@740_GLE Minusta kirjoittelusi on erittäin tervetullutta etenkin näin ensimmäisen auton ostoa suunnittelevalle maallikolle, ja sopii tälle palstalle erinomaisesti.
Kirjoitustyylisi on toki sellainen, että joillekin lukijoille se saattaa vaikuttaa ärsyttävältä pätemiseltä. Heittelet tottuneesti “bensalenkkaritermejä”, joita suurin osa lukijoista ei täällä tunnista. Annat neuvoja, mutta et välttämättä kovin tarkkaan avaa miten homma toimii. Miten esimerkiksi itseni kaltaisen maallikon kannattaisi toimia, jos jokin tietty auto on mielessä? Miten VIN-koodi selvitetään, ja mistä sen avulla saa kaivettua relevantteja vikatietoja? Mistä tietää, mikä on kallista korjata ja mikä ei?
Jos puhutaan vaurastumisen jarruista, niin kaikkien pitäis ymmärtää, että se hankintakulun ja ylläpitokulujen suhde riippuu todella monesta asiasta mut kaikki kulut kuitenkin jarruttaa vaurastumista.
Omasta mielestä on hyvä, että ne/me Motonet miehiksi tituleerattu saadaan myös pohtia niitä tonnin pommien ylläpitokuluja, mikäli halutaan.
Kyllä itseä ainakin hirvittää kun tarkastelee omia autoilun kuluja ja kuinka suuren osan se viekään vuosiansioista:
Paristi oon heittänyt näitä kustannuksia tänne vuositasolla, mut raapaistaampa nyt nykyisen kulkineen historiaa vähän enemmän auki lukujen valossa.
Pääomaan liittyviä rahoituskuluja ja arvonalenemaa ei ole huomioitu. Arvonalenema kirjautuu vasta kun joskus tää tulee vaihdettua pois:
Yksityisleasingiin siirtyneenä voisin antaa omat havaintoni siitä. Olen lähinnä katsellut sähköautojen leasingia.
Leasingtarjousten ja normaalihintojen välillä hirveä kuilu. Neljä vuotta sitten mun ID.4 15000km/v oli 450€/kk NF Fleetiltä. K-autolta olisi saanut saman 200€/kk kalliimmalla.
Tämä tarkoittaa sitä että jos haluat juuri tietyn automerkin ja -mallin niin saattaa olla hankalaa päästä optimihintoihin. Mieli avoimena ja tekemällä kunnolla vertailua pääsee parhaaseen hinta-laatusuhteeseen.
NF fleet mainitsi myös että osa heidän tarjouksista löytyy vain Nordean etusivulta. Ja Minin leasing on NF fleetin heiniä, mutta löytyy vain Minin sivuilta.
Tarjouksissa halutaan eroon jostain tietystä varastosta. ID.4:sen kohdalla kyseessä oli että haluttiin nopeasti paljon autoja liikenteeseen, Polestarin kampanjassa haluttiin ylimääräiset autot pois varastosta, samaa taitaa olla nyt kyseessä esim Minin kampanjoissa. Hyundai ja Lexus kokevat molemman faceliftin kohta, vanhat versiot lykätään ulos leasing- ja myyntikampanjoilla.
NF fleet, Drivalia, Easyleasing (Toyota/Lexus) ja Hyundai ovat esiintyneet hyvillä tarjouksilla. Autobassadonella hyvät hinnat yleisesti, mutta ei juurikaan sähköautoja (ja muutenkaan valikoima ei osu mun makuun)
Ainoat hyvät käytettyjen autojen leasinghinnat olen nähnyt vain autobassadonelta. Muuten olen ihmetellyt suunnilleen että miksi käytetystä pyydetään kovempaa hintaa kuin uudesta.
Kevään paras leasingtarjous oli mielestäni Volvo EX30 core hintaan 350€/kk (10000km/v), olisiko ollut Hedinillä? Ei vaan sopinut mun autonvaihtoaikatauluun ja ne meni kaupaksi samantien.
Hyundai Ioniq 6 499€/kk 10000km ja Minin diilit kanssa mielestäni hyviä. Hyundai Inster voi sopia kanssa monelle (349€/kk). Itse vaihdoin volkkarin Lexuksen RZ 300e executiveen, josta köyhtyy 599€/kk 10000km/v (639€ 15k km).
Jos pitää maksaa käsirahaa leasingista, se ei ole mielestäni leasing. Ja kannattaa katsoa ehdot ja sisällöt hyvin. Hyundailla olisi sisältynyt muistaakseni rengashotelli hintaan, silläkin on arvoa 15-20€/kk.
Toivottavasti tästä on jotain hyötyä yksityisleasingia harkitseville.
Ehkä silloin varteenotettava jos pyörii vain kotinurkissa. Mikäli joutuu julkisilla latureilla latailemaan niin eipä juuri säästöä enää tule ja aikaa haaskautuu odotellessa.
Hyvä pointti. Lähdetään täysin ilman teknistä koulutusta hyödyntämään laskutaitoa ja netin käyttöä. Ennen ostoa kannattaa rajata valinta yhteen tai kahteen omaan käyttöön sopivaan malliin ja tehdä niiden kotiläksyt vikasarjojen selvittämiseksi. Automalli tässä mielessä tarkoittaa merkin ja mallin lisäksi vuosimallia ja voimalinjaversiota (bensa,diesel, hybridi, vaihteisto).
Auton VIN-koodia ei tarvitse edes selvittää. Tarkoitin VIN-koodianalyysillä sitä, että selvitetään vähäriskiseksi havaittu tekniikkapaketti.
Tekninen riski ei koske automerkkiä vaan niitä malleja, joihin haavoittuva komponentti on asennettu. Bensamoottorin ongelma ei riskeeraa dieselkuskin taloutta ja päinvastoin.
Trafin katsastustilasto on julkista dataa. Älä katso hylkäysprosentteja vaan hylkäyssyitä. Jarrujen ja alustan nivelten huolto on halpaa, joten hyvin huollettu autoyksilö läpäisee katsastuksen. Katsastustilastossa näkyvät vain katsastuspäivänä käyntiin lähteneet, joten monet kalliit viat eivät näy siellä lainkaan.
Tarkempaa dataa ei tarvitse jahdata merkkifoorumien suodattamattomasta ihannoinnista, vaan hyvä yhteenveto löytyy vaikkapa Moottori-lehden kautta vikasarjoista, jotka erittelevät samankin mallin eri vuosimallit. Tuossa esimerkkinä oman autoni synkkä syntilista:
Kun valitsee sopivan kokoisesta ja -hintaisesta autoista tekniikkaversion jossa ei ole kalliita ongelmia, pienentää omaa rahallista riskiään kahdessa vaiheessa. Ensin yllättävien kulujen minimoinnissa ja lopulta autoaan myydessään ei kädessä ole Musta Pekka jota kukaan ei huoli.
Tästä alustavasta analyysistä voi optimoida selvittämällä onko tunnettujen tyyppivikojen korjaukseen vaihtoehtoisia edullisia ja kestäviä kirjaustapoja, mutta tämä menee jo melko syvään päätyyn.
Koska edellinen viestini herätti hieman keskustelua ja myöskin mielenvaivaa niin avataanpa sitä nyt hieman rakentavammin. Edellisen viestin kirjoitin ihan muista asioista turhautuneena ja se ei ollut kauhean rakentava joten siitä olen pahoillani.
Rakentavan keskustelukulttuurin nimessä, kritiikkini kohdistui oikeastaan kahteen asiaan:
“Ammattisanaston” käyttöön joka tekee viestin lukemisesta ja ymmärtämisestä vaikeaa.
Esimerkkilause:
Ensimmäisen kerran kun luin tämän niin en ymmärtänyt lausetta. Mikä ihmeen VIN-koodi? Pikaisella googlehaulla selvisi että: “Valmistenumero (engl. Vehicle Identification Number, VIN) on yksilöllinen numero- ja kirjainsarja, jolla voidaan tunnistaa ajoneuvo . Sitä sanotaan myös runkonumeroksi.” Voisiko tämän lauseen esittää hieman yksinkertaisemmin, esimerkiksi “yhteisen tekniikan jakavien autojen kesken lasketuilla keskiarvoilla on merkitystä”? En tiedä katoaako tuo lauseen merkitys mutta se olisi “maallikolle” paljon helpompi ymmärrettävä. Sitten kun koko kirjoitus on täynnä tämän tyylisiä lauseita, niin se on raskasta luettavaa ja hankalaa ymmärrettävää. Siksi tästä tulee se “Motonet miesten” pätemismaku kun puhe tai teksti on täynnä ammattisanastoa jota maallikon on vaikea ymmärtää. Ja monesti tuosta jää se kuva että tätä vaikeaa ammattisanastoa käytetään oman osaamisen pönkittämiseen, eli minun silmissä pätemiseen. Ja jos teksti on niin teknistä ja hankalaa että sitä on “maallikon” vaikea ymmärtää niin mikä sen tuoma lisä-arvo on?
Minä näen tämän enemmän niin, että jos itse menisin kaivosalan asiantuntijana esimerkiksi Metsoketjussa puhumaan hienolla ammattisanastolla siitä miten hienojauhatuksessa keraamisten kuulien ominaispaino vaikuttaa jauhatusenergian kulutukseen tai minkälainen vaikutus ksantaattityypillä ja -annostuksella on kalkopyriitin vaahdotuksessa niin väitän että tuon viestin tuoma arvo on täysi nolla kun sitä ei juuri kukaan ketjun lukijoista todennäköisesti ymmärrä.
Toisen viestin tahattomasti tai tahallaan vääntäminen sellaiseksi mitä ei tarkoitettu ja sitä vastaan argumentointi. Tästä mielestäni muutamia esimerkkejä:
Varmaan lähes jokainen tajuaa että nämä ovat sekä-että juttuja. Tuskin tätä tarkoitit näin mutta itsellä tämä viesti kalahtaa vähän ikävästi kun tyttöystävä oli vähän aikaa sitten kolarissa, johon hän ei voinut mitenkään vaikuttaa ja jota ei voinut ennakoida. Hän oli kääntymässä suoralla tiellä vasemmalle, auto pysäytettynä koska joutui väistämään vastaantulevaa autoa. Oikealla puolella oli levike jotta takanatulijat voivat väistää levikkeelle ja jatkaa matkaa. Takana tuleva ei huomannut hänen olleen pysähdyksissä tai kääntymässä, ja väisti levikkeelle liian myöhään osuen tyttöystäväni auton takakulmaan. Ei tuossa tilanteessa ole mitään tehtävissä. Joissain kolareissa on, mutta ei kaikissa. Tästä viestistä jäi muutenkin vähän muita väheksyvä ja ylimielinen maku.
Ajan kylläkin sinun termein “tonnin pommilla” joten en pidä itseäni “hyvässä asemassa” olevana. Ja ei, kritiikki ei kohdistu tämän viestin asiasisällön hyötyyn tai rahalliseen merkitykseen, vaan enemmänkin ulosantiin.
Ainakin itse olen viesteissäni laskenut auki “tonnin pommin” kulut:
Sekä vaihtoehtoiskustannuksen uuden auton hankintaan, ja miksi ajan “tonnin pommilla”:
Viestini tarkoitus oli siis se että toivoisin hyvän foorumikulttuurin hengessä että jokainen miettisi vähän niitä omia kirjoituksia että kuinka helppoa niitä on muiden lukea. Tuskin ketään tarkat laskelmat ja hyvät perustelut haittaa, mutta vaikeasti ymmärrettävien viestien tuoma arvo katoaa jos niitä ei osata esittää niin että muutkin lukijat ne ymmärtää. Mikäli joku “väittää vastaan” niin yrittäkää oikeasti miettiä mitä se toinen yrittää sanoa, ja vastatkaa siihen viestiin älkääkä vääntäkö muiden sanomisia. Tähän muiden sanojen vääntämiseen kun lisätään vielä “ylimielinen” tekstisävy niin ei tuollainen “keskustelu” tuo kenellekkään mitään lisä-arvoa.
Ja lisäksi loppuun vielä se, että ei jokainen minunkaan viestini tuo lisä-arvoa keskusteluun, ja minä en päätä että mistä missäkin ketjussa saa keskustella, ja mihin sävyyn, joten tämä kritiikki on myös osittain tekopyhää ja kannattaa ottaa varauksella. Mutta toivoisin hieman asiallissävyisempää keskustelua, sekä sitä tässä ketjussa ne tekniset viestit kirjoitettaisiin niin että niitä on helppo muiden ymmärtää, tai sitten tekniselle keskustelulle voisi mahdollisesti perustaa vaikka oman ketjunsa. Mutta kuten sanottua, saatte jatkaa niinkuin haluatte ja minä voin jättää myös viestit lukematta.
Oma uuden auto tyssäsi nuihin EU:n vaatimiin kaikenmaailman piipittimiin, jotka pitää kytkeä joka kerta pois. Nähtävästi autokouluissa tehdään nykyisin kaikkea muuta kuin opetetaan ajamaan. Tilalle keksitään kaikkivoiva elektroniikka.
Sähköauto on myös pois suljettu, kun taloyhtiö on kieltänyt sähköautojen latauksen. Siihen myös vaikutti sähkiksien nopea arvonromahdus ja muutenkin koko tekniikka on vielä hyvin alussa ns. solid state akkuja odotellessa.
Auto voi olla myös vaurastumisen väline, aikoinaan IT hommissa tuli ajeltua km-korvaus ajoja 35 tkm vuodessa ja Volvo (S60/S89/V70) haetutettiin Saksasta ja myytiin 1/2 tai vuoden päästä ja aina sai vähintään omat pois. Km korvaukset kattoivat reilusti omienkin ajojen kulut kun pääoma ei hävinnyt mihinkään…
Pienenä yllätysbonuksena sai sitten vielä ALVit takaisin, n. 100 k€, kun niistä.oli älynnyt ajoissa valittaa…
Nykyisin pihassa on uutena Suomessa OVH hinnoiltaan 365 k€ ja 265 k€ autot joiden markkina-arvo tänä päivänä n. 255 k€.
Sähköauton hinta tippuu tällä hetkellä n. 15% vuodessa ja kesäauton hinta ei ole 2 vuodessa muuttunut mihinkään. Sähköisen kohdalla takkiin on tullut n. 30 k€ 2 vuodessa, minulla on ajatus että elämästä pitää nauttia jos siihen on varaa, autoilu on aina itselle ollut mielekästä ja nytkin istun autossa roadtripillä Suomi-Marokko-Suomi, pariin viikkoon reilu 12 tkm kaveriporukalla.
Omaan henkiseen hyvinvointiin panostaminen voi olla myös taloudellisesti järkevää, jos pälli leviää niin työkyky menee ja pihtaaminen voi kääntyä tappioksi
Osaako kukaan sanoa, saako saksalaisesta autoliikkeestä kuinka helposti ostettua uuden auton ilman paikallista alvia? Ajatuksena olisi, että kävisin hakemassa uuden=ajamattoman retkeilyauton ja maksaisin siitä alvin Suomeen. Autoveroahan tuollaisesta ei menisi, kunhan täyttää autoverovapaan matkailuauton määritelmän.
Säästö Suomen hintoihin verrattuna olisi jopa viisinumeroinen joten hakupalkkaa jäisi rutkasti.
Hauska seurata keskustelua kun intohimoiset autoilijat neuvoo keskustelun lomassa muita. Itse pidän autoa pakollisena kulkuvälineenä. >35 k€ hankinta hinnat kauhistuttaa ja ”ostin lähes uuden sähköauton ja säästin” kommentit naurattaa.
Nykyisellä diesel V70:llä olen ajanut viimeiset 6v ja ylläpitoon olen käyttänyt rahaa vain pakolliseen. Nykyisellään auton kulut per kuukausi on noin 350€ (sisältäen myös arvonaleneman) ja dieselit päälle. Kilsoja tullut vuosittain 25-30tkm. Kunnosapidon osalta teetän pakolliset ja korjauksia ei ole vielä tullut eteen. Auto on mukava matka-ajossa ja erityisesti tavaratilan koko on ollut plussaa. Kilsoista varmaan 90% on matka-ajoa mutta sehän sopii dieselkoneelle.
Olen kaikkinensa tyytyväinen kun ei tarvi ryömiä auton alla tai seisottaa sitä pajalla. Omien havaintojeni mukaan auto voi olla melko pieni vaurastumisen jarru kun sen hankintaan ja kunnossapitoon käyttää sopivasti aikaa ja rahaa. Autoharrastajat ja niiden hinkuttajat on asia erikseen, he löytävät perusteluita käyttää autoon euroja ja aikaa.
Ai niin, ja auto on tarkoitus vaihtaa ennen kuin vikataajuus alkaa kasvamaan omaan makuun liian suureksi. Dieselit ei enää kiinnosta koska urea järjestelmien riskit. Hybridiä en näe järkeväksi. Eli jäljelle jää bensalenkkari tai sähkövatkain. Jollain sitä on vaan liikuttava, ehkä minua liikuttaa jatkossa potentiaali eron pakottama elektronien liike, jonka avulla luotu magneettikenttä pakottaa roottorin akselin kumoamaan maanvetovoiman sekä renkaiden ja tien välisen kitkan.
Kiitän palautteesta ja vältän jatkossa ammattislangia.
Ikävä kuulla tyttökaverisi haaverista. Kertomasi tilanne on perustellusti yksi EAK (Ennakoivan Ajon Koulutus) vakioharjoituksista, koska se toistuu usein. Ketään syyllistämättä ja juuri tätä tilannetta tuntematta, tämä on yksi jatkuvasti toistuvia kolareita, joiden välttämiseksi on tehtävissä paljonkin, mutta salettiin ei pääse tässäkään tilanteessa koskaan.
Jos sekä ympäristötekijöiden että omien valintojen merkitys on kaikille selvä, sitten ymmärrämme toisiamme hyvin.
Eiköhän täällä jokainen osaa laskea sen verran, että ymmärtää auton oston rahan kuluttamiseksi. Tämä tietoisuus ei silti poista mielenkiintoa optimoida rahoituskulua ja ostohintaa uuden sijasta lähes uuden ostaen.
Minulle ainakin syystä tai toisesta ulos liikkeestä vaikka väkisin heitettävien mallien leasing- ja rajoitustarjousten hintataso ja neuvotteluperusteet olivat aivan uusi asia vaikka markkinaa jonkin verran seuraankin.
Sama havainto. Meillä tosin on Rouvan käytössä ad blue lisäainetta vaativa EU6 diesel, mutta toista ei tarvita. Meidän hybridi on yksi diesel ja yksi sähköauto.
Säästämään en sähköautolla pääse, joten investointina en edes yritä sitä perustella, mutta jos haluan vaihtaa 12-vuotiaan autoni uudempaan ja sähkäri on pari vuotta käytettynä dieselin hintainen, niin valinta on helppo, etenkin kun talomme ehtii kuluttaa vain noin 60% aurinkopanelien tuotannosta.
Olen tässä pohtinut jos hukkaisin V70 dieselin jonka arvo katukaupassa 1000-1500€ ja hankkisin tilalle eGolfin. Näitä 250km rangella olevia golffeja saa 9 tonnia ja ylöspäin. V70 kerää mittariin noin 15-20tkm vuodessa ja ajot pääasiassa nurkkasuhaamista 30-100km päivässä. Laskeskelin että 7L/100km on vuodessa 2000€ dieseliä ja 780 trafimaksu. Eli 9000 Euron hankintahinta olisi kuoletettu 3-4v. Golffi olisi lyhyestä kantamasta huolimatta riittävä meidän perheen tarpeisiin tällä hetkellä. Ainoa arveluttava asia on että mahtuuko sen kipon kyytiin tyttären sello? Pitemmät taipaleet menisi vanhalla xc90 bensarosvolla. Foorumilaisilta kysynkin että vaihdanko vai ajanko vielä suht kunnossa olevalla dieselillä siihen asti että Polestareja saa kympillä.
Asiallinen artikkeli leasingistä ja sudenkuopista. Kuoppia mm. se mitä kk maksu todella pitää sisällään. Hintaan ei aina kuulu vakuutus, huollot, renkaiden kuluminen ym.
Henkilökohtaisesti en koskaan ottaisi autoa leasingilla, sillä vaikka se onkin ennustettavampi kulujen suhteen, niin kyllä siinä joutuu (harvoja tapauksia lukuunottamatta) aina maksamaan omistamista enemmän ja se korostuu mitä enemmän vuodessa ajaa. Mutta ymmärrän siitä huolimatta niitä jotka leasingiin sortuu, sillä kuten artikkelissakin mainitaan niin kulujen ennakoitavuus on osalle hyvin tärkeää.
Tämä menee jo itsensä toistamiseksi, mutta kun yleensä aina puhutaan uudesta autosta tai lähes ajamattomasta niin mikä se ero oikein on siihen osamaksulla ostettuun kulujen ennakoinnin suhteen? Käytännössä takuu kattaa lähes kaiken sikäli mikäli alle 100tkm juuri mitään kuluvaakaan osaa tarvitsee juuri vaihtaa. On tietty huolenpitosopimusta heti saatavilla ym.
Tämä nyt on ilmeisesti sopiva käytäntö uusavuttomille tai markkinoinnin uhreille, joille vakuutuksen ostaminen on liikaa pyydetty tai muutaman satasen maksaminen määräaikaishuollosta ylitsepääsemätön kulu?
Hieman kärjistin, mutta ymmärsitte varmasti asianlaidan…
Jos kyseessä on kriittinen komponentti, jonka rikkoutuminen toisi valtavat kustannukset, esimerkiksi tuotannon seisahtumisen takia, minusta tuollainen detaili tieto olisi juuri siitä, mitä kaivataan. Ehkä tässä ajatellaan eri tavalla?
Jos taas mentäisiin yleiselle tasolle, ei kai täällä kukaan ole käynyt läpi esimerkiksi nelitahtimoottorin toimintaperiaatetta, joka ehkä olisi ilman aasinsiltaa sitä turhaa tietoa.
Sitten taas esimerkiksi autojen suosiminen, jossa jakopää on ketjulla ja todistetusti vieläpä kestää (eli ei esimerkiksi veny ja vaadi silti vaihtoa), antaa ison alennuksen ylläpitokuluihin verrattuna autoihin, joissa tämä on toteutettu hihnalla.
Myönnän kyllä, että viesteissäni on paha tapa rönsyilyyn. Nyt yritin välttää kaivosesimerkissä sitä, vaikka alihankkijan roolissa olen ollut useissakin kaivoksissa ja tuli aina hyvin selväksi, että jokainen tunti maksaa.
Monelle merkittävä ero on ettei liisarissa tarvita käsirahaa eikä lopuksi tule isompaa viimeistä erää. Eikä liisarin vaihtoehtona aina ole takuunalainen auto. Henkilö joka laskee pystyvänsä juuri ja juuri pistämään autoon X euroa kuussa ei ehkä pysty ostamaan samaa autoa käteisellä/lainalla (ihan sama mikä syy, vaikka käsirahan suuruus tai ei saa lainaa). Silloin pitää hakea käytetty ja vaikka olisikin pienillä kilsoilla niin pelätään että tulee se kymppitonnin vaihteistoremppa tms.
Kai näin voi teoriassa olla. Tarkastellessa kuitenkin ketkä näitä hankkivat niin keski-iän ylittäneet ja vanhemmat eli todennäköisesti sitä ylimääräistä löytyy enemmän ja haetaan vain helppoutta. Eikä siinä mitään, mutta kyllä tämä lähinnä viittaa vaurastumisen jarruun ketjun otsikkoon viitaten
Välirahat ja loppujämät saa aina järjestettyä jollain tapaa. Onhan se leasing myös uusittava sopimuskauden lopussa ja samaan tapaan ne osamaksun jämät rahoitetaan uudestaan auton vaihdettaessa
Tätä varten on edelleen takuut, valmistajan virhevastuu, liikkeen vastuut jne.
Meidän Kodiaqin “pahamaineisesta” DQ200-vaihdelaatikosta hajosi mekatroniikka kun auto oli reilu 5 vuotta vanha ja kilometrejä vähän vajaa 100 000. Olen auton kolmas omistaja ja ostin auton Kiesiltä. Olin ilahtunut, kun paikallisen Skoda-kauppiaan kyselyn jälkeen maahantuoja oli ilman vääntämistä valmis kustantamaan tuosta rempasta puolet. Varmaan kovempi asiakas olisi jaksanut vääntää itsellensä vielä edukkaamman diilin, mutta korjaamisella oli kiire.
1200€ maksoi meille tuon kikkareen vaihto, korjaamisen olisi saanut hieman halvemmalla jossain muualla mutta osia ei ollut kellään ihan heti saatavilla. Mainitsin käytetyn auton kaupan ihan nimeltä, koska päättivät olla noteeraamatta reklamaatiotani millään tavalla. Minä sitten puolestani muistan mainita vielä pitkään Kiesi-nimisen autoliikkeen nimeltä. En voi suositella heitä kenellekään.
Itse pidän autoa pakollisena kulkuvälineenä. >35 k€ hankinta hinnat kauhistuttaa ja ”ostin lähes uuden sähköauton ja säästin” kommentit naurattaa.