Auto - vaurastumisen jarru?

Taisi olla siinä vaihtoehtoiset sijoituskohteet-ketjussa keskustelua myös autoista sijoituskohteina.

4 tykkäystä

Volvossa oli kaikki vikana. Turbo vaihdettu kahdesti, ovenkarmit ruosteessa, pohja ruosteessa. Kojelaudan painikkeet eivät toimineet. Hihna vinkui laakerien ja hihnan vaihdosta huolimatta. Söi öljyä aivan älyttömästi. Ikkunan tiivisteet irtosivat paloina. Ajovalot vaihtoon n. 4 kuukauden välein. Jarrujen jäätymisongelma. Radio lakkasi löytämästä kanavia. Sellaisia ominaisuuksia.

Tuota ruostetta haluan painottaa, silloin n. 10 vuotta vanha auto ja kuin leipäjuusto. Hitsipillillä oli käyttöä. Sitä ruostetta löytyi aivan uskomattomista paikoista.

2000-luvun pösöjen omistajana elämä on ollut yhtä juhlaa, kun katsastusmies ei ole enää kertaakaan lyönyt vasaraa pohjasta läpi. Onneksi niiden korit on sentään sinkitty kunnolla.

Vaikka unohtaisi bensiinin kokonaan, niin Volvo oli aivan jäätävän kallis ylläpidettävä.

Edit: Ja olihan minulla siinä välissä 740 käytössä muutaman kuukauden ennen kuin kolinat alkoivat ja lähti vaihtoon. Siinä jäätiin onneksi plus-miinus nollaan.

2 tykkäystä

BMW E60 M5 voisi olla kohtuu riskitön sijoituskohde jolla vielä jopa voisi ajella. Jos autosta hyötyy itse ja pitää tuotto-odotuksen sitä myöden matalana tai jopa negatiivisena niin mikäs siinä. Sarjassamme hauska sijoitus varmasti.
Hinnat vielä maltilliset ja viimeinen ahtamaton M-BMW.

3 tykkäystä

Minulla oli vanha japanilainen urheiluauto harrasteautona ja taka-ajatuksena siinä oli myös rahalliset syyt. Oli se tuottoisaa touhua, auton arvo about tuplaantui omistus aikanani. Toki kulujakin oli, joten todellakaan kaikki ei ollut voittoa. Ennen kaikkea teki myös elämästä asteen verran parempaa ja hauskempaa. Harrasteauto on hyvä tapa sekä nauttia elämästä että kerätä varallisuutta.

3 tykkäystä

911 on minullekin se The Auto, jonka ostaisin, jos puitteet antaisi myöten. Joskus kymmenisen vuotta sitten tuli aktiivisemmin katseltua 70-luvun lopun tuotoksia, jälkiviisaana helppo sanoa, että olisinpa silloin ostanut.

6 tykkäystä

Mulla on osittain sijoitusmielessä hankittu harrasteauto. Mulla ei ole hirveästi odotuksia sen suhteen, että tekisin tällä autolla koskaan absoluuttista voittoa, koska ylläpitokustannukset on ajettuihin kilometreihin nähden aika kovat, mutta on tässä varmasti potentiaalia myös sijoituskohteeksi. Tätä harrasteautoa mä esittelinkin taannoin vaihtoehtoiset sijoitukset -ketjussa.

Tämä auto on siis vuosimallin 1985 Mercedes-Benz 500 SEL, W126 korimallia ja niin sanottu gen1. Joitakin nostoja siitä, minkä takia uskoisin juuri tämän yksilön olevan asiallinen sijoituskohde:

  • Mielenkiintoinen historia Rakennustoimisto Armas Puolimatkan viimeisenä edustusautona ja sen jälkeen vuorineuvos Puolimatkan henkilökohtaisena ajoneuvona (dokumentit löytyy)
  • Auto on oikeasti aikakautensa parhaita autoja mitä rahalla on saanut (hinta uutena nykyrahassa 172 000e), auto on S-Mersun aikansa isoin malli ja varusteetkin aikakauteen nähden hyvät
  • Koska kyseessä on noin kallis auto, näitä ei ole Suomi-historialla kuin yksittäisiä kappaleita (muut uitettu jostain Saksasta käytettynä Suomeen)
  • Auton kunto minulle tullessa luokkaa tyydyttävä, tarkoitus kunnostaa sitä parempaan kuntoon → arvonnousemaa sitäkin kautta

Näitä W126-Mersuja tehtiin aikoinaan tosi paljon, mutta tässä on hieno historia takana ja auto edustaa mallin terävintä kärkeä. Kasinotalouden ollessa kuumimmillaan 80-luvun lopussa näitä S-Mersuja myytiin todella paljon, mutta suuri osa niistä on niitä hinnat alkaen malleja kutoskoneella ja olemattomilla lisävarusteilla :smiley: Lisäksi ne kasarin lopussa myydyt mallit tästä on gen2-sukupolvea, joka saattanee olla suurempien valmistusmäärien myötä vähemmän arvossaan.

Jännä nähdä miten tuon arvo tulee kehittymään jatkossa. Ihan pohjilta en tätä päässyt varmastikaan ostamaan, koska autojen arvo tuppaa olemaan alimmillaan siinä 20-25 vuoden iässä, jolloin huonoimmat paalataan ja parhaita aletaan säilömään talteen.

22 tykkäystä

Tuommoisen hankin reilut 2 vuotta sitten, arvo tai ainakin hintapyynnöt on silläkin kysynnän vuoksi noussut. Lopullinen arvo tosin selviää vasta myynti hetkellä, se on vuosimallia 2007, joten vanhemmissa on kyllä mahdollisuus suurempaan arvon nousuun.

Aina olin haaveillut ko. autosta, ja palkitsin itseni siitä kun olen ollut töissä jo pitkästi yli 40 vuotta ja vielä päsen sen sisälle ja erityisesti ulos sieltä :slightly_smiling_face:.
On sellainen once in the life time kokemus automiehelle ja arvo säilyy autoksi aika hyvin.

6 tykkäystä

Mä olen miettynyt harrasteauton, sijoitusauton ja käyttöauton yhdistämistä. Varmasti vaikeaa, mutta ei välttämättä mahdotonta. Esim hyväkuntoinen Golf R32 vois toimia sellaisena.

5 tykkäystä

Ladosta löytyy pari kantti volvoa:
242L ja vm.-74 ja 740 Turbo vm.-91

242 tuli hankittua harrastemielessä edullisesti n.14 vuotta sitten. Olisko hinta ollut n.500€. Tämä piti museoida korista ja vaihtaa tekniikkaa. No kastikkeet paloi pohjaan, niin prioriteetit meni kerta heitolla uusiks. Eiköhän tässä ole hinta jo nelinkertaistunut odottamalla. Tuottoprosentti oletettavasti kohtuullinen, vaikka tätä ei sijoitus mielessä hankittu. :+1:t3:

Tuo jälkimmäinen tuli hiukan pilattua kun piti vaihdella turboa, moottorinohjausta ja jotain muuta hassua konehuoneeseen. Sit loppus mielenkiinto ja autojen harrastaminen, niin latoon sekin lykättiin. Tästä oli edellisessä katsastuksessa 2009 :joy: kori ihan hyvässä iskussa. Tulevaisuus näyttää, miten hinnat näissä lähtee kehittymään ja onko näistä mitään jäljellä, kun joku ne kaivaa ladosta joskus ulos…

Jälkiviisaana vois antaa lukemattomia, tai ainakin useita esimerkkejä, mitkä maksoi aikoinaan n.5000mk ja nyt niistä huudellaan n.50k€

911 mallista on täälläkin haaveiltu, mut näyttää tosiaan hinnat karkaavan niissä, et pitää jatkossakin tyytyä vaan haaveilemaan.

4 tykkäystä

Mielenkiintoinen lanka.

Kerrotaanpa omia kokemuksia autosta mikä itselle on tällä hetkellä välttämättömyyys.
Karsastin kalliita autoja alkuun ja ostelin 1-4 tonnin autoja monta vuotta. Olin tuolloin ajoneuvoasentaja niin pysty korjailemaan halvalla kaikki mikä hajosi.

2018 puraisi autokuume ja katselin 911 Porschea Saksasta pitkään. Yritin kovasti perustella miksi tarvitsen moisen vehkeen työmatka autoksi. Lopulta päädyin tylsään Passat Ecofuel kaasu autoon jonka itse toin Ruotsista kun halvalla sain ja nopeasti sai auton Suomeen. Toin sitten perheenjäsenille samanlaiset myös.
Oma uitettu peli toimi hyvin pari vuotta mutta 2020 alkoi kuume taas nousta, nyt piti saada vähän tehokkaampaa ja rikoin kaikki omat periaatteet. Kävin koeajamassa muutamaa Volvo V60 T5 kaasu vehjettä. Sakan liikkeestä löytyi mieleinen 24k€ Hintaan ja ajattelin että tällä ajetaan sitten 5v ja 150tkm!
Alle 2 viikkoa ostosta ongelman alkoivat, nykiminen kiihdytyksessä.
Tein reklamaation, autoa korjattiin 5 eri korjaamolla Sakan piikkiin (Saka Varma vakuutus)
Tilanne ei muuttunut, merkkiliike nosti kädet pystyyn. Auto lopulta sanoi sopimuksen irti ja jäi korjaamo kiertueelle jossa vietti kaiken kaikkiaan 86 vuorokautta muistaakseni.
Tässä keissistä jäi erityisen paska fiilis koska kyseisen liikkeen reklamaatio-osasto pakotti minut ottamaan asianajajan itselleni joka onneksi tuli kaskovakuutuksesta. Omavastuu oli 30% = 1000€
He vetosivat siihen että auto korjataan, mutta eivät kuitenkaan saaneet sitä kuntoon vaikka moneen otteeseen yrittivät. Reklamaatio-osasto lopetti lopulta keskustelun ja ottivat myös asianajajan.

Lyhyesti lopputulos: Minulle jäi tuosta autosta maksettavaa kaiken kaikkiaan noin 3000-4000€ koska jouduin korvaamaan kaikki ajetut kilometrit autolla kaupan purkamisen takia (olinhan ajanut liikkeen autolla) sekä osan korjauksista + omat ajot korjaamoille 2 autolla. Näistäkin tuli jotain 1000km kaikkiaan.
Asiaa ei helpottanut se että ehdin ajaa tuolla autolla 40tkm 5kk aikana koska kuolinpesänhoito vaati ajoa aivan tajuttoman määrän ja työmatkani oli 120km päivässä.
Hävisin myös vaihdossa tuon oman auton vaihto hävikin verran siinä uskossa että nyt on luotettava vehje alla. Lopulta sopimukseen päästiin ja laskeskelin ettei kannata lähteä oikeuteen tämän takia, sijaishuollon ajaminen ei kiinnostanut seuraavaa 2 vuotta, varsinkaan kun saattoivat vaihtua tai rikkoontua muutaman päivän välein. Tuona aikana auto vaihtui 10 kertaa.

Tästä oppineena päätin että joko ostan a) käytetyn 1000e romun tai b) uuden kaasuauton 5 vuoden takuulla jossa tuskin ongelmia tulee.
Laskin aika tarkkaan Excel mitä kustannuksia tulee ja päädyin uuteen Seat Leoniin 5v / 150tkm jatkotakuulla. Auto on pakollinen paha, työmatka on nyt noin 150km siivu joten kilometriä tulee ja auton täytyy toimia säällä kuin säällä. Katselin vuoden kaksi käytettyjä takuu autoja mutta rahoitukset aivan kuraa joten tuo uusi oli järkevämpi. (0,9% todellinen korko + 600kg kaasua kaupan päälle)

Siinä missä kevythybridi syö 6l sadalla motarilla tuo uusi farmari syö 4kg kaasua joten kuluiksi tulee 6,4€ km. Tuo on melkein puolet kevyt hybridin bensakuluista. Kaasuautossa toki on veroa enemmän mutta meikäläisen kilometreillä osuus on niin pieni ettei näy.
EI sekään ihan tuubin mennyt, tilasin auton 29.3.2021 ja odottelen edelleen. Luvattiin viime juhannukseksi mutta toisin kävi. Onneksi kuitenkin myyjä tuli vastaan ja sain sijaisauton kun mokasivat vähän lupauksissaan.

Kulut:
360€/kk lyhennys ja loppuun viimeinen suurempi erä mutta auto ennen tätä vaihtoon
69€/kk huolenpito 4v/120tkm (huollot maksaa keskimäärin 77€kk tähän 4 vuoden aikana)
Verot 33€/kk, Polttoaine noin 200€ (ekan 15tkm ilmaiseksi), Vakuutukset 60€/kk.
Auto myyntiin takuun loppupäässä 140tkm ajettuna jolloin arvoa jäljellä yli loppusumman jos mitään mullistavaa ei tapahdu ilmastojupakassa.

Onhan tuo ihan järkyttävä määrä kuukaudessa, jotain noin 700€ autoiluun mutta vaihtoehdot on aika vähissä. Ei tuo käytetyllä autollakaan ajelu halvaksi tullut.
Dieselillä ajo maksaa jo omilla ajoilla sen 4000€ vuodessa niin tuo biokaasulla 2200€ kompensoi.
Polttoaineen hinta on noussut tuosta auton tilauksesta jotakin 40-50 senttiä litra ja 20-30 senttiä kilo kaasua.
Monet miettii varmasti miksi pitkä työmatka, se johtuu puhtaasti oman perheen tukiverkostosta. Lapsi edellä mennään. Teen nykyään keikka hommaa niin kotona ehtii olla enemmän tunteja kuukautta kohti.

Ajattelin vielä jonain päivänä ostaa sen 911 itselle, se niin kovasti kuumottaa. Nyt työhuoneen seinällä komeilee 2-metrinen canvas taulu jossa musta 911 loistaa auringon laskussa muistuttaen haaveista.
Puran nyt energiaa veljen Audi 4000s quattro -85 projektiin joka on työnalla turbotekniikkaa odotamassa.
Tuonkin auton arvo on noussut muutaman kymmenen tunnin työn jälkeen ostohinnasta 3000€ → noin 10k ja turbotekniikalla voisi odottaa 15k+€ jos sopiva ostaja jenkin tuontimallille löytyy.
Tuota ei varmaan kyllä seuraavaan 5-10 vuoteen myydä. Sitten nuo on varmaan jo maailmassa kiellettyä herkkua.

26 tykkäystä

Mitä tuo turbokoneen jälkikäyttö tarkoittaa? :smiley:

Käytetään moottoria tyhjäkäynnillä kun on saavuttu määränpäähän. Jos täydestä ”laulusta” sammuttaa moottorin, voi ahdin pyöriä vielä xKymmentä tuhatta kierrosta.

On laakerit kovilla kun siellä pyöritään vielä kun öljynpaine häviää luonnollisesti kun moottori sammutetaan.

11 tykkäystä

@slipslop Juuri noin kuin @Allupalluvaan sanoi.

En ole tätä nykyvehjettä ennen omistanut turbolla olevaa autoa, jossa olisi start/stop automatiikka. Onko järjestelmä niin fiksu, että ei sammuttele autoa heti valoissa, jos kone on kuuma vai pitääkö vain joka kerta muistaa lyödä tuo nappi pois päältä?

1 tykkäys

Nappi pois joka kerta, vain diesel konesista on kokemusta. Eivät huollossakaan suostuneet koodaamaan nappia toisin päin toimivaksi, kun vaikuttaa päästöihin…meinasin just sillä tuhota ilmaston, mutta en jaksanut alkaa…sillä kertaa.

1 tykkäys

Sanoisinpa, että tyypillisesti merkkikorjaamollakaan ei ole mahdollisuutta ohjelmoida pois s/s järjestelmää toimimaan.

Suomessa on erittäin harvinaista että kone sammutetaan heti täyden laukan päätteeksi. Yleensä moottoritielläkin ajetaan varsin pienellä kuormituksella ja vaikka menis tankkaamaan suoraan konetieltä niin sen minuutin - kahden aikana mitä rampin ajaminen ja parkkiruudun etsiminen kestää, ehtii kyllä lämmöt laskemaan.

Saksassa baanalla ja radalla vähän eri juttu.

3 tykkäystä

Samaa mieltä. Mutta jos rouvan (tai naapureiden) kiusaksi näyttää autolle rajoitinta, on syytä käyttää hetki :shushing_face:

G30 520xD:ssa ainakin on start-napin alla toinen nappi jolla saa S/S-toiminnon pois vaikka ikuisiksi ajoiksi. Eli toiminto on pois päältä huomennakin jos sen nyt laittaa pois päältä.

Kovasti etsinyt itselle sopivaa sähköautoa, mutta tämä on oikeasti todella vaikeaa. Olen monta kertaa aiemmin pohtinut, että tuo RANGE ei ole ongelma kun käytännön ajot tapahtuu kotona ladaten ja jopa 300km riittäisi ihan hyvin oikeasti ihan kaikkeen.

Nyt se kuitenkin alkaa osoittautua vaikeaksi, kun pojan urheilun takia pitää ajella ahkeraan 140km suuntaansa, eikä perillä toistaiseksi onnistu lataamaan, kuin ehkä satunnaisesti jos harhautuu paikasta ja menee erikseen jonnekin muualle lataamaan. Ei kuulosta pahalta eihän? 280km turvallista rangea?

No on se ongelma, talvella. Yllättävän paha. Alla olevissa kuvissa on huono esimerkki, koska range on valmiiksi lyhyt - n. 320km mutta nyt vaan näyttää siltä että motaria pakkasella ajellessa range tippuu niin ettei oikein millään autolla tuo 280km ole saletti talviolosuhteissa, jos haluaa ajella motaria ja autossa on lämmityskin päällä.

Peugeotin omilta sivuilta laskelmia eri olosuhteissa:

JOS muissakin autoissa range tippuu yhtään saman suuntaisesti, pitäisi autossa olla rangea vähintään 600-650km ja voiko siihen nyt luottaa että sähköä nipin napin riittää kotiovelle asti.

Jääkö sähköauto ostamatta? Voi olla, jos talvet jatkaa olemaan talvia.

Olen äärimmäisen pettynyt. En haluaisi ostaa ICEa tai hybridiä, mutta taitaa olla pakko.

5 tykkäystä

Olisiko mahdollista ladata autoa kesken meno- tai tulomatkan sen verran että reissut onnistuu.