Juu, siihen liittyy helposti monenlaista
Itse nappasin pois ei-kantavan siporex-väliseinän, täydellisen pintaremontin yhteydessä, lähtökohta betonille purettu kämppä:
- ilmoitus isännöitsijälle, lupa taloyhtiön hallitukselta. Liitteeksi pohjakuva, johon merkattu purettava seinä.
- Lekan kanssa seinä kappaleiksi.
- koko kämppä täynnä pölyä. Kiroilua ja valkoisen rään räkimistä, kun en älynnyt ottaa hengityssuojainta.
- peräkärry paikalle, kivimurska sangoilla kolmannesta kerroksesta peräkärryyn ja kaatopaikalle.
- imurointi.
- Sähkäri paikalle katsomaan, kun yksi valokatkaisin roikkui nyt johtoineen katosta.
Sähköturvallisuus Suunniteltiin yhdessä, miten toimin eteenpäin. - Roilotus ja piikkaus kantavaan betoniseinään uusille sähkövedoille ja sähkörasioille. Ihan vitusti pölyä jokapaikassa, näkyvyys pölyn keskellä metrin verran. Koko talo taatusti myös tiesi, että “hei me piikataan!”
- paikkojen imurointi.
- uusien sähkörasioiden ja johtojen suojaputkien ähellys johtoineen paikalleen.
- sähkövetojen ja rasioiden “muuraus” tasoitteella paikalleen.
- Seinän uusien vetojen, kattoon parisenttiseksi jääneen seinän jättämän kolon ja lattiaan jääneen vastaavan kolon tasoitus muutamaan otteeseen tasoitteen välillä kuivuessa.
- Huomasin, että lattiaan jää pari milliä liian iso pykälä vinyylin asennukselle. Lisää tasoitusta isommalta alueelta.
- Sähkäri paikalle asentamaan katkaisijat, kytkemään johdot ja tekemään tarvittavat mittaukset.
Tämän jälkeen remontti jatkui koko asunnon kaikkien pintojen imuroinnilla, seinien maalauksella, keittiön asennuksella ja vinyylin asennuksella lattiaan.
Lopputulemana reippaasti avarampi ja valoisampi asunto ja parempi vuokrattavuus, kuin jos olisi jättänyt seinän paikalleen.
Ylimääräinen kustannus verrattuna samaan täyteen huoneistoremonttiin, kun itse teki, oli arviolta parisataa. Sähkäriä tarvittiin jokatapauksessa, kun asuntoon kuitenkin piti täysi remontti tehdä…