itsekin vähän kalliin auton ostaneena, en tosin velalla tulee pari pointtia mieleen :
faktapohjalta : auto rapistuu eikä tuota mitään ja lainasta maksat korkoa
toinen puoli : onko sulla mitään oikeaa tarvetta yrittää saada korkeampaa sijoitusastetta ja tuottoa , sijoitusvoitoista maksat veroa, vivunkäyttö vaatii suunnitelmallisuutta ja hermoja jotenkin kuulostaa, että varallisuuteen nähden todella kallis auto onkin nyt se mikä ehkä oikeasti kaduttaa tai mietityttää
itse jos olisin tilanteessasi, niin nauttisin autoilusta ja makselisin vaan lainaa, en lähtisi muuttamaan mitään
Minä olen hyvin samassa tilanteessa. Autosta on lainaa 20 000 euroa ja kokonaiskorko noin 6 %. Minun ei tarvitsisi edes myydä osakkeita, että saisin lainan maksettua, koska säästötililtä löytyisi rahat suoraan. Mutta ratkaisin asian hieman toisin. Tilasin kalliimman auton. Ensi vuonna onkin sitten lainaa reilut 30 000 euroa ja korko 6,5 %.
Senkin kyllä toki saisi maksettua suoraan säästötililtä ja säästäisi noin 150 euroa kuukaudessa koroissa, mutta jotenkin tuo vaan turvaa enemmän tilillä, osakkeissa ja rahastoissa olevat rahat kuin täysin velaton elämä.
Lisäksi minusta jokaisen euron optimointi ja venkslaaminen vie vähän iloa elämästä ja autoilusta. Päätyy vaan ajattelemaan miten paljon asiat maksaa sen sijaan, että vaan vetäisi Leviksen t-paidan päälle, kivipestyt farkut jalkaan ja laittaa radiosta Bogart Companya soimaan ja lähtee mutkateille nauttimaan siitä autosta ja elämästä.
se on just näin , jos on auto , vähän sijoituksia ja mielellään jonkinlainen käteispuskuri ja hyvät työnäkymät, niin homma on fine . Mukavuuksista ja iloista ei mun mielestä loputtomasti kannata säästämiseen uhrata, koska elämä on lyhyt ja arvaamaton ja vanhana ei usein niin paljoa jaksa kumminkaan touhuta.
Tässähän on myös se puoli, että nyt itsellä menee kiinteästi tuo 265€/kk autoon seuraavan viiden vuoden ajan. Se on pois jostain, vaikka en tiedä mistä. Todennäköisesti se menisi uusiin sijoituksiin, mutta voisihan sillä leventää elämääkin. Voi olla myös harhaa, ja tuo 265€/kk haihtuisi kuin mitään ei olisi muuttunut, mutta salkusta on puolet pois…?
Useimmitenhan se näin tuntuu menevän. Kun on kiinteitä kuluja, ne vaan maksaa muun elämän ohessa ja samoin kun on enemmän rahaa, se vaan kuluu muun elämän ohessa. Itse elämä näyttää lopulta hyvin samalta. Juuri siksi se jokaisen euron optimointi ei yleensä johdan elämänlaadun nousuun.
Toki jos nykyään jätät asioita tekemättä, koska rahat on loppukuusta loppu, voi nuo lisäeurot tuoda iloa. Mutta jos et nykyäänkään tingi mistään rahan takia, niin mitä lisää voisi 265 euroa kuukaudessa elämääsi tuoda?
Vaikea kysymys. Voi olla kunnollista, että vastausta varten täytyy sukeltaa turhan syvälle omaan sieluun. Ehkä jätän sen oven vielä avaamatta, ja ajelehdin elämässä eteenpäin, kunnes tilanteet muuttuu…
Jos sinulla on salkussasi tappiolla olevia osakkeita niin pystytkö hyödyntämään myyntitappiot verotuksessa?
Eihän tuo 15k laina suurelta tunnu 265€/kk lyhennyksin mutta korkoa menee silti about 1000€ vuodessa. Rahoituksen ohella sulla on varmaankin auton haltijana (oletan näin) pakollinen kasko. Siitä voi säästää hieman jos kilpailuttaa yhtiöt.
Samoin kannattaa selvittää ylimääräisten lyhennysten mahdollisuus, niin korkomenot pienenevät ja lainaerämäärän pudotessa säästäisi kiinteistä käsittelykuluissa (luokkaa arviolta 10€/kk?)
Itse maksaisin hieman suurempaa kuukausierää, sijoittaisin osakkeisiin edelleenkin ja jatkaisin elämästä nauttimisesta.
Otetaas tänne sähkön keskelle välillä vähän perinteisempiä aiheita. Mitä mieltä täällä porukka on noista viime vuosikymmenen puolella yleistyneistä kolmesylinterisistä pienistä bensaturboista? Tarkoitan siis näitä iskutilavuudeltaan 1,0-1,2-litraisia moottoreita, joista saadaan irti saman verran tehoja kuin viime vuosituhannen puolella 2,0-litraisesta pikkusporttiautosta.
Mulla on ollut omistuksessa nyt 1,5 vuoden ajan vuosimallin 2019 Opel Astra K tuollaisella 1,0-litraisella moottorilla. Itse autoon olen ollut omistamisen ajan erittäin tyytyväinen. Webaston melko huolettomasta käytöstä ja paljon 120 km/h moottoritieajosta huolimatta keskikulutus on ollut jotain vain 5,3 litraa satasella, jota pidän erinomaisena tuloksena. Tätä autoa ennen minulla oli kymmenen vuotta vanhempi Astra, jossa oli 1,6-litrainen vapaasti hengittävä moottori. Siinä kulutus oli noin paria litraa enemmän, vaikka polttoainekäyttöisiä lisälämmittimiä siinä ei ollut. Mieleen on jäänyt myös se, että uuteen vaihtamalla ajoneuvovero tipahti noin puoleen - ilmeisesti tästäkin saamme kiittää pientä moottoria.
Vaikka olenkin erittäin tyytyväinen tähänastiseen elämään Opelini kanssa, niin tulevaisuus vähän mietityttää. Minun on jotenkin vaikea nähdä sitä, että kun pieneen moottoriin laitetaan paljon tehoa (30 vuotta sitten näillä teholuokilla oltiin jo GTI-luokassa), niin onkohan tuo moottorin elinikä sitten miten pitkä? Nettiautosta kun katselee eniten ajettuja, niin eipä noita näe käytettyinä juuri koskaan suurilla kilometreillä. Yksittäisiä saattaa olla myynnissä yli 200 tkm ajettuina, ja muutamia yksittäisiä 150-199tkm välissä.
Oikeastaan ainoa miinus tuossa nykyisessä autossa on, että se täytynee pistää kiertoon viimeistään 145 tkm kohdilla. Vai pitääkö? Jälleenmyyntiarvohan tuohonkin päätökseen lopulta vaikuttaa, ja sitä on vaikea ennustaa. Täytyy varmaan satunnaisesti poiketa autokaupassa mittaamassa arvonalenemaa mittarilukeman kasvaessa
Auton vaihtaminen nykyään on niin kallista puuhaa, että kannattaa ajella samalla autolla pitkään. Nimimerkillä kokemusta on. Olen ostanut uuden kärrin vuonna 2020 ja nollakorolla on hyvä ajella. Nyt vastaaavat autot on 10t€ kalliimpia, korko on korkea ja esim talvirengassetti maksaa nyt paljon. Myös käytettyjen kauppiaat yrittävät ryöstää uhrinsa. Eli pitkään pitoon.
Ei ole mitään teknistä syytä miksi 3-sylinterinen moottori ei kestäisi. Toyotan 1.6 3 sylinterinen hyvä esimerkki, mahtimotti. Toisaalta Eurooppalaisten valmistajien fuckaroo moottorinvalmistamisen yhteydessä on tosiasia.
Sinun katselisin netistä mitä tyyppivikoja tuossa voimalinjassa kokonaisuuten on ja hoitaisen ne ajoissa kuntoon. Ei siinä muuta, ennaltaehkäisevää huoltoa jos kustannukset pysyvät satasissa tai ykkös tonneissa. Jos niitä ns. tyyppivikoja on useampia niin sitten mietittävä uusiksi. Ooppeli-niilot tietää varmasti kuinka nuo vehkeet kestää. Oma mielikuva nyky-Opeleista on se, että ovat laadukkaimpia saksalaisia autoja. Eli sillein uskaltaisin olla rauhallisin mielin. Muistaa vaan vaihtaa öljyt riittävän usein.
Minulla on tehokas turbollinen auto käyttiksenä. Näitä juttuja teen jotta tekniikka kestäisi:
Start stop järjestelmä pois aina käytöstä.
Annan hetken pyöriä käynnistyksen jälkeen ennnen kuin lähden ajamaan. En myöskään ota paljoa tehoja ulos ennen kuin moottori on oikeasti lämmennyt.
Järkevät öljynvaihtovälit. Maks 15tkm/12kk. Omassa autossa vaihtuu 10tkm välein. Syy on se, että on tehokas auto jossa käytössä perus öljyt+suodattimet.
Kaiken saa paskaksi mutta pienellä ajattelemisella nykymoottorit kyllä kestää hyvin.
Nuo ovat olleet valmistajasta riippumatta aika ongelmallisia ja niissä on käytetty hyvin kyseenalaisia teknisiä ratkaisuja. Mm. Öljykylpyinen jakohihna useilla valmistajilla. öljynsyönti, moottorin hajoamiset, hiilen/karstan kertyminen moottoriin ovat yleisimpiä ongelmia. Vähän niin ja näin säästävätkö nuo polttoainettakaan juurikaan.
Myöhemmin esimerkiksi VAG-konserni tuonut hitusen parempia koneita jo markkinoille. Toyotakin onnistunut ratkaisemaan karstoittumisongelmat
Rouvalla oli Ford Focus 1.0 ecoboost. Oli melko taloudellinen, ja yllättävän pirteä. Lähellä olevan luottonyrkkipajan yrittäjä kehotti vaihtamaan sen pois kun alkoi olla päälle 100tkm ajettu. Kuulemma alkaa ongelmia tulemaan pian koneen kanssa. Mene ja tiedä, mutta rouva vaihtoi Toyota Corolla hybridiin. Kuluttaa Fordia vähemmän.
Älä nyt hyvä mies luo (kalliita) ongelmia päässäsi tyhjästä.
Itsessään se, että moottorissa on pienempi iskutilavuus, kolme sylinteriä ja turboahdin ei tarkoita että moottori olisi yhtään vähemmän kestävä kuin mikään muukaan. Paljon tärkeämpää on että moottorin perusrakenne on toimiva, autoa huolletaan oikein ja että auton käyttö on järkevää. Siitä 105-heppasesta 1.0T-padastakaan harvemmin on käytössä edes 80% tehoista, jos ajelee rauhallisesti. Asuntovaunujen tms. kuormien vetämiset toki sitten erikseen.
K-Astrojen 1.0T ja 1.4T SIDI-moottoreissa on käsittääkseni ollut ongelmana lähinnä LSPI-nakutusilmiö, joka voi esiintyä pienillä kierroksilla autoa isoilla vaihteilla vedättäessä (jota ei muutenkaan kannattaisi tehdä noin pienellä koneella, eli pitää osata käyttää oikein). LSPI voi pitkittyessään pahimmillaan vaurioittaa mäntiä/venttiilejä, mutta ilmiö on saatu Opelin toimesta hallintaan oikealla moottoriöljyllä ja vuosittain polttoaineen sekaan lisättävällä puhdistusaineella. Auton käyttäjän tulee toki osalta valikoida sellainen huoltamo, joka osaa huoltaa auton oikeilla aineilla. Sitten luultavasti 200 - 300 tkm paikkeilla voi olla edessä sitten pieniä remontteja, kuten turbon uusintaa. jakopään remppaa ja mahdollisesti kytkimen laittoa, mutta nämäkin ovat kustannuksiltaan ihan tehtävissä sitten kun niiden aika koittaa.
Syy siihen että K-Astroilla ei ole ajettu valtavia määriä on se, että näitähän on valmistettu vasta vuodesta 2015 lähtien. Normaalilla ajomäärällä eli sanotaan nyt 20 tkm/v, tästä tulee 8.5 vuodessa 170 tkm. Erikseen on sitten paljon ajavat, mutta Astroja ei käytännössä ole takseina ja muutkin luokkaa 30-50tkm/v autoilevat suosivat usein ns. järeämpiä automalleja mukavuussyistä. Olen kuitenkin kuullut ainakin yhdestä 300tkm matka-ajossa rullatusta litran Opelista ilman suurempia haasteita.
Taloudellisessa mielessä en siis missään nimessä laittaisi tuota 145tkm kohdalla kiertoon, jos auto täyttää muuten käyttötarpeet. Toki tunnesyistä tai vaihtelun halun vuoksi päätös voisi hyvinkin olla eri
Niin mutta hei, kyllä noin kuuskymmpinen työssä käyvä on tärkeä veronmaksaja.
Eläkkeellä autoilu onnistuu ja tupakkaa palaa myös viinaakin uppoaa.
Itselläni on tällainen malliesimerkki kesämökillä. Se heppu ei ole kunnan palveluja tarvinnut.
Ei ole vankina.
Kyllä siitä löytyy sitä tupakkamiehen tautia, mutta nähtävästi lääkäriin menee sitten viimeisen kerran.
Sitä ennen maksaa hyvät verorahat monella eri tavalla.
Jonkun turbofirman nettisivuilta kattelin jo jotain hintoja. Vaihteluväli oli jotain 300-1600 pienemmille Toyotoille ja jotain 4500 maasturille. Aika iso on haarukka. Ei näkynyt, että onko diesel- ja bensa-autojen turboissa jotain hintaeroa. Vai mahtavatko nuo olla ihan samanlaisia. En tiedä, en ole automiehiä. Kunhan ajan.
Kaikenhan kyllä kuntoon saa, ei siinä mitään. Ja tuo 2,3 litran diesel on aika miellyttävä ajettava. Mutta vähän hirvittää, että mitä sitten hajoaa seuraavaksi. Ja taas toisaalta toisaalta, kun auton pääomasta ei tarvitse enää välittää pätkän vertaa, niin voisi jopa jotenkin ajatella ajavansa halpoja kilometrejä juuri nyt, vaikka joutuisikin laittamaan korjaamiseen tonnin tai vaikka kaksi. Eikä niin harmita, jos lapset vähän naarmuttaa tai kolhii autoa lainatessaan.
Yhden Volkkarin kanssa kävi vähän siihen malliin, että viimeisten 100 000 km nurkilla tuli joka vuosi jotain isohkoa. Kunnes sitten suurin piirtein siinä 400 kkm kohdalla vaan kyllästyin. Olisin vaihtanut jo aiemmin, mutta vaimo oli kovin tykästynyt siihen Volkkariin, niin korjattiin sitten pari kierrosta enemmän kuin olisin ehkä yksikseni tehnyt.
