Tuttu motti. Minulla oli aikanaan 400tkm ajettu Avensis 2.2 dieselillä. Se meni ehjänä vaihtoon koska piti saada urheiluauto. Oli kaikin puolin vielä hyvässä iskussa, kansiremppa oli tehty 200tkm kohdalla. Kyllä minä kuntoon sen laittaisin. Eiköhän se hörskyttele 500+tkm tuo auto. Vaihdelaatikko muistaakseni on tosi vahva, joten ei sekään hajoa.
Minulla oli aikanaan useita noita paljon ajettuja toitsuja. En yhtäkään saanut ns paaliin ajettua.
Joo. Se 2,2 litran diesel on parannettu versio tästä 2,3 litran dieselistä, joka kärsi jostain materiaaliongelmista liittyen pakokaasujen takaisinkierrätykseen. Söi kannen tiivisteet. Se meni Toyotan laajennettuun takuuseen. Että sitä kautta opin jollain lailla pitämään Toyotasta ihan firmana.
Mitenkäs sanotun auton kaksoismassavauhtipyörä kestää kulutusta?
Kysyn ihan sitä taustaa vasten, kun Volkkarissa se oli yksi niitä kalliita remontteja, joita tuli teetettyä.
Taas tällainen tarina. Jännä, kun näissä aina syytetään Teslaa eikä ikinä omia riskialttiita rahoituspäätöksiä.
Yleisesti ottaen kannattaa varmaan aina pitää mielessä, että siinä vaiheessa kun autoa on viemässä vaihtoon, ei hyvitysarvo ole lähellekään markkina-arvoa ellei käy todella hyvä tuuri. Onhan se toki helppoa viedä auto liikkeeseen vaihdossa ja ajaa uudella autolla pois, mutta mikäli auto on sellainen, jonka voisi saada itse myymällä kaupaksi niin voi päästä ihan hyville tuntipalkoille. 
Itse olen myynyt elämässäni 3 vanhaa autoa, joista 2 meni kaupaksi Nettiauton kautta parissa tunnissa (hinta vain hieman alle markkinoiden keskimääräisen pyynnin) ja kolmas meni kaverille vähän reilummalla alennuksella. Yhtä näistä (aikajärjestyksessä toinen omistamani auto) tarjosin myös huvikseen Rinta-Joupille vaihdossa ja he olisivat hyvittäneet 1200e. Laitoin sitten itse myyntiin ja seuraavana päivänä lähti auto pihasta 3000 eurolla.
E: Toki ymmärrän, ettei autokauppa halua välttämättä varastoonsa vanhaa pikkuautoa eli siinä mielessä huono esimerkki hyvitysarvosta.
Automaailman ykkössääntö: Älä kuseta asiakastasi. Millään tavalla.
Tesla veti maton alta vanhoilta asiakkailta. Nyt vaan arvailemaan palaako tuollainen asiakas koskaan merkin asiakkaaksi.
Jos laitat 60 tonnin autoon 10 tonnin käsirahan, niin pitäis siinä pystyä olla turvallisin mielin…
Riippuu myös minkä auton annat vaihdossa ja mihin olet vaihtamassa.
Sain juurikin Rintajoupilta sen verran hyvän tarjouksen edellisestä autostani, että ei maksanut vaivaa alkaa itse myymään. Toisesta liikkeestä (Delta?) sain jopa hieman paremman, mutta K-autosta huomattavasti alhaisemman.
Onhan tuossa nyt sellainen arvonlasku, että hirvittää. Itse ainakin autoja ostaessa tutkin miten sen arvo mahdollisesti tulee kehittymään. Teslan kohdalla se on mahdotonta kun alennuksia tulee puskista. Itsekin pari kk sitten ostin Model 3:n, ja taitaa sen arvo olla jo laskenut enemmän kuin oletin ostaessa.
No kyllähän itse myymällä voisi paremman hinnan saada, joo. Nuorempana niin teinkin.
Yhden kerran sitten kävi silleen, että Saabin ostaja olikin joku taparikollinen. Alkoi tulla nopeus- ja parkkisakkoja meikäläiselle. Ei ollut turhan päiten vaivautunut rekisteröimään autoa omiin niminsä saati ottamaan jotain turhanpäiväisiä vakuutuksia. Onneksi oli luovari tallella. Sen kun kiikutin poliisille, niin hiplasivat vähän aikaa tietokonettansa ja sanoivat, että on tuttu tapaus tämä herra. En sitten mitään joutunut maksamaan. Mutta oli vaivaa. Ja kun minusta auton pitää vähentää vaivaa eikä lisätä.
Siitä sitten muutenkin oma varallisuusasema alkoi pikku hiljaa parantua, että aloin jo ostamaankin autoja liikkeistä. Meni varmaan vähän rahaa hukkaan siihenkin suuntaan.
Minulle kyse onkin nykyään enemmän mielenrauhasta. En vaan jaksa renkaanpotkijoita ja tinkivänkääjiä, joilta ei sitten meinaa saada edes sitä luototettua euroa maksuun. No kirjaimellisesti ottaen se mieleen jäänyt euro ei liittynyt autoihin vaan ihan muuhun rojuun. Mutta sama periaate. Vaivaa täysin turhan takia. Ennemmin laitan auton kaatopaikalle, kuin alan nysväämään aivan liian monenlaisten ostajien kanssa.
Meikäläisellä muutenkin on systeeminä ostaa auto käytettynä ei ihan hirveästi ajettuna, ja ajaa sitä sitten niin kauan, että alkaa olla niin huono, että hermo menee. Niin joku pieni ero ostohinnassa ja myyntihinnassa suhteessa täysin optimaaliseen kaupankäyntiin häviää pyöristysvirheeseen. Tuntuu olevan niin, että pitkässä juoksussa oikeastaan autosta riippumatta noin puolet kuluista tulee polttoaineesta ja toinen puoli sitten kaikesta muusta sisältäen pääomakulut ja huollot ja vakuutukset ja verot ja kaiken muunkin.
Nykyään kun etätöiden ja muutaman muunkin elämäntapamuutoksen ansiosta on ajomäärä pudonnut aika paljon verrattuna parhaisiin aikoihin, jolloin lasiin tuli vuodessa 35 000, niin olen aika vakavahenkisesti mietiskellyt, että voisin ehkä ajella vähän pienemmällä ja halvemmallakin kinnerillä. Ja taas kerran toiselta kantilta olen myös vähän haaveillut sähköautosta, mutta nykyisillä noin 12 000 - 15 000 vuotuisilla kilometreillä niin omalla kuin vaimon autolla en oikein mitenkään saa sitä hankintaa laskettua kannattavaksi.
Nuorempana tuli muutama halpis auto myytyä yksityisille, mutta kyllä siinä näki kaikenlaista tinkijää ja epäilijää eli meno oli välillä kuin Kummelissa konsanaan. Siksipä nykyään ajan auton reilusti lähes loppuun ja sitten uutta / uudehkoa tilalle. Jos itse kaupittelee autoaan niin esim. Autovex on ilmeisen toimiva ja ei sido myyjää Tuossa on linkki jonkun kokemuksiin https://www.autotie.fi/tien-sivusta/poloinen/leonin-myynti-ja-kokemuksia-autovex-palvelusta
Tämä on ilmiö, josta olen paljon tämänkin palstan Tesla-osiossa puhunut, mutta sitä ei tunnuta ymmärtävän tai sitä ei oteta vakavasti.
Suomessa kuluttajakauppa käytetyissä autoissa tapahtuu n. 50%:sti (Tesloissa n. 60%) rahoituksella. 9/2022 vm. 2021 Model 3 pienillä kilometreillä maksoi n. 55 000 euroa. Tällä hetkellä, alle vuoden kuluttua, se maksaa n. 37 000 euroa, ja tästä toki vielä se 3500-4500 euroa pois, kun autoliike ottaa katteen välistä.
Tämä ei ole mitään normaalia arvonalenemaa, vaan täysin poikkeuksellista rahan sulamista. Moni Tesla-omistaja tätä tuskin on vielä edes ymmärtänyt, mutta autoa vaihtaessa he tulevat sen huomaamaan. Todella rajua touhua ja oikeasti käy sääliksi näitä, joilla on autosta n. 20 000 euroa enemmän velkaa kuin sen arvo on.
Auto ei ole joo sijoitus, mutta ei myöskään tällainen rahasyöppö kuin vuosina 2021-2022 ostetut Teslat tulevat omistajilleen olemaan.
Täällä on ollut puhetta tonnin ritsoista, mutta entäs ne vielä halvemmat?
Aikoinaan -90-luvun lopulla ensiautoksi tuli Volvo 340 tiukalla 1,4 litrasella koneella. Hinta oli kohtuullinen 3500mk. Ja kyllähän sillä ajettiin joka paikkaan, kun kortti poltteli taskussa ja polttoaine oli halpaa. Rempoista ja huolloista en kauheasti muista, mitä nyt varmaan musiikki laitteisiin laitettiin rahaa ainakin auton verran rahaa. Jotain korjauksia ja huoltoja tuli itse räplättyä kyllä. Ainakin mitä katsuri aina käski laittaa kuntoon. Tais tässä olla auton arvoiset, jollei jopa kalliimmat vanteet ja renkaatkin pyöriä alla.
No nälkä kasvoi ja pian 2000-luvun alussa tuli hankittiua ns. oikea Volvo. Tämä ensiauto jäi talliin seisomaan.
Reilun 15-20 vuoden jälkeen piti saada talliin tilaa. Ja hei akku kiinni ja puhdistus spräyn pienellä avulla avaimesta käymään. Ajettiin ulos tallista. No mahtaisko siitä saada jotain rahaa vielä, vai pitäiskö maksaa jotta joku hakis sen pois.
No 400€ hintalappuun ja hämmästys kysynnän suuruudesta oli melkoinen. Joku nuoripari, ketä harrastaa merkkiä tuli traikulla hakemaan ja olivat vielä tyytyväisiä.
Arvon alenema suht kohtuullinen, kun lukee tuossa vähän ylempänä kerrotusta sähköauton vastaavasta. 
Suurimmat pölyt huuhdeltiin vielä pois:
En kyllä koe että tämä n.1000 - 500€:n auto olisi kauheasti vaurastumista haitannut.
Kyl nää halppikset on järkeviä, kun tietää mitä tekee ja ei vaadi kyydiltä muuta, kuin että pääsee paikasta A paikkaan B…
Jos joku asia autoissa on ikinä isommin harmittanut niin se on kyllä ollut ensiauton pois myyminen.
Edelleenkin on jatkuvasti Nettiautossa hakuagentti päällä samanlaisiin. Että josko joskus vielä hommaisi samanlaisen.
En puhuisi tässä yhteydessä velkavivusta, koska pääoma on kiinni autossasi. Velkavivun tarkoitus on nopeuttaa vaurastumista, ei jarruttaa sitä.
Itse olen pohtinut siirtyväni järjestelmään, jossa auton kuukausierät saavat olla vuodessa yhteensä salkun oletetun vuosituoton verran (7%). Tai vaihtoehtoisesti käteisellä ostettavan auton hinta saa olla max 10% salkun arvosta. Tällöin motivoituisin sijoittamisesta ja palkitsen samalla itseäni, mikäli salkku kasvaa. Kukin tavallaan.
Ja vielä tuohon kysymykseen. En itse maksaisi autolainaa pois sijoituksia myymällä. Mikäli mahdollista, niin lyhentäisin lainan kuitenkin nopeutetulla aikataululla. Esim. luomalla himmelin, jossa sijoittaisin 50% kuukauden palkkatulojen ylijäämästä ja tekisin lopulla ylimääräisen lyhennyksen autolainaan.
ps. @Muikkunen kiitokset päivän makeimmista nauruista
@BULL_SP500_20X > En puhuisi tässä yhteydessä velkavivusta, koska pääoma on kiinni autossasi. Velkavivun tarkoitus on nopeuttaa vaurastumista, ei jarruttaa sitä.
Kuinka kukin ajattelee tuota velkavipua. Itse ajattelin sitä niin, että kyseisen auton ostan. Velkavivulla itselleni oli mahdollista jättää osakkeet salkkuun, muuten olisin niistä joutunut luopumaan. Tällä logiikalla ajattelen, että se mahdollistaa vaurastumista.
Teki vähän pahaa, kun aluksi luulin, että tämä oli vilpitön. Tarpeeksi kun jatkoin eipäilyjä, niin huomasin, että olihan siihen jokin piiloviesti piilotettu.
Ei varsinaisesti liity aiheeseen, enkä nyt tarkoita sinua, mutta eikö ole sairasta kuinka normaalia on ottaa lainaa esim. autoon, minkä ostamiseen ei muuten olisi varaa ja minkä arvo lähes 100% todennäköisyydellä laskee omistamisen aikana. Kun taas lainan ottaminen esim. osakesijoituksia varten tuntuu lähes rikolliselta. Olen itse sijoittanut ilman vipua kymmenen vuotta ja katsoessani nyt peruutuspeiliin, alkoi vivuttomuus juuri harmittamaan toden teolla.
Edit: Nimimerkistäni voisi päätellä jotain muuta 
Auto on asunnon ostamisen jälkeen selvästi kallein hankinta. Lisäksi se on monelle niin tärkeä laite, että siitä halutaan maksaa suurempi summa kuin mitä säästössä on rahaa. Vertaus sijoituksiin vähän huono kun sijoituksia voi ostaa 200€/kk mutta autosta ei ole paljon hyötyä jos ostat pelkän oikean takarenkaan aluksi.
Lisäksi sijoituksilla ei ole mitään reaalista käyttöarvoa joka nostaisi elämänlaatua heti.
Ajatellaanpa perhettä joka harrastaa mökkeilyä kainuussa, mutta asuu pk-seudulla. Kannattaako heidän ostaa hintava maasturi vai nivaska osakkeita? Kumman “kyydissä istuen” se elämän laatu siinä sitten oikein nouseekaan?
Olen miettinyt ihan samaa ja päätynyt siihen, että huoletta voi pitää parikyttonnia vivulla ilman ongelmaa kun monella on autossa se sama tuottamassa persnettoa vivulla. Lisäksi autokuumeen saa aina alas kun miettii mitä se lisä 20k€ autossa tekee 15v periodilla parin tuplauksen jälkeen, tulee hemmetin kallis auto. Siksi ajelen tällä hetkellä 10-20k€ turvallisella, luotettavalla ja riittävät ominaisuudet omaavalla autolla (Toyota). Ehkpä myöhemmin sitten sähkö kun keihityslaukka näyttää tasaantumisen merkkejä.
Eivät ihmiset ymmärrä kausaliteettia. Ei kyllä yleensä ymmärretä edes yksinkertaista korkolaskua, jonka ansiosta autoliikkeiden on niin kovin helppo kaupata näitä sopivia kuukausieriä kymmenen pinnan korolla.
Itsekin huomannut, että töihin kun tulee nuoria ja on näyttää tilinauha rahoitusyhtiölle niin aika arvokas osamaksuauto siellä monelle ilmestyy. Ei tuossa mitään väärää ole missään nimessä, mutta normaalilla palkansaajalla se on yleensä pois jostain muusta tärkeästä. Hetkellinen tyydytys ja YOLO on vaan niin cool juttu
Juuri näin, tykkään tyylistä, ei koko elämää tarvitse kärsiä, säästää ja pihistää 
.
Pitää vaan päättää onko hautausmaan rikkain vai vanhainkodin köyhin heppu 
.
En minä sitä hetken tyydytykseksi sanoisin jos viiden vuoden välein autoa päivittää jos se auto on koko elämän ajan tärkein materiaalinen tuote.
Ymmärrän kyllä, että osalle riittää elämä betonikuutiossa julkisten varrella, mutta se ei ole kaikkia varten.
