Mulla on ollut autokuumetta reilut puoli vuotta, minkä vuoksi tätä ketjuakin on tullut luettua aika aktiivisesti. Nyt kuitenkin hävisin pitkän taisteluni autokuumetta vastaan ja pihassa nököttää uusi (lue: vähän käytetty) auto. Noin seitsemän kuukautta tuli vatvottua asiaa ja lopulta löytyi sopiva vaihdokki, johon päätin tarttua.
Auton hankintaprosessista tuli kirjoitettua aika kattava artikkeli, johon tuli hujauksessa yli 4000 sanaa. Avasin artikkelissa vähän päätöksen taustoja ja miten mm. elämäntilanteideni muutokset saivat auton vaihdon tulemaan ajankohtaisemmaksi, koska ajettavat välimatkat kasvoivat ja samalla “turvaverkkoni” on kauempana, minkä myötä tarvitsen autoltani lisää luotettavuutta.
Vanha autoni muuttui käytännössä 10 vuotta uudempaan painokseen samasta autosta, eli loppuvuodesta 2009 ensirekisteröity Opel Astra farmarina muuttui loppuvuonna 2019 ensirekisteröityyn farkku-Astraan. Autot ovat ottaneet kymmenessä vuodessa hurjia askelia eteenpäin, vaikka exänikään ei ollut ihan hinnat alkaen -mallin varusteilla, niin varustelista moninkertaistui siitä huolimatta. Uudessa ajokissa on nykyajan mukavuuksia aina adaptiivisista ajovaloista keyless gon kautta Bluetoothilla synkattuun multimediajärjestelmään. Turvallisuus kasvaa ajovalojen lisäksi kaista- ja törmäysvahtien ansiosta.
Mä päädyin lopulta maitopurkilla varustettuun autoon, eli auton tekniikkana toimii 3-sylinterinen 1.0-litrainen moottori. Ilmeisesti pienen moottorin ansiosta auton kustannukset tuntuvat tulleen yllättävänkin paljon alas vanhasta. Polttoaineen kulutus tipahti sellaiset 1,5 litraa satkulla, vaikka uudessa autossa on melko janoinen Webasto lisävarusteena. Ajoneuvovero tipahti puoleen, koska uudemmissa autoissa verot lasketaan eri kaavoilla. Yllättäen myös vakuutusmaksut olisivat pienentyneet, jos olisi malttanut pitää autossa kevyet vakuutukset, mutta koska otin vähän laajempaa kaskoa peliin, vakuutusmaksut nousivat hieman. Katsastuksista tulee myös harvinaista herkkua jatkossa, koska uudehkoa autoa ei tarvitse viedä leimalle joka vuosi. Plussaa oli myös se, että sain tingittyä kauppaan määräaikaishuollon ja mm. renkaat ja akut vaihtuivat tuoreimpiin ja parempikuntoisiin.
Arvonalenemahan tuossa on varmasti luokkaa jäätävä, mikä tasaa sitten yllä mainittuja säästöjä. Jos asiaa ränkläisi pelkän Excelin voimin, niin melko varmasti vanha auto saattaisi vieläkin voittaa. Excelissähän on kuitenkin se miinus, että se ei ota huomioon muuta kuin rahan. Se ei ota huomioon luotettavuutta, turvallisuutta, ajomukavuutta tai fiilistä. Viimeiseen kohtaan on pakko mainita se, että pitkästä aikaa oma auto tuntuu pelkän kuluerän lisäksi mukavuudelta. Tulee mieleen se klassikkokysymys autoiluun liittyen, eli maksatko mieluummin euron ja saat vastineeksi vitutuksen, vai maksat kaksi ja saat vastineeksi mielihyvää. Toisaalta, kun autoilusta taas nauttii, tulee herkemmin tehtyä “turhaa ajoa”, mikä aiheuttaa taas lisää kuluja
Tuossapa vähän pohjustusta aiheelle. Blogin puolella laskeskelin hieman enemmän auki lukuja uuden ja vanhan autoni välillä. Toivottavasti tuli tehtyä onnistuneet kaupat