Täällä autokuume puskee hieman pintaan pidemmän tauon jälkeen. Tammi-helmikuun taitteessa tulee nykyisen auton kanssa täyteen 6 yhteistä vuotta ja lähes 100 tkm yhteistä matkaa. Mittariin on ehtinyt pyörähtää jo yli 200tkm ja autolla on ikää se 12 vuotta - arvonalenema on siis hyvinkin olematonta.
Maksoin autostani vuonna 2016 muistaakseni 11k, ja nyt sen hyvitysarvo vaihtokaupoilla on pyörinyt jossain 1500-3600e välillä. Aika huimia eroja hyvityksissä prosentteina, joskin taitaa tuleva vaihdokki sanella hyvityksen aika pitkälle. Parhaat hyvitykset on saatu yli 20k autoihin.
On totta, että olemattoman arvonalentuman ansiosta nykyisellä autolla olisi tarjolla varsin halpoja kilometrejä. Toisaalta autoni kulutus (7l/100km) on uudempiin autoihin verrattuna paljon. Tällä noin 20tkm vuositahdilla on vähän fifty-sixty, ottaako jatkossa alle pieni diesel vai bensiini. Tavoitteena kuitenkin se, että vaihdokilla kulutus liikkuisi max 5l/100km. Jatkossa polttoainekuluja menisi siis vähemmän, samoin oletettavasti myös ajoneuvoveroja (käyttövoimavero nyt tietysti uutena rasitteena, jos päädyn dieseliin). Esimerkiksi Volvon V40 dieselinä syö ainetta sellaiset rapiat 3l/100km, joka tuntuu suorastaan mitättömältä määrältä.
Auton vaihtamisen puolesta puhuu myös ns varmuustekijät. Nykyinen auto on alkanut esittämään jonkinlaisia pikkuvikoja, joita on vähän jo koitettukin korjata, mutta ei ole saatu käteen muuta kuin korjaamolaskua. Lasku on muodostunut lähinnä vikakoodien luvusta, eli mitään ei ole asialle tehty (kun korjaamon mielestä mitään selvää vikaa ei ole).
Nykyisen auton varusteetkin alkavat tuntua vähän vanhanaikaisilta, vaikka nykyisessäkin on ihan asiallinen kattaus niitä: bi-xenon, sadetunnistin, vakkari, aut.ilmastointi, jne. Tuo kattaus oli vähintäänkin asiallinen vuonna 2009, mutta nykyautoihin peilaten se ei ole paljoa mitään. Uudesta autosta olisi kiva löytyä nuo samat varusteet + Webastoa kaipailisi näin tolppapaikattomana autoilijana.
Myös elämäntilanteen muutos puoltaa auton vaihtoon, koska asumme pääkaupunkiseudulla, jossa ei ole enää omia tai appivanhempia jeesaamassa, mikäli auto putoaa pois pelistä. Meillä on perhepiirissä toiminut aika näppärästi yhteistyö, että jos autoa tarvitsee huoltaa, niin laina-autoa yms saa tosi helposti käyttöön maksutta. Nyt kun välimatkaa on se 300km, niin homma ei hoidukaan enää sormia napsauttamalla. Sekin on ehkä pienoinen “haittatekijä”, että uudella seudulla ei myöskään tunne hyviä autokorjaamoja, eli jos jotain yllättävää autosta hajoaisi, niin siitä sitten vain arpomaan hyvää ja halpaa korjaamoa nopealla aikataululla 
Uudelle autolle (tai tässä tapauksessa siis vähän käytetylle) on periaatteessa vain taivas rajana. Mikä merkki, paljonko ajettu ja kuinka vanha, mikä käyttövoima ja mikä budjetti? Niin ja miten rahoitus? Aiemmin olen vannonut vahvasti käteisellä maksettavan auton nimeen, mutta nyt en kyllä osaa sanoa. Yksityisleasing on noussut monesti pöydälle helppona ratkaisuna. Ilmeisesti osa leasing-soppareista pitää sisällään “kaiken”, eli huollot, katsastukset ja jopa korjauksetkin. Siinä mallissa ei tarvitsisi pitää käteispuskuria auton yllättäviä ongelmia vastaan ja toisaalta ei tarvitsisi myöskään lähteä realisoimaan isoa siivua varallisuudesta auton ostoon.
Okei, sehän tuossa liisauksessa tulee vastaan, että sopimuksesta ei kävellä noin vain ulos. Jos tulisi esimerkiksi tilanne, että autoa ei sattumalta tarvitsisikaan tai sitten auto tulisi vaihtaa toisenlaiseen kesken sopimuskauden, niin siitä puljaamisesta voi muodostua lisää kuluja. Myös kilometrien määrä on rajattu, eli en voi (maksutta) veivata autolla 50tkm/v jos sattuisi siltä tuntumaan.
Esimerkiksi Beelyn sivusto on ollut viime aikoina kovassa käytössä. En tiedä ajaako ratkaisulla miten pahasti seinään, jos sieltä katselee noin 300e/kk maksavan ratkaisun, jolla saisi 3-4v vanhan auton 50-75tkm ajettuna. Jos kerran huollot ja korjaukset kuuluvat pakettiin, niin mitäpä väliä auton iällä ja kilometreillä, kunhan kaikki muut asiat (malli, varusteet) ovat mieluisia?
Karkeasti tässä on kolme vaihtoehtoa:
- Jatkaa nykyisellä autolla (oletettavasti pienet kulut, mutta jonkin verran stressattavaa)
- Vaihtaa uudempaan autoon suoralla kaupalla (pienet kulut jatkossa sekä vapaus tehdä mitä vaan, mutta täytyisi järjestellä varallisuutta uudelleen + pieni stressi auton kestämisestä)
- Vaihtaa uudempaan autoon ja ottaa leasing (arjen kiinteät kulut nousevat ja ratkaisuun sitoo kätensä joksikin aikaa, mutta äärimmäisen vaivaton ratkaisu)
Onko täällä muita samanlaisten ajatuksien kanssa painavia? 