Tämä ei ole ajankohtaista vielä varmaan hetkeen, mutta ihan uteliaisuudesta kyselen niin vähän tietää sit jos mahdollisuus iskee.
Eli tällä hetkellä oma asunto vuonna 1971 rakennetussa kerrostaloyhtiössä. Isot remontit yhtiössä tehty ja talot suht arvostetulla alueella.
Kyseessä kaksio, 66,5 neliötä eli tommonen koko joka on aika haluttua tavaraa.
Asunnon jätti ennakkolahjana sukulainen kolmelle velljelle. Lunastin jonkin ajan kuluttua asunnon itselleni. Eli asunnon sain -33.333% alennuksella periaatteessa. Lainaa on toki vielä runsaasti jäljellä…
Jos asunon arvoa miettii, on se kuntoluokaltaan huono tai välttävä. Johtuen ihan koska keittiö ja kylpyhuone asunnossa on alkuperäiset. Itse niiden kanssa pärjään, mutta tuo kylpyhuone on ajatuksissa laittaa uusiksi. Kylpyhuone on pieni mutta jos sitä remppaamaan alkaa niin pitää asbestikartoitukset tehdä jonka jälkeen asbestipurku kun kerran taloyhtiön kaakelien saumoissa asbestia on. Se äkkiseltään nostaa sitä remontin hintaa ja siksipä tuo on jäänyt. Ja asiaa ei toki helpottanut koronavuosien tuoma epävarmuus sekä kulujen nousu taloyhtiössä remppojen jne suhteen.
Mut jos nyt mietin et joskus jonnekkin toisaalle muuttaisin.Laittaisin tuon kyseisen asunnon vuokralle. Toki täydellinen remontti täytyy tehdä. Jos sijoitusmielessä sitä sit haluaisi vuokrata niin varmaan aika pitkän perspektiivin joutuisin itselleni ottamaan, koska remontti täytyisi lainarahalla totettaa. Eli ihan äkkiä ei kuitenkaan asunto alkaisi tuottamaan vaan menisi kauan ennen kuin remonttilainat tulee kuitattua.
Jos vastikkeet kaikkineen päivineen on n. 400 €, niin onkos tuossa sit jotain kerrointa millä vuokra lasketaan vai meneekö se mahdollinen vuokran suuruus sit enemmän sen mukaan mitä kyseisellä alueella on?
Vuokra määrittyy alueen vuokratason mukaan – kysyntä ja tarjonta. Hoito- ja/tai rahoitusvastikkeella ei ole oikeastaan mitään tekemistä vuokran kanssa. Luonnollisesti hoitovastike kuitenkin on poikkeuksetta vuokraa matalampi. Voit haarukoida markkinavuokran katsomalla pyyntihintoja vuokrausportaaleissa. Et välttämättä saa ihan yhtä korkeaa vuokraa kuin eräät instituutionaaliset vuokra-antajat – osalla ei ole takuuvuokraa ja/tai antavat ilmaisia kuukausia.
Isot remontit tehty, mutta kylppäri alkuperäinen? Oman käsityksen mukaan putkien yhteydessä tosi usein tehdään kylppärikin uusiksi, mutta tuossa ilmeisesti pelkkä sukitus? Ikävä ettei ole tehty samalla koko kylppäriä. Keittiöönkin saa yleensä suht pienellä kaapin ovien/tason vaihdoilla uutta ilmetta, minkä pystyy itse tekemään. Verotusmielessä eikös nuo kaikki kannata tehdä vasta ensimmäisen vuokralaisen jälkeen niin saa vähennyksiin.
Minäkin vähän ihmettelen ja jopa oudoksun, ettei taloyhiö ole teettänyt WC/kylppäri-remonttia. En lähtisi kylppäräi yksinään remppaamaan. Keittiön kaapistot pystyy muokkaamaan ja maalata, ovat sitten kuin uudet.
Kohteesi on nähtävästi velaton, mutta vastikkeet yllättävän kovat. Kaikest huolimatta voisit pyytää 600-680€/kk vesivastikkeen kanssa.
Viemärit oli muoviputkea. Runkolinjat uusittiin. Omaan kylpyhuoneeseen ei koskettu koskarunkolinjat tuler naapurin vaatehuoneeseen. Eli ei revitty paikkoja sen kummemmin auki vaan tulovesuputket uusittiin samoihin koteloihin joissa vanhat oli.
Kohde ei velaton koska julkisivuremppa toi omaan asuntoon n. 27000 euron rahotusvastikkeen.
Niin mutta sinulla ei ole asuntolainaa? Kylppäri ei taida olla kaakeloitu?
En lähtisi kuitenkaan kylppäriä remppaamaan, lattiakin pitäisi samalla laittaa uusiksi yhtenäisen vedeneristyksen takia. Korkeintaan laittaisin paremman peilikaapin valon kanssa.
(kait viemärit oli kuitenkin valurautaa, ne jotka menee melko alhaalla?)
Kylppärissä osaltaan laatta, lattia muovimatto. Käsittääkseni viemäri lattiassa on valurautaa.
Kylppärissä on myös kylpyamme. Jos oikein käsitin, niin seinissä ei vedeneristystä ja lattiassakin sen virkaa tekee lattiamatto. Rempan jos tekee niin vedeneristys kuuluu taloyhtiölle, muu menee omasta pussista.
Rempatahan se tarttis. On se 70-luvun muovimatto vaan aika karun näkönen ihan jo värimaailmaltaan.
Keittiöstähän mainittiin että maalilla / keittiön kaappien uusinnalla saa uutta ilmettä. Totta sekin, mutta varsinkin tiskialtaan yllä oleva kaappi alkaa olemaan valmista kauraa et samaan konkkaan sit vaihtaa kaikki.
Se kanssa mikä ärsyttää suunnattomasti, on se kun kerran on todettu että taloyhtiön kaakelien alla on asbestia, sekä olohuoneiden katon röpölaastissa on asbestia, niin miksi hlvetissä se pitää erikseen sitten kartoittaa, kun kerran jo tiedetään missä asbestia on.
Laita asunto vuokralle ennen remontteja. Silloin kulut saa vähentää verotuksessa. Tee vaikka määräaikanen lyhyt soppari halvemmalla vuokralla. Jotain pientä pintamaalausta voi tehdä, jos vuokraus sitä vaatii.
Muista, että pari vuotta asumalla saat myydä verottomana (Jos ei ole vielä täyttynyt)
Vilkase yhtiöjärjestys, että onko siellä kohta, että vesieristys kuuluu osakkaalle. Jos ei, niin taloyhtiö hoitanee ainakin vesieristyksen ja mahdollisesti putket kulut.
Onko vanhoissa taloyhtiön papereissa, että osaa asunnoista olisi jo kylppärin osalta rempattu. Tai kysele isännöitsijältä askelmerkkejä.
Vuokria alueelta tai jopa samasta taloyhtiöstä näkee ainakin oikotien talosivulta eli googleen oikotie ja as oy mikäonkaan. Varmaan vuokraovessa samanlainen ominaisuus. Näkee suunnilleen, paljonko vuokraa on pyydetty.
Asbestikartoitus maksaa muistaakseni reilun satasen, joten se on aika pieni kulu kylppärirempassa. Ymmärsinkö oikein, että vesijohdot on uusittu ja talon runkolinja sukitetty/uusittu, mutta ei mitään muuta? Yleensä tollanen kertoo siitä, että taloyhtiössä säästetään kaikessa missä voidaan. Ts. väärissä paikoissa. Onko näin? 70-rakennettu talo, jossa on alkuperäiset kylppärit on aika kova vesivahinkoriski.
Vastikekin on aika iso ja asunnossa varsinkin kaksioksi kalliita neliöitä vuokraamisen kannalta. Kolmiona tuo toimisi jo perheasuntona.
Olen pohtinut tätä nykyistä asuntomarkkinan ja rakentamisen tilannetta. Loppujen lopuksi korkojen nousulla on ollut markkinaa tervehdyttävä vaikutus, enkä voi olla siitä pahoillani.
Vuokranantajan näkökulmasta koronan jälkeen ainakin kasvukeskuksissa on ollut pulaa hyvistä vuokralaisista. Moni jäi pysyvästi etätöihin maakuntiin, eikä pienille vuokra-asunnoille kaupunkien ytimessä ole ollut yhtä kovaa kysyntää. Vuokrakämpistä on jopa ylitarjontaa. Silti hyväkuntoiset kämpät hyvällä sijainnilla on edelleen saanut nopeasti vuokralle.
Nyt rakentaminen jarruttaa kuin seinään. Tämä tarkoittaa, että vuosina 2024-2025 valmistuu ehkä vain murto-osa tarvittavasta asuntomäärästä. Väkisinkin tulee käymään niin, että vuokralaisten valinnanvara pienenee ja vähän “huonompienkin” kohteiden vuokraaminen helpottuu. Asuntojen hinnat ja vuokrat kääntyvät nousuun. Vuosina 2026-2027 rakentaminen luultavasti jo elpyy.
Yksityiset vuokranantajat eivät ole nyt pystyneet nostamaan vuokria likimainkaan nousseiden kustannusten verran. Tosin suurten julkisten toimijoiden, kuten Hekan, rajut vuokrankorotukset mahdollistavat ennen pitkää myös yksityisellä puolella vuokrien nostamisen. Siksi on tärkeää, että niiden vuokrataso edes jollain tapaa heijastelee markkinahintoja.
Korkojen noustua monen kassavirtapositiivinen kämppä on kääntynyt negatiiviseksi ja joidenkin tappiin viritetty velkahimmeli on kaatunut. Nollakorkoralli on tältä erää ohi. Enää ei lehdissä juurikaan ole juttua työttömistä siivoojista, joilla (mystisesti) on 20 sijoitusasuntoa. Realiteetit ovat palanneet ainakin hetkeksi, kun rahalla jälleen on hinta.
Nykyinen tilanne luo mahdollisuuksia niille, joilla on pinkka kunnossa. Asuntoja voi nyt saada 10-20 % alle kesän 2022 hintojen ja mikä tärkeintä kämpistä ei ole samanlaista kilpailua kuin ennen. Jos aiemmin asuntosijoittajat tappelivat heikommastakin sijoituskämpästä kuin ärisevät koirat luusta, niin nyt ostoksilla saa olla rauhassa, eikä tarvitse miettiä esimerkiksi ekstran maksamista hintapyynnön päälle tai tarjousten tekemistä kohdetta näkemättä, kuten vielä reilu vuosi takaperin oli tilanne. Nyt on valinnanvaraa sijoituskämppää etsivälle ja voi kuoria parhaat (muiden kenties pakon edessä myyntin laittamat) kohteet päältä.
Kun puhutaan tarpeesta rakentaa uusia asuntoja, oletus on että jostain tulee asukkaat näihin asuntoihin.
Nyt on tyhjänä aika paljon asuntoja (eivät mene kaupaksi) ja kun vielä huomioidaan se että suuret ikäluokat alkavat pikkuhiljaa poistumaan “ruokakunnasta” ja se että syntyvyys on ollut jo jonkin aikaa alhainen, niin keitä varten näitä asuntoja tarvitaan?
Tuossa kyse taitaa lähinnä olla median hulluuden loppumisesta. On tietenkin hienoa kirjoittaa luottotiedottomasta siivoojasta, joka vuokraa vain luottotiedottomille. Jos samalla toisi esille kuinka kyse on muutaman tonnin arvoisista murjuista joihin ei muunlaisia vuokralaisia löydy, tarinan hohto häviäisi heti. Kuten silloinkin, jos tuotaisiin ilmi että luottotiedot korvatataan luottotietoisen ystävän tai sukulaisen henkilötakauksella.
Samalla on tietenkin hienoa kirjoittaa taloudellisesti vapaasta lähihoitajasta, joka löysi asuntosijoittamisen. Tarina ei olisi yhtä hohdokas, jos kirjoitettaisiin velkavivutettuja vähänarvoisia kämppiä omistavasta mammasta, joka todellisuudessa elää vuokratuottojen sijasta verkostomarkkinointi-hihhuloinnin mieleen tuovalla varallisuusvalmennuksella, jossa hän kierrättää kaikki amerikkalaisten sijoituskirjojen latteudet.
Median uutisoinnissa esim. edellisten esimerkkien tapauksissa on puuttunut kyllä kaikki alkeellinenkin lähdekriittisyys.
Ihmisiä varten. Suuremmassa mittakaavassa uusia asuntoja tarvitaan vain kasvukeskuksiin. Ja väestöennusteen mukaan suurimmat kasvukaupungit kasvavat jatkossakin.
Entäs kaikki ne suurilta ikäluokilta vapautuvat asunnot?
Oma veikkaukseni (ei tietoa) on ettei niitä asuntoja ihan niin paljoa tarvita edes kasvukaupungeissa kuin mitä on rakennettu tyhjäksi + suunnitteilla. Eli oletan asuntorakentamisen tahdin hiljenevän tulevina vuosina ihan vain jo tämän seikan vuoksi.
Ruokakuntien koon pienentyminen ja esim. kakkosasuntojen yleistyminen lisää jo itsessään tarvetta asuntomäärälle suhteessa väkilukuun. Samoin esim. opiskelijat haluavat solukämpän sijasta nykyään oman asunnon.
Väestöennusteen mukaan Helsingissä asuu vuonna 2040 yli 100 000 asukasta enemmän kuin vuonna 2019. Vantaalla saman aikajakson lisäys on pyöristettynä 50 000 asukasta, Espoossa 60 000 asukasta, Tampereella 35 000 asukasta ja Turussa 20 000 asukasta. Muutamia kasvukaupunkeja mainitakseni.
Juuri niin. Median kirjoittelu oli välillä aivan älytöntä. Keskeisiä asioita myös jätettiin usein mainitsematta, kuten että se lähihoitaja oli ensin saanut 100 000€ perinnön, jolla sitten hankki 10kpl 10 000€ asuntoja jostain kuolevista syrjäkylistä (tai 20 asuntoa 50 % velkavivulla).
Kaiken huipuksi asuntojen arvo noissa kylissä luultavasti laskee nollaan seuraavan 20 vuoden aikana, eikä vuokralaisia löydä enää 10 vuoden päästä. Pirkanmaaltakin saa yksiöitä esimerkiksi 7000 eurolla jostain Virroilta tai Mänttä-Vilppulasta, mutta hohto tuollaisten haalimisesta voi pian olla kaukana.
@Tipitityy Suuret ikäluokat väistyvät, mutta samalla kaupungistuminen jatkuu. Kaupungistumisen toisessa vaiheessa alkaa muutto keskisuurista kaupungeista suuriin kaupunkeihin. Suomessa on sanottu olevan miljoona asuntoa väärässä paikassa.
Ne tosiaan vapautuvat valitettavasti pääosin sellaisista paikoista, mihin kukaan ei ole muuttamassa. Tämä kuntaliiton väestöennuste on jo useamman vuoden vanha, mutta tämä siellä ollut kuva havainnollistaa hyvin miten ne “miljoona asuntoa ovat väärässä paikassa”.
Eli yli 100 000 asukkaan kaupungit kasvavat ja kaikki muut pienenevät eli kaikille näille uusille asukkaille tarvitaan kaupunkeihin lisää asuntoja. Sitten on tosiaan vielä lisäksi nuo miljonaariksi ja JuhaR mainitsemat muut tekijät, jotka lisäävät asuntojen tarvetta, vaikka väkiluku ei kasvaisikaan (eli asuntokunnat pienenevät).
Tampereelle valmistui parissa erässä parinsadan kämpän vuokrataloyhtiö. Ensimmäiset asunnot meni vuokralle jo hyvä tovi sitten. Nyt valmistui loppuosa taloyhtiöstä. Tässä kesän/syksyn mittaan olen huvikseni seurannut tarjonnan kehittymistä. Enimmillään asuntoja oli ennakkovarattavissa/vapautumassa n. 75 kpl. Tänään ilmeisesti kaikki loput taloyhtiön asunnot luovutettiin asukkaille:
Nyt taloyhtiössä on 65 heti vapaata asuntoa. Lisäksi pari asuntoa vapautuu syyskuun alussa. Opiskelukausien alettua tämän pitäisi olla kämppävuokrauksen sesonkiaikaa. Ei näytä olevan helppoa.
Kun pyytää parikin kymppiä liikaa vuokraa pelaa tässä markkinassa itsensä ulos välittömästi etenkin tuosta opiskelijasegmentistä. Tämän talon kanssa näyttää käyneen juuri näin, ei Tesomalta voi yksiöstä ranskalaisella parvekkeella pyytää yli 550€ jos sitäkään, jos haluaa noin isossa talossa vuokrausasteen nopeasti kuntoon.
Tällä hetkellä tarjontaa on Tampereellakin yllinkyllin, mutta kunhan pitää vuokrapyynnit järkevinä niin asunnot menee kyllä ihan hyvin vuokralle. Isoilla pelureilla on vähän eri säännöt, kannattaa maksimoida vuokratasot ja ottaa alkuun paljonkin tyhjiä kuukausia, koska se näyttää paperilla tasearvostuksissa paremmalta.
Opiskelukaudesta puheen ollen, tässä malliesimerkki epätasapainotilanteesta Lappeenrannassa. LUT+LAB yhteensä n. 7000 opiskelijaa, suurin majoittaja LOAS n. 3000 asunnolla. Tilanne 9.8:
Etuovi + Oikotie 10 vuokrattavaa asuntoa n. 5km etäisyydellä yliopistosta. Jokavuotinen tilanne, että uusia opiskelijoita joutuu tilapäismajoitukseen ekat 1-2kk. Joensuussa taas Oikotiessä tasan 2kpl yksiöitä tarjolla. Samaan aikaan Tampere, Helsinki, Jkl yms kaivataan vuokralaisia opiskelijabokseihin.
En tiedä oliko tässä viestissä muuta pointtia, kuin että kovimman rakennuskiiman nyt laannuttua ja tilanteen tasaantuessa näyttää siltä, että ei tässä ihan tasapainotilanteeseen olla päädytty asuntosijoittajan ja opiskelijan näkökulmasta. Toisaalla etsitään asuntoja ja toisaalla vuokralaisia, median väkikehitysjuttuja lukemalla vain kuvittelisi roolien olevan toisin päin.
