Aurinkopaneelit vie tilaa, mutta se tilantarvekin hyvä laittaa oikeisin mittasuhteisiin. Täällä suomessakin huomaa monesti, että kun löytyy joku maapläntti mikä ei hyödynnetävissä oikein muuhun niin joku saa ajatuksen aurinkopaneeleista. Yhdelle hehtaarille saa rakennettua suuruusluokkaa 1-2MWh voimalan, eli puhutaan noin miljoonan euron investoinnista, tuolloin investoinnin kokonaiskannattavuuden kannalta sillä ei ole ratkaisevasti väliä onko käytetyn maapohjan arvo 1000€ vai 50 000€. Ainakin tämä hintaero häviää nopeasti jos halvempi alue on kalliimpi rakentaa esim hankalan kulkuyhteyden tai upottavan maaperän tms takia. Varsinkin tihemmin asutuilla alueilla/maissa kannattaa toki ennemmin hyödyntää alueita, joilla ei ole muuta käyttöä.
En äkkiseltään löytänyt tietoa, mistä asennukista tässä puhutaan. Onko nämä USAssa tehtyjä kiinteistöasennuksia vai mitä. Esim tuolla toisella vuosineljänneksellä asennuksia olisi tehty 2,8 GW kun samalla ajanjaksolla pelkästään Jinko toimitti 4,4 GW ja sekin vain yksi kymmenistä valmistajista.
joo en minä näistä tiedä ja yleensä varmaan on sellaisiakin muuhun huonompia alueita tarjolla, mutta suurten rannikkokaupunkien luona esim. voisi OffShere tuulen olevan houkutteleva vaihtoehto, jos tilaa tarvitaan rakentamiseen muuten.
Eiköhän nämä kelluvat aurinko voimalat ole se seuraava aalto tällä aurinkopuolella. Varsinkin maissa joissa tilaa rajallisesti ja samaan aikaan vestöissä kovahaihdunta. Uuutisia tullut vähän joka tuutista pidemmän aikaa .
Varmasti onkin ja nämähän ei ole mitään joko/tai asioita millä tuotetaan. Tuuli ja varsinkin aurinkosähkön tuotanto vaatii paljon säätövoimaa/varastointia tms ja mitä useammalla tavalla sähköä tuotetaan, niin sitä tasaisempaa tuotanto on.
Asennuspaikkoja vertailtaessa aurinkopaneelit sikäli kivoja kun niitä voi asentaa periaatteessa minne tahansa ja varsinkin jos asennellaan olemassa oleviin rakennuksiin tai lähelle valmista infraa vältytään verkonrakentamiskustannuksilta. Tuulivoimalat puolestaa suuremmalla todennäköisyydellä rakennetaan paikkoihin mihin joudutaan tekemään siirtoyhteyksiä.
“The demand for solar in Southeast Asia is growing, and the Enphase products’ ease of installation, safety, reliability, and smart monitoring system, along with an outstanding customer experience, are some of the key reasons we choose to offer them to our customers.”
““The solar market in Southeast Asia has great potential for Enphase, particularly in the small- to medium-sized commercial rooftop market segment,” said Dave Ranhoff, chief commercial officer at Enphase Energy.”
Encharge storage-systeemi on kaikesta päätellen herättänyt asiakkaiden kiinnostuksen. Mitenkähän hyvin Encharge vertautuu Teslan powerwalliin teknisellä tasolla?
revenue of $178.5 million
GAAP gross margin of 53.2%; record non-GAAP gross margin of 41.0%
GAAP diluted earnings per share of $0.28; non-GAAP diluted earnings per share of $0.30
FOURTH QUARTER 2020 FINANCIAL OUTLOOK
Revenue to be within a range of $245.0 million to $260.0 million
Oletteko tutustuneet Canadian Solariin? CSIQ näyttää kilpailijoihinsa nähden treidaavan alemmalla P/E, P/S ja P/B luvuilla. Markkina-arvokin on huomattavasti pienempi. CSIQ on myös listautumassa Kiinaan 2021 alkupuolella. Osari tulee 19.11. Itsellä tämä on salkun ainoa aurinkoenergialappu ja näköjään tällä hetkellä yksi Nordnet salkun suurimpia omistuksia.
Tällä hetkellä ainakin LGltä on tullut markkinoille paneeleita, jossa on invertteri valmiiksi integroituna omana tuotantona. Loppukäyttäjän kannalta huomattavasti fiksumpi, kun takuuasiat ym. Saa käsiteltyä suoraan yhden tahon kautta
Liekö tulee yleistymään jatkossa ja miten vaikuttaa kilpailuun/marginaaleihin
Canadian Solarin kiinalistauksessa ei ole kyse siitä että he listaisivat koko puljun treidattavaksi jossain kiinamarkkinassa, vaan he ovat tekemässä IPOa Kiinassa sijaitsevasta paneelituotannostaan.
Tämä tavallaan laskee yrityksen Kiina-riskiä ja lisää pääomia tehdasinvestointeihin. Toisaalta projektipuolen on varmaan hankalahko pärjätä ilman Kiinan tehtaita, joten en ole täysin vakuuttunut siitä että Kiina-riski laskisi.
Enphasella on ollut noita niin sanottuja AC moduuleita paneelinvalmistajien kanssa kauemman aikaa. Niistä ei ole missään vaiheessa mitään tarkkaa informaatiota ollut eli ei ole näkynyt tietoa tiettyjen AC moduulien myyntimääristä ja sen takia nuo yhteistyökuviot ovat joidenkin valmistajien kohdalla jääneet hieman hämärän peittoon. Jossain vaiheessa Jinkokin oli mukana. Tällä hetkellä kumppaneita noissa ovat nettisivujen mukaan SunPower, Panasonic, Solaria, LONGi ja Q CELLS. Tuolla ei ole kuitenkaan ihan kaikkia valmistajia listattuna, kun esimerkiksi elokuussa uutisoitiin AC moduulista Saksalaisen Sonnenstromfabrik kanssa. Enphasen oman nettikaupan kautta saa Pohjois-Amerikassa tilattua LONGi ja Solaria AC moduuleita. Muilla alueilla noita AC moduuleita ei Enphasen omassa nettikaupassa näy eli noita muita AC moduuleita saa sitten ainakin jälleenmyyjien kautta hankittua.
LG näyttää lähteneen kilpailijaksi noissa AC moduuleissa omalla mikroinvertterillään. Enphasen kautta saa kuitenkin ac moduulin lisäksi aurinkojärjestelmäänsä kaiken mitä sen käyttöön tarvitsee. Valmis paketti.
E: kun meni enphasen uk sivulle niin sieltä löytyy ac moduuleista tuo Sonnenstromfabrik ja DMEGC. Tuolta eri maiden sivuilta sitten löytyyy lisää valmistajia.
Mikä näissä paneeliin intgroiduissa invertereissä on homman pihvi? Voiko asennuksen tehdä muutkin kuin sähkömies jolloin kotitalousasiakkaille voisi olla ok kun tee-se-itse mies voisi asennella itse?
Jos inverterin elektroniikka pettää niin voiko paneelia enää hyödyntää tai päinvastoin jos paneeli hajoaa?
Ei noita voi kuka vaan asennella, nämä laitteistot ovat yhteydessä julkiseen sähköverkkoon. Enphase mainostaa tuotteitaan helpoksi asentaa mutta ainakin se hieman asentajan hommaa nopeuttaa, kun invertterit ovat jo valmiiksi kiinni paneeleissa ja siellä ne sitten pysyvät. Ei muuta kuin paneelit kiinni katolle ja johdot kiinni invertteriin plug and play tyyliin.
String invertterien kohdalla (esim SolarEdge) jos yksi invertteri hajoaa niin koko aurinkosähköjärjestelmä ei tuota mitään. Yhden mikroinvertterin hajotessa pelkästään kyseinen paneeli on poissa pelistä. String invertteri systeemissä jos yksi paneeli on vaikkapa varjossa ja tuottaa vain 50% niin kaikki muutkin paneelit tuottavat sen 50%, kun taas mikroinvetteri systeemissä yhden paneelin tuotto ei riipu muista paneeleista. Enphasen inverttereissä on 25 vuoden takuu, että ei niistä varmasti kovin iso prosentti hajoile. String invertterit hajoilevat enemmän ja niissä onkin usein vain 10-12v takuu.
Kuka tahansa saa nuo asentaa (valmistajalla voi toki olla takuulle vaatimuksensa), mutta vain sähköluvat omaava saa ne kytkeä. En tosin ole perehtynyt kaikkien markkinoiden lupakäytäntöihin.
Mikroinverttereillä on tosiaan paljon etuja ja vähän haittoja. Aina kun kokonaisuus kasvaa, niin voi tulla joitain haasteita riippuen markkinapaikasta ja jos esim. joutuu ohjelmoimaan inverttereitä, niin useammalle työ voi olla kalliimpaa jne. Esim. jotkut valmistajat Suomen markkinoilla on ollut näreissään, kun verkkoyhtiöt vaativat ohjelmoimaan suojauksia. Suomessa ei ole yhtenäistä säännöstä suojausparametroinnista mikrotuotannossa, jonka vuoksi verkkoyhtiöiden käytännöt ja vaatimukset voivat vaihdella. Riippuu tietysti myös invertteristä ja sen ohjelmistosta.
Olen itse ollut mukana joissain neuvotteluissa Energiaviraston kanssa ja tähän saakka on ollut aika kirjavaa hajautetun tuotannon erilaiset “standardointiyritykset”. Valmistajat ymmärrettävästi pyrkivät yleiseen käytäntöön, mikä pitkälti euroopassakin käytössä.
Tuota verkkolupahommaa en ajatellutkaan ja näissä varmasti paljon eroja maittain. Verkkoyhtiölle ilmoittaminen onnistuisi teknisesti toki keneltä tahansa, mutta ainakin suomessa siihen tarvitaan tiettyjä mittauksia yms mihin vaaditaan sähkömiestä. Aiemmassa viestissäni pohdin onko nämä siinä määrin valmiita “tuotteita” että niitä voisi pitää sellaisina plug and play laitteina, ettei ne vaatisi erilisiä mittauksia yms, mutta ilmeisesti eivät.
Pitäisi varmaan joskus nähdä asiakseen laskeskella ja selvitellä minkä hintainen milläkin tekniikalla rakennettu järjestelmä on niin saisi paremmin näppituntumaa siihen mikä on järkevää. Toki aina se teknisesti järkevin tapa toimia ei ole se mikä voittaa markkinan saati se millä tehdään tiliä keskipitkällä aikavälillä.
Suomessa omakottaloluokan järjestelmissä ei tällä hetkellä taloudellisesti oikein mitään järkeä ja sitä suuremmissa string inverterit ilman optimoijia (tai niiden kanssa) ovat kustannustehokkaita. Mitä pienempi järjestelmä niin sitä suurempi osa kustannuksista on inverteri ja asennuskustannuksia, sikäli kaikki keinot millä edellämainittuja näissä pienissä saa laskettua on hyviä.
.
