Auto - vaurastumisen jarru?

Auton hankinnassa on pääosin kyse omista elämänvalinnoista. Tämän asian ääneen sanominen toki aiheuttaa melkoisen vastalausemylläkän aina, koska yhteiskuntaa on 1960-luvulta saakka rakennettu yksityisautoilu edellä. Ja kyllä, ajattelu on muotoutunut sen mukaiseksi, autoilu on pakollista tai siis “pakollista.”

Siihen on tuhlattu valtava määrä yhteiskunnan resursseja, osaamista ja terveyttä. (Aiemmin linkkasin saksalaistutkimuksen ja 50 vuoden Corsan omistaminen taisi maksaa noin 600teur, josta yhteiskunta maksaa n. 40% → No äkkiäkös minä sen uudestaan linkkaan: The lifetime cost of driving a car - ScienceDirect)

Yhteiskunnallisesti järkevintähän olisi sijoittaa yhteiskunnan resursseja enemmän lihasvoimin ja julkisin kulkuneuvoin tapahtuvaan liikkumiseen. Hollannissa pyöräily palauttaa muistaakseni 36-kertaisena infraan sijoitetut eurot takaisin yhteiskunnalle.

Itse olen kamppaillut jonkun verran autoilupirua vastaan, vaan niin vain on katoksessa nytkin auto ja pohdinnassa, että mitä sille tekisi:

Pääomaa sidottuna on n. 15t€
Huollot viime vuonna n. 600€
Vakuutus täyskaskolla 540€/vuosi
Katsastus oli alle 50€
Molemmat rengassarjat kohtuukunnossa, Bensaa menee 6-7 litraa satasella ja tankilla käyn noin kerran kuussa.
Juuri tällä viikolla tuli 100 tkm täyteen.

Kilometrejä kertyy nykymenolla arkiajossa n. 100 km/vko talvisin, kesäisin vähemmän n. 0-50 km/vko.

Lomareissuja ajellaan autolla n. kolme tai neljä vuodessa, yleensä mökkireissuja ja sitten kerran vuodessa Norjaan / vastaavaan. Niistä kertyy yhteensä 3-4 tkm/vuosi.

Kaikki alle 5 km matkat pyrin pyöräilemään, alle 10 km matkat on siinä ja tässä. Vapaa-ajalla kuljetaan bussilla ja pyöräillen pääosin, myös lapsen kanssa.

Oma haasteensa on, että työpaikalle on 14 kilometriä matkaa ja työhön liittyy päivystystilanteita yms., joihin pitää lähteä joskus kiireellä ja kampetta mukana. Käytännössä muuten autoa ei tarvitsisi oikeasti.

Onhan se mukavaa, että sillä pääsee helposti lähtemään ja käymään vaikka reissussa, toisaalta vaivaa on huolloista, renkaanvaihdoista ja pienestä säädöstä, mitä autoon liittyy. Ilmastoasiatkin mietityttävät.

Mökille ei tosiaan pääse ilman autoa eikä välttämättä vaelluskohteisiin tai muihin harrastuspaikkoihin, mutta varsin mielellään tuntuu kaverit ja sukulaisetkin ottavan autoon kyytille, kun asiaa kysäisee ja liikkuu itse toisten reiteille.

Ja olenpa ottanut osin tavaksi myös laittaa pyytämättä vähän bensarahaa kuskeille.

Viime aikoina olen miettinyt auton myymistä ja jonkun sähköauton ottamista yllä parjatuilla osamaksuilla.

Esimerkiksi Citroen e-C3:n 2 teur käsiraha ja reilu 250€/kk osamaksu (n. 4%:n kokonaiskorolla ja 7 500€:n loppuerällä 84 kk:n diilissä) voisi olla toimiva, jos ei uskoisi sähköautojen halpenevan tulevina vuosina merkittävästi ja omat ajot olisivat suurempia.

Jos ajelisin esim. 15-20 tkm vuodessa, niin bensakulujen säästöllä kuittaisi liki koko osamaksuerän ja nykyisen auton pääoman saisi vaikka pörssiin tuottamaan eli 13 000€ lisää pääomaa harrastamiseen ja pienemmät päästöt, ei hassumpi diili.

Loppuerän taitaisi maksaa likimain kokonaan kertyneillä sijoitustuotoilla (8% tuotto per vuosi - 30%:n vero myydessä) ja pihassa olisi koko matkan ajan n. 10 vuotta nykyistä autoa tuoreempi ajopeli.

Mutta ehkä parempi olisi kuitenkin vain katsella työpaikka lähempää tai muuttaa lähemmäs työmaata, pistää auto luiskaan ja hankkia sähköfillarit koko perheelle.

Se on kuitenkin ihmisen oma valinta, miten toimii.

5 tykkäystä

Jos autos kuluttaa 6-7litraa/100km bensaa ja bensa maksaa noin 2e litra eli ~13e/100km ja ajat viikossa noin 100km eli kuukaudessa menee bensaan talvella 50e ja kesällä kun tuo ajomäärä puolittuu eli 25e/kk niin miten ihmeessä pitää laskea että säästyneillä polttoainekuluilla kattais lähes kokonaan reilu 250e/kk lyhennyksen?

Vai luinko tai laskinko jotain väärin?

2 tykkäystä

Auto on ollut aina oleellinen osa omaa liikkumisen vapautta täällä sisäsuomessa ja työni hoitamisenkin puolesta 110% pakollinen.
Peltilehmän valinnassa painotan käytännöllisyyttä ja käyttökuluja. Minulle on aivan sama miltä auto näyttää, tai mikä se on merkiltään, se ei ole minulle symboli, ei alttari eikä toteemi. Ranskalaisista on liikaa huonoja kokemuksia autoilun alkuajoilta, joten autovalinta on tyypillisesti ollut joko saksalainen tai japanilainen. Tai sitten Ford.

Auton tulee täyttää mahdollisimman vaivattomasti ja käytännönnöllisesti ne tarpeet, joita varten se on hankittu.
Perheen ja koirien pitää siirtyä vaivattomasti siinä kumipyörien päällä keinuvassa peltikipossa minne tahansa kulloinkin on tarve liikkua.

Mikään hehtaarilotja ei kuitenkaan tule kyseeseen, koska aaa) sellainen ei sovi autotalliimme, ja bee) muutenkin haluan ajaa autoa, joka mahtuu ahtaaseenkin rakoon kun tarve vaatii. Ja aika usein etenkin työajossa vaatii.

Pidän luotettavuudesta, joten autoni olen yleensä ostanut uutena, vaikka se ei optimivalinta investointimielessä olekaan.

7 tykkäystä

Kaksi viimeisintä ‘hankintaa’ talouteen ovat pääomakuluiltaan yhteensä 500 e. Tässä tosin tiettyä lähipiirihankintaa mukana l. nettiautosta olisivat maksaneet ehkä 1000-2000 e yhteensä. Toimivat loistavasti, lähestulkoon pelkillä määräaikaishuolloilla, eivätkä vakuutuksetkaan ole mitenkään järkyttävät. Jos jotain lisämukavuutta rahalla saisi, olisi se varmaan pääosin automaattivaihteisto (ja/tai sähkö) ja sitten automaattiohjaus …
On minulla tosin yksi kalliimpikin Transit mutta se on ihan eri kokoluokkaa.

Ylipäätäänsä koko tämän aiheen keskustelussa tulee läpi vahvasti tunteet auton ‘mukavuudesta’ tai ‘järjestä’. Oikeasti ylipäätään mikä tahansa ostos, joka ei ole sijoitus, hidastaa vaurastumista. ( Väärät sijoituksetkin voivat niin tehdä. ) Auto on perusteltavissa ainoastaan ns. ‘järjellä’ sijoitusmielessä vain, jos se on lähes primaari työväline (taksi, kuljetusala tms.) tai se menee vuokrattavaksi(tosin sitä on vaikea tehdä kannattavasti yksityisenä). Jos saa paljon kilometrikorvauksia, voi jokin tonnin pommi mahdollisesti tuottaa enemmän kuin kuluttaa. Yleisesti sama kuitenkin koskee mitä tahansa hankintaa - jopa TV kuluttaa rahaa tuottamatta mitään.

Voisikin siten todeta, että auto on lähes varmasti, hinnasta riippumatta, vaurastumisen jarru(vai onko jollain ns. ‘sijoitusauto’?). Kokonaan eri asia on mihin rahaa lopulta haluaa käyttää. Viime kädessä kaikki raha menee kuitenkin lopulta käyttöön: jos ei omaan, niin kyllä ne perilliset sen osaavat hassata.

Ei varmaan onnistu kustannuksilla, joo. Tuskin mikään auto on, jollei tosiaan saa kilometrikorvauksia runsaasti tai käytä sitä aika paljon johonkin Uber-ajoihin. Ehkä kannattaisi kysyä siis mihin pitkällä tähtäimellä rahaa oikeastaan haluaa käyttää. ( Joku sen rahan tulee jossain vaiheessa kuitenkin käyttämään. ) Mahdollinen lisämukavuus mitä uudessa on, useimmiten taitaa menettää uutuudenviehätyksensä muutamassa kuukaudessa.

Itsellä prioriteetit olisivat vahvasti mieluummin esim. matkustamisen puolella ja/tai pakollisissa investoinnissa ns. ‘omaan taloon’(asumisesta on joka tapauksessa pakko maksaa, jollei ole pummi, ja asuntojen hinta yleensä pitkällä aikavälillä jopa hieman nousee).

4 tykkäystä

Nettovarallisuuteen pitäisi kyllä laskea koko velaton varallisuus ml. oma asunto eli ei vain ‘sijoitussalkku’.

Mutta olen myös kuullut ns. 5% säännön nettovarallisuudesta → käytännössä uuden auton voisi ostaa, kun nettovarallisuus ylittää miljoonan - velattomana toki silloinkin. Silloin se ei enää syö merkittävästi varallisuutta. Käytetty voi olla pakko hankkia jo aiemmin käytännön syistä.

1 tykkäys

https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/c9d50590-1867-453e-bd8d-1d3e9c508c6b

Lotta osti 9 000 euron auton, pian paljastui, että tarvitaan 6 500 euron korjaus – Kuka on vastuussa?

Yllä karu juttu käytetyn auton ostamisesta. No ei olisi tämä auto mahtunut omiin kriteereihin. Väärä merkki ja liikaa ajettu, hinnan puolesta kyllä.

Aina ennen lopullista kaupan vahvistamista olen vienyt aina auton Autotohtorille, maksaa sen 99 euroa, mutta tulee pienetkin viat ilmi. Viimeisimmän ostokseni muutaman viikon takaa vein Autotohtorille ja mainitsin, että tulee nuoren tytön ensimmäiseksi autoksi, on hämmästyttävän halpa hinnaltaan, etsi löytyykö syytä hinnalle, vikoja, kolarointeja etc.

Miltei 1,5 tuntia kaveri mittaili, testaili ja tutki autoa ja totesi, ettei läydä minkäänlaisia vikoja. Olin kokoajan sitämieltä, että auton hinnassa on jotakin mätää, mutta lopulta kyse oli siitä, että autoliike halusi puhdistaa varastonsa ennen vuodenvaihdetta ja alensi siksi vaihtareiden hinnat alas.

Toki ajan myös ennen kauppaa maksulliset laajat tiedot auton historiasta(onko kolaroitu) ja olenpa välillä soittanut edelliselle omistajallekin.

Itse autokauppojen hierominen vei sitten n. 6 tuntia tinkimiseen, autotohtoreineen ym. Ihmeellinen ja aikaavievä tapaus oli myös, kun lopulta kaupat oli päätetty. Sanoin, että maksan kortilla. No autoliikkeestä ei löytynyt toimivaa laitetta kortilla maksamiseen, myyjä mumisi, että harvoin kukaan maksaa autoa kortilla. Sitten ajettiin pitkin poikin PK seutua etsimässä toimivaa maksupäätettä. Tuosta voi päätellä, että aika pitkälti pätkällä noita ostellaan.

8 tykkäystä

Kustannuksella pystyy harvaa asiaa lopulta perustelemaan. Mutta minusta ei tarvitsekaan, lopulta jokaisella on omat preferenssit ja hyöty asioille, eikä oikein voi väittää että joku tekee väärin ajaessaan kalliilla autolla.

Mutta se mitä mietin aiemmin on että joissain tapauksissa se vaihtoehtoiskustannus voi olla todella iso, eikä sitä ehkä tule ajatelleeksi ihan täysin. Harva varmaan parikymppisenä ajattelee, että 20k mitä laittaa autoon olisi 30v päästä 200k, jos sen sijoittaa osakemarkkinalle. Jos asian esittää noin, niin veikkaisinpa että moni ehkä miettisi toisenkin kerran.

Tässä myös tullut hyviä pointteja siitä että jos auton saa halvalla rahoituksella, tai ostaa “kalliin” sähköauton joka kuitenkin halpa ylläpitää, niin mutkistaa laskelmia. Meilläkin on “kallis” sähköauto, mutta toisaalta säästöä pitäisi tulla pari tonnia vuodessa polttoainekuluissa → pidemmällä aikavälillä pitäisi tulla kuitenkin suht edulliseksi.

3 tykkäystä

Päinvastoin, tuskinpa tekisi toisiin ja hyvä niin.
Oikeastaan älyttömintä mitä parikymppinen voi tehdä on miettiä mitä teen sitten kun olen 50v. Suoraan sanottuna sairas ajatusmaailma jos jo nuorena pitäisi ajatella mitä tekee vanhana ja varakkaana. Kunhan ei tee rikoksia eikä aja itseään ulospääsemättömään velkavankeuteen niin hieno juttu.
Minun mielestäni on suorastaan sairasta elämän aliarvostamista miettiä tuollaista. ”Miten rikas olenkaan jos jätän tämän nyt tekemättä!”

Aiheen vierestä voisi pohtia, onko Warren Buffet varmuudella onnellinen ihminen? Vai onko hän ainostaan vanha sekä varakas?

5 tykkäystä

Minusta tuo olisi poikkeuksellisen kypsää ajattelua 20-vuotiaalle. Itse tajusin vasta kymmenen vuotta vanhempana, ettei sillä ole itselleni mitään väliä onko alla hienompi 20000e kalliimpi auto, mutta vastaavasti sen rahan säästämisen myötä vuosikymmeniä myöhemmin saavutettu kyky ostaa esimerkiksi lapsille turvalliset asunnot opintojen ajaksi tai vaikka maksaa heille ulkomaisten yliopistojen lukukausimaksuja, tuntuu hyvinkin merkitykselliseltä asialta.

Keju on hyvin nimetty. Auto on vaurastumisen jarru ja mitä enemmän autoon panostaa sitä vähemmän tai hitaammin aukeavat muut vaurastumisen myötä tulevat mahdollisuudet. Näiden välillä joutuu jokainen oman kompromissinsa tekemään.

13 tykkäystä

Surullista mikäli kapitalistisen järjestelmän aivopesemänä määrittää ihmisarvoisen elämän sillä kuinka uusi puhelin tai auto on alla

Muutenkin ihmettelen joidenkin ihmisten intoa pukata tolkuttomia määriä euroja autoon. Isolla osaa ihmisiä siellä auton kyydissä tulee vietettyä niin mitätön määrä kilometrejä vuodessa, että todennäköisesti sen säästyneen rahan saisi fiksummin käytettyä johonkin muuhun asiaan. Täällä toki hyvätuloista porukkaa, mutta ei keskituloinen tai alle tienaavalla ihan hävyttömiä summia rahaa jää sivuun

12 tykkäystä

Jos ei ikinä miettisi tulevaisuutta, ei mitään jäisi säästöön ? Silloinhan kaikki kannattaa käyttää heti.

Eikä tässäkään ole oikeastaan mitään väärää, Suomessa kun ollaan niin täällä periaatteessa kyllä pärjää, vaikka ei sijoittaisi euroakaan. Eläkettä kuitenkin kertyy, ja vaikka aina pelotellaan, niin kyllä itse uskon että niitä myös maksetaan. Sehän on sitten yksilöstä kiinni miten arvostaa tämän hetken kulutusta vs. tulevaisuudessa tapahtuvaa.

Mutta korkoa korolle vuoksi aika on kuitenkin arvokasta sijoittamisessa. Jos saat sijoitettua 20 t€ 20 vuotiaana 30v ajaksi niin päätyy reiluun 200k 50 vuotiaana 8% tuotolla. Jos taas aloitat 40v, niin summan pitäisi olla 100k, että päädyt samaan 50 ikävuoteen mennessä.

Ja tuo nyt on vain esimerkki. Eiköhän tässä ole välimallin ratkaisuja että säästää hieman säännöllisesti kuluttaen kuitenkin rahaa itselleen tärkeisiin asioihin liikoja stressaamatta. Mut kyllä minusta on tärkeä taloustaito osata hahmottaa rahan aika-arvoa. Voihan se vastaus siitä huolimatta olla että haluaa kuluttaa itseensä nyt.

3 tykkäystä

No minulla oli n.25v ikäisenä ehkä 40k€:n salkku. Jos sen olisi laittanut 5-sarjalaiseen niin en usko, että kokemukseni “nuoruudesta” olisi yhtään parempi. Laitoin tuolloin kyllä oman osani matkailuun, lauluun ja naisiin, joista on paljon hauskoja muistoja. En nytkään vanha koe olevani, mutta tuo 40k€ on kasvanut monin kertaiseksi n. 15v aikana. Osa lisäsäästöjen kautta, mutta iso osa tämän kohtuullisesti sijoitetun pesämunan kautta.

Minusta on aika rohkeaa lähteä omia mielipiteitä julistamaan faktoina ja leimaamaan muita ajatuksia sairaiksi. Minun näkemyksen mukaan elämän ns. isot taloudelliset päätökset kannattaa tehdä riittävän oikein (nuorena sijoittaminen, auto & asunto), mutta pienempiä puroja voi sitten investoida nautintoihin ettei jää elämä elämättä.

13 tykkäystä

Olen siinä ymmärryksessä, että käteiskaupat tehdään käytännössä nykyään tilisiirrolla. Siinähän on tietysti se huono puoli, että autoa ei useinkaan taida saada “heti mukaan”. Pari viimeistä olen maksanut tilisiirrolla, kun aikataulu on sen muutenkin sallinut. Sitä edellisen muistan höylänneeni kortilla. Aika erikoista tosiaan, jos ei maksupäätettä löydy autokaupasta.

3 tykkäystä

En minä tästä keskustelusta lue mitenkään rivien välistä, että uusi auto esimerkiksi määrittelisi jonkun ihmisarvon. Tai ainakaan toivottavasti näin ei ole. Materia itsessään tuo harvoin onnellisuutta - itse ajattelen autoa oleellisena kokemuksena. Kyse on siitä mikä kenellekin on tärkeää. Eri asia onkin sitten minkälaisessa elämäntilanteessa on järkevää omistaa tai liisata ns. laatuauto, jonka pelkkä arvonalenema voi olla esimerkiksi 5-10k€ luokkaa vuodessa.

Annan toisenlaisen analogian: Perus talvi/syys takilla pärjää kyllä, joskus saattaa kastua läpi. Jotkut haluavat päälle goretexia että pysyvät kuivana kaikissa tilanteissa. Sama se on autoissakin. Joillekin riittää halvimmat Ling Longit etuvedon alla ja toinen haluaa nelivedon Nokialaisilla. Toinen ei välitä pienistä natinoista, melusta tai vaikka auton ajettavuudesta. Seuraava haluaa panostaa enemmän parempaan laatuun ja ajokokemukseen. Jo se että haluaa täällä pohjoisen liukkailla teillä perheautoksi nelivedon lisäämään turvallisuutta nostaa helposti auton hintaa noin kymppitonnilla.

Juuri näin. En ikinä suosittelisi kovin kallista autoa nuorelle, koska silloin löytyy tärkeämpiä kohteita rahankäytölle: ASP tilin maksimointi ja ensiasunto, sijoittamisen aloittamisen jne. Ehkäpä tiivistäisin että tärkeintä on tehdä tietoisia valintoja eikä mennä tunteiden mukana. Ihminen on tosin siitä mielenkiintoinen eläin, että olemme äärimmäisen taitavia perustelemaan itsellemme huonoja valintoja, koska emme kykene pitkään elämään ristiriidassa itsemme kanssa. Autokauppaa kovin usein tehdään tunteella eikä järjellä :sweat_smile:

6 tykkäystä

Auton hinta käytettynä 30k€, kulutus 9 l/100km, huollot ja muut kustannukset arviolta 300€/kk, vakuutus 500€/v. 10tkm vuodessa.

Onhan tuossa maksettavaa, mutta auto on omaan mieleen ja saa hymyn huulille niin kesällä (300hv) kuin talvellakin (takaveto). Auto on myös samalla hyvin käytännöllinen ja toimii talouden ainoana kulkuneuvona jokapäiväisessä ajossa kuten mikä tahansa muukin sedan-mallinen ajoneuvo.

Samalla menee rahastoihin ja osakkeisiin 1000€/kk. Auton vaihtaminen halvempaan varmasti nopeuttaisi vaurastumista, mutta koen auton tuoman ilon olevan tähän hetkeen sen arvoinen.

Ikää 33v, ei autolainaa. Muita menoja on todella vähän.

10 tykkäystä

No ehkä tässäkin kultainen keskitie on se järkevin malli…

Itselläni tuli ostettua loppukeväästä 2021 Audi A3 (vm 2018). Ajettuna oli tuolloin vähän karvan alle 30tkm, autoliikkeen renkaita potkittuani auto lähti koeajon jälkeen kotiin 22000€ eurolla. Tippui melkeen 2000€ pyynnistä pienen tinkaamisen jälkeen.
Aikasemmin oli noita parin tonnin “järkiautoja”, niin oli kyllä mukava upgreidaus kieltämättä.

Nykysessä tullut 10-12tkm/vuosi ajoa ja tehnyt kaikki huollot huoltokirjan mukaan. Kuukausihinta auton pitämiselle (vakuutukset/huollot/bensat/uudet renkaat/autopesut) tullut edellisvuonna noin 250€/kk. Viimevuoden lopussa tuli eka kalliimpi huolto, jossa vaihettiin mm. jakohihna/tulpat/öljyt ja siitä johtuen autoilun kulut oli noin 360€/kk viimevuonna. No nyt ei Pitäisi tulla useampaan vuoteen mitään isompaa… Auton hintakin tippunut enää vaan noin 700€/vuosi.

2 tykkäystä

Edellinen autoni oli vastaava pikku Audi. Ostin 5v ikäisenä ja myin noin neljän vuoden pidon jälkeen pois.

Rempat/huollot + arvonalenema lopulta 170€/kk. Arvonalenema yllätti positiivisesti pois myydessä, vaikka remppaa tuli enemmän kuin olin ostaessa kuvitellut.

Nyt menty 3,5v uudella. Yhden vaihtotarjouksen olen pyytänyt ja sen perusteella tähän asti huollot + arvonalenema 260€/kk

Ero ei mielestäni kovin suuri ole, vaikka uusia autoja huonona ostoksena pidetään. Kun ottaa pienemmän kulutuksen huomioon on ero enää noin 70€/kk.
Mielenrauhalle on oma arvonsa ja takuu pitää suuret remppa yllärit poissa.

Seuraava joka etsinnässä tosin taitaa olla käytetty, kun tarkoitus ei ole välttämättä montaa vuotta pitää. Vaihtuu kunhan tulee oikea auto hyvällä korkotarjouksella kohdalle.

6 tykkäystä

Tätä keskustelua (ja foorumia ylipäätänsä) pitkään satunnaisesti sivusta seuranneena täytyy sanoa, että sijoitusfoorumiksi täältä löytyy yllättävän laajasti erilaisia näkökulmia, aina FIREttelijöistä YOLOttelijoihin, sekä toki suurin osa jotain siltä väliltä.

Nyt vuodenvaihteen jälkeen, kun olen käynyt omia kuluja läpi ja yritän skarpata niiden budjetoinnissa, on omakin näkökulma vahvistunut. Esimerkki täysin kuvitteellisilla numeroilla: nettotuloista 20% menee sijoituksiin ja 50% menee asumiseen, ruokakauppaan, terveydenhuoltoon ym. välttämättömyyksiin. Jos auto on arjessa välttämätön, voi sen taloudellisimman mahdollisen vaihtoehdon laskea myös tuohon 50%:een. Loput 30% voikin sitten allokoida oman elämän leventämiseen, mistä ikinä nyt kukakin saa parhaimman fiilis/euro-suhteen. Jollekin se tarkoittaa parempaa autoa, kun taas jollekin toiselle se voi tarkoittaa esimerkiksi matkustelua, mökkeilyä tai vaikka baarikierroksia. Tai pikkaisen kaikkia.

Itsellä on tällä hetkellä n.10k€ perus-ok kauppakassi. Rattiin hypätessä ei pyöri sukat jalassa, mutta toisaalta ei myöskään vituta, hävetä tai pelota. Kalliita huoltoja ei ole tiedossa ihan heti ja pätkäkin on (ainakin nykymittapuulla) halpa. Pienen mutta kroonisen autokuumeen, sekä omien kulujen ihmettelyn seurauksena olen kuitenkin pallotellut seuraavien vaihtoehtojen välillä:

  1. Ostan vain vähän kalliimman, mutta hauskemman auton. Tarkoittaisi käytännössä, että auto on vähintään yhtä vanha kuin nykyinen ja kilometrejä tuplat. → Todennäköisesti tulisi paljon kalliimmaksi, vaikka hankintahinta olisikin vain vähän korkeampi.
  2. Ostan sen tonnin pommin ja käytän säästyneet rahat muualle. → Vaikea downgreidata enää, kun on jo ehtinyt tottua parempaan autoon.
  3. Ostan 2-3x kalliimman auton, mikä olisi suht. fiksu mutta kuitenkin “arjen luksusta” → Vaatisi paljon enemmän ajokilometrejä vuodessa, jotta onnistuisin perustelemaan hankinnan itselleni minkäännäköisellä excel-akrobatialla ja itsepetoksella.
  4. Pidän nykyisen auton vielä siihen asti, että pankki alkaa vihjailemaan jämäristä. → Ei auta autokuumeeseen ja laittaa miettimään, että eläkkeelläkö sitä vasta sitten ajetaan paremmalla autolla.

Taidan kuitenkin päätyä viimeisimpään vaihtoehtoon, minkä jälkeen päätän että haluanko käyttää sitten seuraavaan autoon enemmän rahaa vai käynkö mieluummin vaikka useammin ulkomailla. Ehkä sitä ennen tänne on perustettu keskustelut “Matkustelu - vaurastumisen jarru?” ja “Dokaaminen - vaurastumisen jarru?” tätä valintaa helpottamaan.

22 tykkäystä

Omia ajatuksia ja kokemuksia autoilun saralta. Asun Espoossa, hieman syrjässä ”helpoista paikoista”.

Ajoin pitkään pyörällä lähes kaikki ajot, aina, myös lasten kuskaukset. Toki sitten kauemmas mennessä julkisilla, harvemmin taksilla, ja ehkä kerran vuodessa vuokra-autolla. Ilman autoa eläminen on siis mahdollista, ainakin jos lasten harrastukset sattuu olemaan sellaiset ettei tarvi paljon tai kauas liikkua. Työmatkoihin meni keskimäärin 1,5h päivässä pyörällä. Se ei juuri koskaan haitannut, otin sen aina liikunnan kannalta ja hyvin usein ajoin pidempää reittiäkin. Pyörälläkin on liikkuminen vapaata, aikaa vain menee enemmän.
Sitten, 42-vuotiaana jouduin lopettamaan pyöräilyn selkävaivojen vuoksi. Lapset olivat silloin 8- ja 10-vuotiaat. Aloin liikkua pelkästään julkisilla. Nyt istuin junassa ja bussissa vähintään saman ajan kuin ennen sain pyöräillä.
Tätä jaksoin pari vuotta, sitten ostin elämäni ensimmäisen auton, 44-vuotiaana. Työmatka kestää autolla 32 minuuttia päivässä. Auto on myös laajentanut elinpiiriä, tykkään esimerkiksi käydä luontokohteissa pitkin etelä-Suomea. Kilometrejä tulee noin kaksinkertaisesti polkupyörään verrattuna, ~20tkm/vuosi. Jo pelkän työmatkassa säästetyn 1h/päivä vuoksi en ole julkisiin palaamassa…

Julkisilla liikkumiseen meni keskimäärin 140€/kk, tässä siis kuukausilippu ja ne satunnaiset taksit ja vuokraukset mukana. Omalla autolla (uudehko ja melko vähän ajettu hybridi-Toyota) käyttökustannukset kaikkineen ovat nyt nämä muutamat vuodet olleet keskimäärin 235€/kk. Arvonalenemaa en ole vielä laskenut, senhän tietää vasta lopussa, mutta eiköhän se +200€/kk lopulta ole.

25 tykkäystä

Hyvä @JaBau

Kertoisitko vanhalle, mitä käyttämäsi ilmaisut FIREttelijä ja YOLOttelija tarkoittavat?

5 tykkäystä