Asuntosijoittaminen

Vuokranantajat | Asunto­sijoitusyhtiö Saton luotto­luokitus laski roska­luokkaan: https://www.hs.fi/talous/art-2000009677599.html?share=f6b4a397ce3456c1b359025ffd92fd99

Tätä ei ollut täällä vielä. Ajatuksia:

  • Yksityisille vuokranantajille tarvetta edelleen
  • “varmaan” kasvukolmioon sijoittava yritys lainoineen roskaluokassa. Eikö varmassa pitäisi olla turvallista ja a-luokan velkaa?
  • teistä suurin osa on osakesijoittajia myös, joten teille tuttua. Monille tulee nyt järkytyksenä asuntojen niin sanottu arvostuskertoimien putoaminen, kun varmasta tuotosta tulee hieman epävarmempaa. Ei mitään super epävarmaa, mutta kolaus tulee varman tuoton imagoon.

Jyväskylässä ilmeisesti kolaus myös parhaan asuntosijoituskaupungin imagoon, kun vuokralaisia ei tahdo löytyä reuna-alueiden uusiinkaan kerrostaloihin (heti).

21 tykkäystä

Saton kämppien vuokrausaste on ihan kohdallaan ja vuokratasostakaan ei kaiketi ole pitänyt tinkiä.

Se mikä ei ole ok, on asuntojen tasearvo ja uusien sekä uusittavien lainojen korkotaso.

6 tykkäystä

Satokin harrastaa isossa skaalassa näitä “ensimmäinen kuukausi ilmaiseksi” -tarjouksia, jotka on käytännössä alennuksia vuokrasta. Tämä on käsittääkseni omalta osaltaan kikka ylläpitää (tässä markkinatilanteessa) epärealistisen korkeaa raportoitua vuokratasoa (ja vuokrausastetta), jottei siltä osin jouduttaisi arvonalennuksiin.

13 tykkäystä

Nopeasti vilkaistuna vain pieneen osaan kämpistä tarjotaan ilmaista ensimmäisen kuukauden asumista. Mutta toki merkittävä asia on, että niitä ylipäätään Satollakin tarjotaan.

Saton osarista: "Vuokratuotot olivat 70,9 miljoonaa euroa (74,7). Asuntojen taloudellinen vuokrausaste Suomessa oli keskimäärin 95,0 % (94,6) ja vuokra-asuntojen ulkoinen vaihtuvuus 25,3 % (26,2).

SATOn vuokra-asuntojen keskineliövuokrat Suomessa olivat katsauskauden lopussa 17,99 euroa/m2/kk (17,44)."

Aika lieviä olivatkin Satolla siis vuokrankorotukset, jotka kattavat ehkä juuri kattavat hoitokulujen nousun. Mutta vuokrausaste ja kämppien vaihtuvuus kulkee parempaan suuntaan.

Tarraan vielä tuohon kommenttiin. Mihin tuo Jyväskylän parhaus asuntosijoituskaupunkina perustuu? Esim. Vuokranantajien kaupunkirankingissa Tampere oli tänä vuonna jo kolmatta kertaan putkeen ykkösenä. Jyväskylän jäi 17. sijalle.

8 tykkäystä

Joo, ei ole jykylä ollut vähään aikaan siellä ykkösenä, mutta aiemmin ollut kärkikahinoissa.

4 tykkäystä

Jyväskylä ollut useana vuonna ollut vastaavilla listoilla kärjessä ja siitä varmaan tuo mielikuva jäänyt. Nyt viimeisen viiden vuoden aikana Jyväskylään rakennettu vuokra-asuntoja jopa yli tarpeen, joten tilanne muuttunut merkittävästi. Ainakaan yksiöistä ja pienistä kaksioista ei ole vuokramarkkinoilla pulaa.
T: Jyväskylän markkinoilla sijoituskaksion kanssa pelaileva

4 tykkäystä

Tässä tuon Vuokranantajien kaupunkirankingin sijoitushistoriaa Jyväskylän osalta:

2023: 17
2022: 16
2021: 15
2020: 9
2019: 5
2018: 5

Mutta joo, tuo 5. sija voitaneen luokitella jo kärkikahinoissa mukana olemiseksi.

2 tykkäystä

Tuli pläräiltyä ketjua läpi ja heitetään Tampereen osalta oma 5 senttiä aiheeseen/aihetta sivuten.

Ratikan jatkosta Pirkkala-Linnainmaa välille muutama nosto.

Pirkkalan ja Tampereen valtuustot päätti raitiotien toteutussuunnittelun aloittamisesta Huhtikuussa 2024.

Kannattaa kahlata myös aineistoa läpi Tampereen Ratikan sivulta, sitä on kyllä hyvin saatavilla. Pirkkala-Linnainmaa | Tampereen Ratikka

Virallinen päätös ratikan jatkolle toki päätetään vasta aikaisintaan loppuvuodesta 2024, mutta pidän aika varmana, että rakentaminen alkaa 2025.

Tämä pläjäys kannattaa vilkuilla läpi, mikäli ratikan vaikutus asuntojen hintoihin pohdituttaa: https://aaltodoc.aalto.fi/bitstream/handle/123456789/35525/master_Valaja_Anniina_2018.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Otetaan tuolta lainaus vielä tähän

“Tutkimuksen päälöydös oli, että raitiotiepysäkistä 800 metrin säteen sisällä sijaitsevat
asunnot ovat 2,8 % kalliimpia. Raitiotien vaikutusalueella olevissa asunnoissa on siis 2,8
% preemio. Preemio ei kuitenkaan välttämättä johdu raitiotiestä, sillä asemat on esimerkiksi saatettu sijoittaa alueille, jotka ovat alun perin jo olleet kalliimpia. Tutkimus ei pystynyt
todistamaan, että tutkimusalueen korkeammat asuntojen hinnat johtuisivat yksinomaan
raitiotiestä. Tämä on kuitenkin myös mahdollista. Tutkimuksen tulokset tukevat teorialuvussa esitettyjä näkemyksiä, sillä liikennehankkeilla on teoreettisen taustan mukaan positiivinen hintavaikutus hankkeen vaikutusalueella oleviin asuntoihin. Tuleva raitiotie parantaa saavutettavuutta, mikä teorian mukaan nostaa 800 metrin säteellä raitiotiepysäkeistä
sijaitsevien asuntojen hintaa”

Tampereen kaavoituskatsaus vuodelta 2023 kannattaa myös vilkuilla läpi.

Tampereen kaupungilla sekä Pirkkalan kunnalla on tottakai selkeä halu kehittää kaavoja tulevan ratikan varrella ja se näkyy kyllä selkeästi kaavoitusohjelmissa ja katsauksissa.

Viinikanlahden alue on myös mielenkiintoinen, jahka uusi jätevedenpuhdistamo saadaan käyttöön ja vanha päästään purkamaan pois: Viinikanlahti [Tampereen kaupunki - Kaupunkisuunnittelu - Kaupunkiympäristö uudistuu]

Asialla on myös kääntöpuoli. Suuri osa ratikkareitistä valmistuu vuokratonttisille asuinalueille. Päätös ratikkareitin rakentamisesta taas nostaa uusimisvaiheesa olevat tonttivuokrat pilviin. Esimerkki: “Tampereen Kalevassa samankokoisten naapuritonttien vuosivuokrissa on yli 20 000 euron ero. (…) Väinämöisenkatu 19 vuokrasopimus uusittiin 20.2.2019, nyt kerrosneliöhinta on 520 euroa. Vuotta aiemmin 24.1.2018 osoitteessa Lemminkäisenkatu 5 vuokrasopimus uusittiin kerrosneliöhinnalla 280 euroa.” (Lähde: https://www.aamulehti.fi/tampere/art-2000007487582.html )

Kun “ratikkapäivitetyt” tonttivuokrasopimukset astuvat voimaan, niin miten se vaikuttaa kämppien arvoon?

10 tykkäystä

Tottakai. Itse en juurikaan vuokratontillisia katselisikaan :slight_smile:

Mitä itse kohdekohtaiseen hintaeroon tulee niin syy on tässä.

“Tampereen kaupunki sovelsi alkuvuodesta ensimmäistä kertaa uutta hintavyöhykekarttaa vanhojen kerrostalo- ja rivitalotonttien vuokrasopimuksissa”

2 tykkäystä

Omat ajatukset asuntosijoittamisesta (3v kokemus, muutamia asuntoja muuttotappiopaikkakunnalla)
Tuotto: Itse haen parempaa tuottoa kuin osakkeista keskimäärin saisi. ROE yli 20 verojen jälkeen.
Tuoton epäorgaaninen kasvattaminen: Velkavipu.
Tuoton orgaaninen kasvaminen: Remontointi ja sen kautta tapahtuva vuokran nostaminen sekä jälleenrahoitus.

Mekaniikka markkinalla oman näkemyksen mukaan:
Muuttovoittopaikkakunnilla pienemmän vuokratuoton lisäksi oletetaan saavan arvonnousua, jolloin kokonaistuotto on esim. 4% + 3% = 7%.
Muuttotappiopaikkakunnilla suurempi vuokratuotto kompensoi pitkän aikavälin arvonlaskua, vastaavasti 10% - 3% = 7%.

Vuokran suuremmasta määrästä johtuen muuttovoittoasunnon hinta olisi karkeasti kolminkertainen toiseen nähden. ( identtiset asunnot).

Jos oletetaan, että arvonnousua oikeasti tulee, arvonnousustrategia on järkevämpi koska verotus lykkääntyy. Vuokratulostrategialla maksetaan suhteellisesti moninkertainen määrä veroja vuosittain, niitä lykkäämättä.

Mielestäni muuttotappiopaikkakunnalla voi sijoittaa ihan hyvin, kun tietää alueen ja on aikaa hoitaa asuntoja. Ymmärrän kuitenkin sen, ettei hyviä kohteita riitä kaikille, ja iso raha* ei tee pikkukaupungeissa yhtään mitään. Tämän takia kaltaiseni minivuokraloordit voivat touhuta pitäjissä rauhassa ilman kummempaa kilpailua. Omakin tavoite on ajansäästämisen hengessä siirtyä asunnoista kokonaan osakkeisiin jossain vaiheessa.

*“Isolla rahalla” voisin tässä tarkoittaa jopa keskivertoa Helsinkiläistä asuntosijoittajaa.

Riskit:
Yksikköhinnaltaan halpoihin asuntoihin sijoittamisessa korostuu erilaiset riskit kuin kasvukeskussijoittamisessa.

HALVAT ASUNNOT.
Riski 1: Taloyhtiöremontit ovat yhtä kalliita kuin muuallakin, ja voivat helposti varomattomalle tuplata asunnon hinnan ja puolittaa tuoton. Kiinteistönvälittäjät silti myyvät ostohinnan tuotolla.
Riski 2: Asunnon remontti - vuokralaisvalinta epäonnistuu tai ihmisen elämä suistuu raiteiltaan muuten vaan. Täysremontti maksaa yhtä paljon kuin muuallakin, ja voi - aivan oikein - tuplata asunnon hinnan. Näihin hintoihin voi kuitenkin itse vaikuttaa miettimällä mitä kannattaa tehdä itse ja mitä matskuja käyttää jne. Koska kyseessä on sijoitusmuoto ja itselle vaihtoehto osakkeille, lasken arvon omalle ajalle ansiotyöni palkan perusteella. Joskus remontointi on kivaa, mutta liian usein se vie aikaa muilta harrastuksilta. Ajan arvon laskematta jättäminen on mielestäni itsensä huijaamista.
Riski 3: Kustannusten nousu. Pienemmässä vuokrassa pari kymppiä lisää hoitovastikkeeseen leikkaa tuottoa pirusti.
Riski 4: Tyhjät kuukaudet tai vuokratason lasku. Ei ole sattunut omalle kohdalle laisinkaan tälläistä vielä. Asuntojen tarjonnan vähyydestä johtuen vuokralaisia on jonoksi asti hyväkuntoisiin asuntoihin.

KALLIIT ASUNNOT:
Riski 1: Korkotaso nousee. Kun korko-% nousee 1—>4, kirpaisee se pahemmin 4% tuoton sijoitusasunnossa kuin 15% tuoton sijoitusasunnossa.

Riski 2: Kasvu hiipuu, ja tuottovaatimus nousee. Enää arvonnousu ei täytä tuottovajetta, vaan vuokratuoton pitää riittää asunnon tuotoksi.

Riski 3: Ylirakentaminen ja sitä seuraava vuokralaisista/ostajista kilpaileminen. On tärkeä ymmärtää, että kysyntä ja tarjonta määrittävät hinnan, ei esimerkiksi vuokranantajan kulut, tai rakennusmateriaalien hinta.

Riski 4: Markkinan ylikuumeneminen. Voi toki tapahtua pikkupaikkakunnallakin.

25 tykkäystä

Hyvää pohdintaa. Muutama pikainen pointti:

  • PK-seudulla remontointi on yleisesti ottaen kalliimpaa kuin muualla Suomessa. Puhutaan ihan tuntuvista jopa luokkaa 20 - 25 % hintaeroista (esim. paljonko putkiremontti maksaa per asuinneliö).

  • Muuttotappiopaikkakunnalta asuntoa ostaessa kannattaa pohtia, mitä jää vuosien mittaan tulleista tuotoista jäljelle, jos asunnon arvo tippuu nollaan. Esimerkiksi 20-30 vuoden aikajänteellä tilanne voi olla aivan eri kuin nyt. Sama juttu vuokralaisten löytymisen kanssa > Tyhjät kuukaudet voivat syödä tuottoja tulevaisuudessa.

  • Muuttotappiopaikkakunnalla voi käydä niin, että taloyhtiön asukkailla ei ole halukkuutta investoida esimerkiksi asunnon nykyarvon verran kalliiseen remonttiin. Siten riski on, että suuret remontit jäävät tekemättä. Myöskään pankit eivät välttämättä myönnä remontteihin lainaa (!).

  • Niin sanottu sijoittajariski sen sijaan on suurten paikkakuntien (yksiövoittoisissa) uudiskohteissa ilmeinen, eikä sitä kokemukseni perusteella tahdota oikein sisäistää. Eli kun joku/jotkut sijoittajat eivät enää korkojen noustua kykene suoriutumaan vastikkeistaan, kaatuvat ne taloyhtiön eli kaikkien osakkaiden harteille. Pahimmillaan koko taloyhtiö voi ajautua maksukyvyttömyyteen. Pankit ovat alkaneet suhtautua nuivasti sijoittajapitoisten taloyhtiöiden remonttien rahoittamiseen (!) > Asumispohjalla on väliä (omistusasujia vai vuokralaisia, kaikenlaisia asuntoja vai lähes pelkkiä yksiöitä).

  • Yleisesti ottaen remontti harvoin jos koskaan nostaa asunnon arvoa remonttikustannusten verran. Muuttotappiopaikkakunnalla voi käydä niin, että remontti näyttäytyykin lähinnä ylläpitona eli asunnon arvo säilyy, mutta ei juuri nouse.

  • Suurissa kaupungeissa tonttien vuokran nouseminen 5-10x on aito riski, jos kerrostalo lepää vuokratontilla. Muuttotappiopaikkakunnalla näin tuskin käy.

15 tykkäystä

Uudiskohde, valmistunut joulukuun viimeisellä viikolla 2022.

Kattoon vuoti vettä putkista katon “ontelovälitilassa”, kerrostalossa siis. Katto vaihtoon.

Kuka maksaa, kuka vastuussa? Kai toi nyt rakennusvirhe näin uudessa. Mitä kautta selvittelen ja mitä kautta saan uuden katon?

Mulla ei oo nyt just energiaa selvitellä, kun monesta tuutista tullut yllätyslaskuja tuhansia euroja.

Jos kyseessä on kerrostalo, niin taloyhtiö hoitaa asian, luonnollisesti. Yksittäisen osakkaan ei (tavanomaisesti) tarvitse tehdä mitään. Ei nämä ihan viikossa tai edes kuukaudessa selviä. Saattanee olla, että AsOy joutuu ottamaan lainaa, jolla sitten katetaan nyt syntyneitä korjauskustannuksia. Kohteen rakentajan kanssa sitten väännetään, että kuka maksaa ja kuinka paljon. Valitettavasti nämä tahtovat venyä ja pahimmillaan voi mennä vuosi tai enemmän ennen kuin raha liikkuu rakentajalta taloyhtiölle.

Edit: luin että vesikatto vuoti :smiley:

Isännöitsijään ensimmäisenä yhteys. Rakennuttajan piikkiin menee mikäli on ko. syy, eikä esim. yläkerrassa joku sammunut suihkuun (silloin alkaa selvittely vakuutusyhtiön kanssa). Hyvin tyypillistä nykyään. Kannattaa tosiaan varautua että rakennuttajan vastuulle jäädessä korjaus saattaa kestää pari vuotta tai kauemmin. Rakennuttaja korjaa itse yleensä tai laittaa alihankkijan asialle.

Hyvä kommentti.

Riski 5: Tuottovaatimus nousee, koska korkojen “riskitön” tuotto nousee.

Ison rahan juttuja varsinkin, kun vaihtoehtona on kasvukeskusasunto 4% tuotolla tai velkakirja 4% tuotolla.

2 tykkäystä

Näissä rästitapauksissa jos asunto menee myyntiin niin siinä yhteydessä ostaja maksaa vastikevelat pois. Eli jos muiden rahoitusvastikkeen on hetkellisesti noussut pitäisi sen vastaavasti laskea myöhemmin. Koron tässä häviää ja tosiaan riski ettei maksukyky riitä.

Tiedätkö miten käy tilanteen pitkittyessä, voiko taloyhtiö lunastaa asunnon missä vaiheessa (jos oikeus on kirjattu)?

1 tykkäys

Ei taloyhtiö voi alkaa myymään toisten osakkeita tai omalla päätöksellään lunastaa niitä. Asunnon hallintaanoton mahdollisuus on se asia, joka erottaa taloyhtiön monista muista velkojista. Mutta jos se joutuu muuten hakemaan saatavia osakkailta, tapahtuu se samalla tavalla kuin muidenkin velkojien saatavien kohdalla. Jos kämppä menee pakkomyyntiin, tapahtuu se normaalin kaavan mukaan ulosoton kautta, eivätkä taloyhtiön saatavat ole mitenkään muiden saatavia edellä, kun velkojille aletaan tilittämään ulosmitatun omaisuuden tuottoja.

Lisäksi pari huomiota: 1) Usein ne osakkeet on pantattuna jo jonkun toisen velan vakuudeksi; 2) Pahiten vivutetuissa uudiskohteissa ei ole lainkaan varmaa, että myyntihinta riittäisi kattamaan kertyneet rästit sekä asunnon myynnistä aiheutuvat kustannukset.

5 tykkäystä

Aivan aivan, mietin siis onko ulosoton kautta tapahtuvassa pakkomyynnissä taloyhtiöllä ensisijainen oikeus lunastaa tuo asunto. Mutta tosiaan varmaan pankki on ensin ottamassa omansa.