Auton hankinnassa on pääosin kyse omista elämänvalinnoista. Tämän asian ääneen sanominen toki aiheuttaa melkoisen vastalausemylläkän aina, koska yhteiskuntaa on 1960-luvulta saakka rakennettu yksityisautoilu edellä. Ja kyllä, ajattelu on muotoutunut sen mukaiseksi, autoilu on pakollista tai siis “pakollista.”
Siihen on tuhlattu valtava määrä yhteiskunnan resursseja, osaamista ja terveyttä. (Aiemmin linkkasin saksalaistutkimuksen ja 50 vuoden Corsan omistaminen taisi maksaa noin 600teur, josta yhteiskunta maksaa n. 40% → No äkkiäkös minä sen uudestaan linkkaan: The lifetime cost of driving a car - ScienceDirect)
Yhteiskunnallisesti järkevintähän olisi sijoittaa yhteiskunnan resursseja enemmän lihasvoimin ja julkisin kulkuneuvoin tapahtuvaan liikkumiseen. Hollannissa pyöräily palauttaa muistaakseni 36-kertaisena infraan sijoitetut eurot takaisin yhteiskunnalle.
Itse olen kamppaillut jonkun verran autoilupirua vastaan, vaan niin vain on katoksessa nytkin auto ja pohdinnassa, että mitä sille tekisi:
Pääomaa sidottuna on n. 15t€
Huollot viime vuonna n. 600€
Vakuutus täyskaskolla 540€/vuosi
Katsastus oli alle 50€
Molemmat rengassarjat kohtuukunnossa, Bensaa menee 6-7 litraa satasella ja tankilla käyn noin kerran kuussa.
Juuri tällä viikolla tuli 100 tkm täyteen.
Kilometrejä kertyy nykymenolla arkiajossa n. 100 km/vko talvisin, kesäisin vähemmän n. 0-50 km/vko.
Lomareissuja ajellaan autolla n. kolme tai neljä vuodessa, yleensä mökkireissuja ja sitten kerran vuodessa Norjaan / vastaavaan. Niistä kertyy yhteensä 3-4 tkm/vuosi.
Kaikki alle 5 km matkat pyrin pyöräilemään, alle 10 km matkat on siinä ja tässä. Vapaa-ajalla kuljetaan bussilla ja pyöräillen pääosin, myös lapsen kanssa.
Oma haasteensa on, että työpaikalle on 14 kilometriä matkaa ja työhön liittyy päivystystilanteita yms., joihin pitää lähteä joskus kiireellä ja kampetta mukana. Käytännössä muuten autoa ei tarvitsisi oikeasti.
Onhan se mukavaa, että sillä pääsee helposti lähtemään ja käymään vaikka reissussa, toisaalta vaivaa on huolloista, renkaanvaihdoista ja pienestä säädöstä, mitä autoon liittyy. Ilmastoasiatkin mietityttävät.
Mökille ei tosiaan pääse ilman autoa eikä välttämättä vaelluskohteisiin tai muihin harrastuspaikkoihin, mutta varsin mielellään tuntuu kaverit ja sukulaisetkin ottavan autoon kyytille, kun asiaa kysäisee ja liikkuu itse toisten reiteille.
Ja olenpa ottanut osin tavaksi myös laittaa pyytämättä vähän bensarahaa kuskeille.
Viime aikoina olen miettinyt auton myymistä ja jonkun sähköauton ottamista yllä parjatuilla osamaksuilla.
Esimerkiksi Citroen e-C3:n 2 teur käsiraha ja reilu 250€/kk osamaksu (n. 4%:n kokonaiskorolla ja 7 500€:n loppuerällä 84 kk:n diilissä) voisi olla toimiva, jos ei uskoisi sähköautojen halpenevan tulevina vuosina merkittävästi ja omat ajot olisivat suurempia.
Jos ajelisin esim. 15-20 tkm vuodessa, niin bensakulujen säästöllä kuittaisi liki koko osamaksuerän ja nykyisen auton pääoman saisi vaikka pörssiin tuottamaan eli 13 000€ lisää pääomaa harrastamiseen ja pienemmät päästöt, ei hassumpi diili.
Loppuerän taitaisi maksaa likimain kokonaan kertyneillä sijoitustuotoilla (8% tuotto per vuosi - 30%:n vero myydessä) ja pihassa olisi koko matkan ajan n. 10 vuotta nykyistä autoa tuoreempi ajopeli.
Mutta ehkä parempi olisi kuitenkin vain katsella työpaikka lähempää tai muuttaa lähemmäs työmaata, pistää auto luiskaan ja hankkia sähköfillarit koko perheelle.
Se on kuitenkin ihmisen oma valinta, miten toimii.