Tuo kulutus on äkkiä otettu takaisin parilla korjaamoreissulla vuodessa.
Mutta jos ottaa liisarin, niin onko korjauskustannuksilla loppupeleissä mitään merkitystä, jos niiden kulut kuuluvat pakettiin? Okei, on tietenkin sen verran, että jokainen korjaamokäynti maksaa ylimääräistä vaivaa ja sen myötä voi joutua hetkellisesti olemaan ilman autoa, joten siksi ei tieten tahtoen kannata valita vika-altista autoa. Lisäksi uskon, että liisausta tarjoavat tahot ovat ottaneet vika-alttiuden huomioon hinnoitellessaan autoja (vikaherkän auton kk-hinta on lähtökohtaisesti kalliimpi, kuin hyvänä pidetyllä autolla).
Olen itse vähän sitä mieltä, että noi liisarien puheet siitä, miten hinta sisältää huollot, korjaukset ja katsastukset, on tosi hyvä diili autoilijan kannalta. Etenkin vieraassa kaupungissa asustaessa se on varsin stressaavaa, kun auto laukeaa yllättäen ja sun pitäs osata heti kertoa hinausautoilijalle, että mille huoltamolle auto viedään korjattavaksi. Sitten se auto jää sinne, työ kestää mitä kestää ja hintalappu voi olla mitä vaan, ja pahimmillaan siitä reissusta jää vielä jotain jälkiseuraamuksia. Ainakin itse kokisin helppona mallina sen, että auton hajotessa vaan soittaa jollekin, joka huolehtii auton minulle ehjänä takaisin käyttöön, eikä tarvitse itse miettiä mihin vie tai mitä se maksaa
Ehkä suurin mietityttävä tekijä liittyy pikemminkin siihen, että mitä jos elämäntilanne muuttuu sen verran paljon, ettei tuo liisattu auto sovikaan kuvioihin kovin pitkää aikaa. Siihen täytyisi kuitenkin sitoutua noin pariksi vuodeksi. Jos kilometrejä ajaa oletettua vähemmän, käsittääkseni niitä ei hyvitetä millään tavalla, eli maksat ns tyhjästä. Myös sekin jos tulee merkittäviä muutoksia, perheeseen syntyy yllätyskolmoset, työmatka kasvaa moninkertaisesti tai ihan vaikkapa polttoaineiden hinnoittelussa tapahtuu merkittävä käänne, joka tekee jostain toisesta polttoaineesta merkittävästi halvempaa, niin leasingin kanssa olet sitonut kätesi yhteen ratkaisuun. Eroon luultavasti pääsee, mutta ei aivan sormia napauttamalla tai ilmaiseksi.
Liisari käsittäen huollot on varmaan riskittömin tapa päästä kiinni uudempaan autoon. Mitä itse noita yritin jossain vaiheessa katsella, ettei sovi ainakaan minulle juuri nyt.
-liian pieni kilometriraja
-liian kalliit hinnat
Jos haluat halvalla päästä, niin mikset aja nykyistä autoa loppuun? Laskeskelee valmiiksi minkä hintaista isoa remonttia on valmis sietämään ja vaihtaa sitten auton? Jos tuota arvioimaasi nykyauton arvoa miettii, niin sekin on kuitattu alle vuodessa vaikka paalaisit auton sen jälkeen. Toki autokuumeeseen tämä ajattelu ei auta mitään
En tiedä ilmaisinko asiani huonosti, mutta en siis ajattele asiaa pelkän rahan, vaan myös mukavuuden ja luotettavuuden kannalta. Onhan se raaka fakta, että jos auton kuluineen laittaisi vain Exceliin, niin tällöin nykyisellä autolla ajaminen olisi se ainoa ja oikea vaihtoehto, koska mukavuutta, luotettavuutta ja yleistä vaivaa on vaikea merkitä taulukkolaskelmiin
Tuokin on muuten hauska termi, että miten kukakin ymmärtää loppuun ajamisen. Osalle se tarkoittaa sitä, että autoon tehtävät remontit nousevat liian suureksi verrattaen auton arvoon, toisille taas loppuun ajaminen tarkoittaa sitä kun auto ruostuu puhki ja mittarissa on se 500tkm
Eikö se ole sama juttu kaikkien kulutustavaroiden kanssa, periaatteessa pärjää halvimmilla laitteella mutta kalliimpi on yleensä parempi. Jokaisella on omat preferenssit. Omasta mielestä ihmisillä on liikaa rahaa kiinni autoissa. En sitäkään ymmärrä että ostaa sähköauton ja akun hinta tulee yllätyksenä? Kyllä itse tutkin autojen tyyppivikoja ja mahdollisia huoltokustannuksia ennen kun ostan mitään.
Luulen myös että ihmisillä on väärä käsitys käyttövarmuudesta. Tietenkin jos ajaa -89 Renaultilla niin on isompi riski että tulee ylläreitä vastaan vs 2020 corolalla ajaminen mutta jos se että maksaa 10k enemmän uudemmasta autosta ei tarkoita mitään.
Katsastustilastot ovat aika huonoja autojen luotettavuuden arviointiin. Jos automalleissa on pahoja tyyppivikoja kuten moottorivikoja, vaihdelaatikon rikkoutumisia ym niin ei niitä viedä silloin katsastukseen. Ne viedään pajalle ja sitten katsastukseen
Eihän tuo lopulta kerro muuta kuin sitä onko autoa huollettu. Voihan auto syödä niveliä vähän enemmän, mutta niitä saa markalla ja ajo jatkuu
Noh tuota voi katsoa hinaustilastoista, vakuutusyhtiön tilastoista tai mistä tahansa. Ei nämä mitään uskon asioita ole. Ei mulla ole noita markan niveliäkään syöneet kuin mersut, volkkari ja pösö. Kun laskee ajan mitä käytät korjaukseen ja osiin, niin lopputulos on kaukana markasta. Yllättäen japseihin ei ole tarvinnut tehdä noita kertaakaan, vaikka niitä on ollut 6kpl ja kilometrejä rullattu yli 200tkm. Tuo yllätti itsenikin ja varmaan vähän tuuriakin jo mukana.
Toki jos autoilua harrastaa, niin eihän silloin kuluilla ole sillä tavalla merkitystä. Itse tasapainoilen mukavuuden ja huolettomuuden välillä.
Hinaustilastot eivät nekään kerro täyttä totuutta autojen luotettavuudesta. POP Vakuutus teki aiheesta pienen tutkimuksen syksyllä ja teki havainnoistaan tiedotteen.
Tilastoista ilmeni se, että hyvinä premium-merkkeinä pidetyt autot tarvitsivat useammin hinausauton apua tien päällä. Tämä ei tarkoittanut kuitenkaan autojen huonoa laatua, vaan tavallisesti premium-merkeillä ajetaan enemmän, ja kun kilometrejä tulee paljon mittariin, on todennäköisempää joutua tien päällä ongelmiin.
Sen sijaan vähemmän hinausauton palvelua vaativat automerkit olivat niitä, joilla ajetaan tavallisesti vähemmän kilometrejä ja ne toimivat esimerkiksi perheen kakkosautona. Lisäksi on hyvä muistaa se, että halvempiin autoihin harvoin otetaan niin kattavia vakuutuksia, että se sisältäisi välttämättä apua tien päälle. Kun vakuutusta ei ole, moni jättää tarttumatta hinausapuun ja pyrkii selvittämään ongelmansa omin päin. Vastaavasti taas kun hinaus kuuluu vakuutukseen, välillä hinuri soitetaan paikalle mitättömistäkin asioista, kuten renkaan puhkeamisista
Vakuutusyhtiön tilastojen mukaan ajetut kilometrit ja hinausapu kulkevat aika hyvin käsi kädessä, eli paljon ajetut autot tarvitsevat usein apua tien päälle. Tästä voitaisiin vetää johtopäätöksiä siitä, että vaihtamalla uudempaan ja vähemmän ajettuun autoon, on todennäköisyys ongelmille aiempaa pienempi.
Netistä löytyy kyllä infoa jos jaksaa tutkia. Esim Volkswagenilla oli jossain vaiheessa ongelmia ketjun kanssa tai tietyillä vuosimalleilla/moottorityypillä oli. Kyllä löytyy kivasti infoa vaikka ei tutkisi tilastoja. Eihän nämä nyt aina pidä paikkaansa tietenkään mutta kuitenkin hyvä tietää mitä voi tulla vastaan
Tuo kalleus nyt on aika suhteellinen käsite. Minulla on alle 15k€ autossa kaiken kattava premiumkasko hintaan 300€/vuosi jatkuvalla sopimuksella Fenniasta. Kyseessä oli toki tarjous.
Miksei tuollaista kannattaisi ostaa yhtä lailla 30k€ kuin 80k€ autoon?
Sitten mietitään tuota luotettavuutta. Pikkuvolvoilla ajetaan yhtä lailla kuin isommilla. En tiedä nykytilannetta, mutta ei ole kauaa kun pikkuvolvot perustuivat renaulttiin. Isot olivat taas Volvon omaa tuotantoa.
Minusta asia on aika yksinkertainen. Mitä yksinkertaisempi alustarakenne ja tekniikka autossa on, sitä vähemmän on mahdollisia hajoavia osia. Seuraava piste on sitten se osien laatu ja missä auto on rakenettu. Esimerkiksi Toyotaakin tehtiin jossain vaiheessa Englannissa, Turkissa ja Japanissa. Yllättäen Japanissa tehdyissä laatukin oli parempi. En tiedä oliko syynä paikallinen kulttuuri vai käytetyt osat, jotain vaihtelua pienemmissä osissa ainakin oli koska ne eivät suoraan toisiin versioihin sopineet.
Nykyautoissahan nuo erot ovat kaventuneet, kun joka merkin karvalakkimallikin alkaa vastata vanhempien autojen luksusmalleja varustelultaan. Silti olen sitä mieltä, että ennakkoon tyyppivikoja ja kokemuksia selvittämättä voi säästää pitkän pennin.
Omilla autoilla on vaihtoon mennessä rullattu 200-600tkm. Nyt on alla ensimmäinen auto, jolla oli ostettaessa ajettu alle 100tkm. Minusta nuo ovat niitä kalleimpia kilometrejä.
@RJW enhän tuossa viitannut kuin viimeisimmän autoni hintaan. Täyskaskoa ja osakaskoa olen pitänyt aina autoissa sen mukaan, miltä muu varallisuus on näyttänyt.
Muuten olen kanssasi pääasiassa samaa mieltä, mutta ei Suomessa alle 15k autoista voi puhua halpana autona. Jos mennään taas kerran tilastoihin, niin keskimäärin suomalaisilla teillä ajavan auton keskimääräinen arvo on reilusti alle 10 000 euroa.
Tämän Iltalehden uutisen mukaan arvo on 6500 euroa, mutta Tuulilasin käytettyjen autojen juttusarjassa YouTuben puolella puhuttiin vieläkin pienemmästä hintalapusta, olikohan 3900 euroa. En valitettavasti löytänyt videota, mutta tuo luku jäi mieleeni.
Käytetyn auton keskihinta on tällä hetkellä noin 6500 euroa ja sitten on näitä tonnin tai parin tonnin autoja, joilla on mieletön käyttöarvo.
Jos haluaa mahdollisimman luotettavan auton ja säästää vielä vakuutuksista on katseltava vuosimalleja 2008-2014. Uudemmat ovat täynnä kaikenmaailman saastetekniikkaa joka pahimmassa tapauksessa hajottaa koko auton tai vähintäänkin saa viihtyä hinausauton kyydissä. Katsastustilastojen tutkiminen on pelkkää ajanhukkaa vaan keskittyy poimimaan tietoa pelkästään tyyppivioista joista saa tietoa keskustelupalstoilta jos haluaa etsiä mahdollisimman luotettavan auton.
Riippuu totaalisesti ajosuoritteesta eli käyttöympäristöstä. Itsellä esimerkiksi -10 ikäinen 520d BMW vie maantiellä 4,5L ja kaupungissa 8L.
Yksikään Volvo tai edes mikään ison perheauton kokoinen auto ei mene 3L kulutuksella polttomoottorilla 100% kaupunkiajossa eikä edes keskimääräisessä ajossa. Toki pienimmät 3-pyttyiset autot menevät todella pienellä, mutta eipä niitä voi verrata suoraan tuollaiseen isompaan autoon.
Minusta nuo katsastus ja hinaustilastot ei vastaa oikeaa kuvaa auton luotettavuudesta, vaan enemmänkin käyttäjistä. Ja nykyään kun ei enää ole vararenkaita päätyy jo rengasrikosta auto hinurin lavalle, vakuutus kun maksaa niin mikä ettei.
Onko sähköautoilijoita foorumeilla? Alkanut kylmän talven myötä houkutella tuon diesel-Suv:n vaihtaminen ruvennut kutkuttelemaan. 95% ajosta on lyhyttä,muutaman km kaupunkiajoa. Loput ovat pidempiä (max n 250km suuntaansa, yleensä vähemmän) maantieajoa
Dieselin esilämmittäminen, akusta ja hiukkassuodattimesta stressaus ym alkaa nyppiä. Tällaisessa käytössä sähköauto tuntuisi järkevämmältä. Kilometrejä tulee n 10k / vuosi. Ainoa syy miksi nyt ajan dieselillä on auton koko; 3 lasta ja koira vaativat tilaa. Tosin paljon vähemmän kun mitä alunperin ajattelin nykyistä autoa hankkiessa. Lisäksi auto+dieselvero 900€/v. Kaupungissa auto hörppii helposti 10l/100km, maantiellä n 7. Alkaa hampaat myös kiristyä kun dieselkin maksaa 40cnt enemmän litralta kun autoa hankittaessa.
Olenkin miettinyt, mitä jos vaihtaisi pienempään sähköautoon. Tyyliin vw id3 tai hyundai ioniq. Tuonnekin mahtuu viisi ihmistä ja tavaraakin. Asennuttaisi kotiin latausaseman ja saisi kenties edullisempia ja huolettomampi kilometrejä?
Täällä yksi sähköautoilija. Itse ajelen uudella Kia e-Nirolla ja en voisi olla tyytyväisempi.
Nelihenkinen perhe kulkee sen kyydissä mukavasti ja range riittää oivasti meidän tarkoituksiin. 99% ajoista on kuitenkin alle 100km suuntaansa ja tapahtuu pk-seudulla. Poikkeukset sääntöön, visiitit keski-suomeen ja pohjois-karjalaan, sujuvat nekin oikein mainiosti (vaikka vaimo, kaikki sukulaiset, työkaverit ja tuttavat sitä vahvasti epäilivätkin).
Tapaankin sanoa denialisteille että “siinä vaiheessa kun tajuat että sun ei tarvitse pystyä ajamaan kusematta Lappiin, olet valmis siirtymään sähköautoiluun”
Sähköautoille peukku, sopii varsinkin kuvailemaasi käyttöön. Jos sähköauton hankintahinta/liisarimaksu menee yli budjetin suosittelen ottamaan esimerkiksi vuodeksi nyt Toyota Corollan bensakevythybridin 299e/kk oli joku tarjous. Vuoden päästä teknologian kehitys ja/tai hinnat käytetyissä ovat varmasti eri kuin nyt. Kotilataus on todettu pakolliseksi ja erittäin toimivaksi käytännön ja talouden näkökulmista, kun täyssähköjä tai plugareita on perheessä. Yön aikana ehtii 11kw latauksella täyttyä akku kuin akku. Plussana vielä esilämmitys piuhassa, lähtö tapahtuu täydellä lämpimällä akulla ja sisätiloilla!
Toyotalla ei ole kevythybridejä, vaan ainoastaan täyshybridejä. Se on kuitenkin fiksu valinta, mutta bensaa menee yli 5L satasella, joten säästöä ei synny siihen tapaan kuin varmaan tässä suunniteltiin.
Itse olen sitä mieltä, että käytetyt sähköautot pitävät lähivuodet todella hyvin arvonsa ihan siitä syystä, että tarjontaa on niin vähän. Leasing-hinnat viittaavat myös tähän samaan. Taloudellisesta näkökulmasta itse ostaisin siis ehdottamasti uuden sähköauton ennemmin kuin käytetyn.
Noista mainituista Ioniq ja ID3 ovat kyllä aivan liian pieniä 5 hengelle ja koiralle. Tavaratila on noissa hyvin pieni.
Esim. Oulusta jos lähtee niin ikävä jos ei pääse kusematta Kemiin.
Vähän reilu 700km on tullu ajettua pysähtymättä. sit piti pysähtyä tankkaamaan Sprinteri ja Sai sitä pissallakin käydä. Sekä syötyä. sitten loppu 550km toisella istumalla perille.
En suosittele.
Osa nuorista ihmisistä taas ottaa maksimit autorahoitusta ja ison viimeisen erän rahoitukseen, käyttävät rahansa autoon eivätkä sijoita penniäkään. “Statussymboli” myös, vaikkei rahaa olisikaan oikeasti paljoa.
