Ihmeellisiä kokemuksia muilla kaasuautojen rangesta. Omassa Passatissani yhteisrange on melkein 1000km, jakautuu aika tasa 50-50 kaasu-bensa. 2014vm.
Itse olen varovaisen optimistinen, että päättäjät tulevat järkiinsä ja hyväksyvät biokaasun järkevänä tapana tiputtaa liikenteen päästöjä.
Tästähän on aina silloin tällöin juttua, kuinka sähköautot eivät ole niin puhtaita pulmusia kuin annetaan ymmärtää.
Viimeisimpänä nyt vaikka Stellantisin toimarin avautuminen:
Varmasti riippuu autosta, muistaakseni K Astrassa on bensatankki ehkä kymmenen litraa, silloin kun on siis kaasuhilut kanssa.
Meillä ei töissä niitä kukaan saanut huoltaa, ei ollut kenelläkään kaasulupia. Piti asiakkaan viedä naapurikuntaan 
E: https://www.is.fi/autot/art-2000005970052.html 14 litraa se sentään oli
Niin riippuu toki bensa/diesel-tankin koko, että onko tehtaalla tehty alunperin kaasuautoksi vai lisätty kaasukitti.
Tossa Remun kaasuauto myynnissä.
https://m.nettiauto.com/lincoln/town-car/12317505?vifAdCount=2&vifNav=Y
Eikö kaasu ole käytännössä kuopattu teknologia? Uusia ei ole tulossa → uskon että asemaverkosto jää suppeaksi jos ei lakisääteisesti pakoteta, ja tuskin pakotetaan jos sitä ei edes käytetä henkilöautoiluun.
Jakeluverkosto on jo nyt kohtuu kattava, suurimpien kaupunkien/väylien osalta ja lisää tulee joka vuosi. Suurimmat aukot ovat Lappi ja Itä-Suomi. Teknologiassa ei sinällään mitään vikaa ole, EU:n (epälooginen) päästösääntely käytännössä ohjaa kaikki EU:ssa uutena myytävät hlö-autot täyssähköiksi vuosien mittaan. Lisäksi driveri asemien pystyttämiseen harvoin on pelkkä henkilöliikenne, vaan raskaampi liikenne (esim. jakelu, bussit tms)
Lisäksi noissa kaasuautoissa on usein aika surkea range, joka ei tuo hirveästi iloa jos asemaverkostokin on harva.
En ole samaa mieltä rangesta. Uudehkoilla tehdastekoisilla joissa iso tankki, todellinen kaasurange maantiellä, kuormattuna ja kunnon pakkasellakin, päästään luokkaan 400-500km. Tähän päälle sitten varalla oleva bensa. Vaikka uusimmissa on pienet n. 10 litran tankit, täytyy ottaa huomioon että kulutuksetkin ovat maantiellä luokkaa 5.x litraa, joten kyllä sillä pääsee sen normi Lapin-reissunkin tehtyä. Pari vuotta vanhemmista löytyy isoja bensatankkeja, jolloin yhdistetty range luokkaa ~1000km.
Jos on paljon ajoa, ja jos panostaisin pelkästään ekologisuuteen menisin kyllä sähköllä, ja muuten dieselillä. (Sähköratkaisut joissa kunnon kantama talvella ovat hyvin kalliita vielä.)
Biokaasulla päästään sähkön luokkaan ekologisuudessa tai mennään jopa alle sen päästöjen (valmistuksen päästöt). Lisäksi polttoainekuluissa mennään alle bensan/dieselin. Eihän se tietenkään kaikille käy, esim. jos asuu vaikkapa Lapissa jossa ei asemia tai koska omaa suosikkimerkkiä/mallia ei löydy listalta.
Eihän siitä Hondasta mihinkään päässyt. Näillä spekseillä tuli ostettua CR-V. Kun muutaman koeajon ja excelin pyörittämisen jälkeen palasi järki päähän, niin 1.6 etuveto diesel lähti mukaan toiseksi parhaalla varustelulla. Kulutus ihan naurettavan pieni, 4.5 litraa/100km näin 300km kokemuksella.
Tuo on kyllä hyvä lukema noinkin kookkaalle autolle. Osaatko sanoa onko tuo moottori Hondan omaa käsialaa?
Minulla on sellainen käsitys, että Honda on tehnyt aina moottorinsa itse. Välitykset tuossa on todella pitkät, kutosta ei edes käsketä vaihtamaan kuin lähempänä 90km/h.
Samaa 120hp moottoria saa myös civicciin, jossa sedanille luvataan 3,6 litran kulutusta.
Googletin ja pyörin aika paljon Hondan foorumeillakin etsien tietoa kuinka vikaherkkiä nämä ovat. 1.6 osalta en löytänyt dpf:n kohdalta oikein mitään valitettavaa ja ylipäätään ei vaikuta siltä, että näihin pitäisi uusia turboa, kytkintä, suuttimia yms mukavaa kovinkaan herkästi.
Meneehän nuo dieselin alle 5L lähes tulkoon kaikki jos puhutaan maantieajosta. Uusimmat ja pienimmät koneet kolmosella alkavalla lukemalla. Oma 2010v 520d BMW meni myös 4,5L kulutuksella ja on varmasti CR-V:ta isompi auto. Kaupunkiajossa sitten 8L/100km.
EDIT: RahatonMies, painoa lähinnä tarkoitin että CR-V saattaa olla keveympi kuitenkin.
En nyt isommasta tiedä, kun cr-v tavaratila on 590 litraa ja taakse mahtuu kolme turvaistuinta niin, että kuskikin mahtuu ajamaan.
Mutta näköjään yli 200kg painavampi kun vertaa tuohon 2014 vuoden 1.6 cr-v. Vaikka ihan reippaasti ajan, en usko että saan tuolle yli 6 litran kulutusta edes kaupungissa.
Neliveto automaatilla taas olisi vienyt helposti tuota 8 litraa.
Kuulun siihen porukkaan, joka pitää autoa välttämättömänä omistuksena. Välttämättömänä sekä siitä näkökulmasta, että ilman sitä ei pääse töihin tai harrastuksiin, mutta myöskin siitä näkökulmasta, että ilman autoa elämä menee jotenkin todella pieneksi. Auto tuo mielettömästi vapautta elämiseen sekä säästää pienellä paikkakunnalla asuttaessa myös todella paljon aikaa.
Maaseudun kasvattina on myös kasvanut siihen, että ilman autoa ei minnekään pääse. Ne vuodet, kun pääkaupunkiseudulla eli pelkkien julkisten varassa, oli aika häkkieläinaikaa. Ahdisti kun käytettävissä oleva maailma rajoittui HSL:n reittikarttaan ja aikatauluihin. Kun on auto tallissa, voi koska tahansa lähteä minne tahansa (esim. kansallispuistot, maastopyöräretket, ystävät/sukulaiset sijainnista riippumatta, ostosreissut, lomamatkat jne.).
En ole kuitenkaan kiinnostunut käyttämään autoiluun paljoa rahaa. Kriteereinä on lähinnä kohtuullinen turvallisuus, kohtuulliset käyttökulut ja kohtuullinen mukavuus. Alla ollut aina alle 6 K€ autoja. Nykyinen isäfarmari on kallein ostamani auto ja se maksoi karvan alle kuusi tonnia kolmisen vuotta sitten. Siihen päälle sitten polttoaineet (diesel 5L / 100km), kevyehkö vakuutus, käyttövoimavero ja huollot joko itse tai tuttujen nyrkkipajoilla. Ei se ihan ilmaista ole, mutta en edes harkitsisi elämää ilman autoa tai edes yhdellä autolla tässä meidän 4-henkisessä perheessä. Voin ihan hyvin ajaa tuolla nykyisellä autolla niin kauan, että se sanoo lopullisesti sopimuksen irti. Ehkä se vielä kolme-neljä vuotta menee ennen kuin taulussa alkaa olla liikaa kilometrejä,
Ennen koronaa matkaa tuli vielä työmatkojen vuoksi aika paljon (ehkä noin 35-45 tkm/v), mutta nyt se on etätöiden lisääntymisen vuoksi kuivunut varmaan jonnekin 20 tkm tietämille per vuosi. Tämä koostuu harrastuksiin ajamisista, lomareissuista, sukulaisten ja kaverien tapaamisista tai vaikkapa sijoitusasunnon remppaamisesta.
Mitä vanhemmaksi tulee, niin sitä vähemmän on kiinnostunut laittamaan rahaa autoon.
Vissiin kohtuuhinta. Itse olen näissä normihenkilöautoissa pitäytynyt alle 3000 E:n autoissa, useimmat jopa alle 1000. Viimeisin saatiin ilmaiseksi …
Mutta sitten on se oikea perheauto, joka ei kuitenkaan enää mene edes mihinkään farmariluokkaan vaan on minibussi - ei me muuten näihin mahduta. Niihin olen joutunut valitettavasti upottomaan jo yli 10 kE per laaki. Viimeisin maksoi hieman yli, kun annoin Sprinterin vaihdossa - ilman vaihtoautoa olisi ollut n. 15 000 eur.
Kyllähän näillä sitten tietysti jo vetää lähestulkoon taloa perässään ja kantavuutta on vaikka betonilaattoja kuskaamaan mutta korjaukset silti maksaa.
Kunhan lapset vielä vähän lisää kasvaa, voi olla, että tyydyn yhteen 2-3 kE autoon. Katsotaan nyt - vähän riippuu miten perheen työasiat ja asuinpaikka sitten ovat.
Hyvä ketju, melkoinen hajonta käytännöissä ja näkökulmissa.
Minulle autoilun kulut eivät ole säästökohde. Johonkin arjen pieneen luksukseen rahojaan pitää käyttää, minulle se tarkoittaa ylähyllyn viinit, hyvä kahvikone ja mainiot kahvipavut, sekä se auto. On erittäin mukavaa hypätä hiljaiseen, tehokkaasen ja turvalliseen autoon säässä kuin säässä.
Auton turvallisuus on iso tekijä, jota saa lisää - maksamalla lisää. Meilläkin on alakouluikäisiä lapsia kyydissä, eli ne kaikkein tärkeimmät. Kaikkien turvallisuuden maksimoiminen on ihan hyvä syy ajaa yli 2000kg painavalla autolla, jossa viimeisin tekniikka ja mukavuusvarustelu.
Enkä nyt missään nimessä sano pikkuautoilijoiden vaarantavan läheisiään, tarpeet on erilaiset.
Yksityisliisarilla ajelen, mitään en tee itse autolle, pesukadulle ajan kerran kuussa. Huolettomuus, pieni luksus ja turvallisuus - muuta en autolta odota. Yritän allokoida osan rahoista tähän elossa olon aikaan, koska se kuulemma on parasta aikaa elämässä.
Tämä on just näin vaikka varsinkin säästämisfoorumilla törmää siihen miten paljon järkevämpää on olla käyttämättä rahaa autoon jotta sitä jää enemmän säästön sitä varten, että sitä ei käytetä. 
Taloudellinen liikkumavara on myös kiva asia, vaikka sitä rahaa ei heti käytetä. Monella velkapetterillä pitää ostaa pyykinpesukone luotolla, kun niin tiukalle vedetty talous. Mitäs sitä pyykinpesukoneella, kunhan on hieno auto alla
Vähän ehkä provoavaa, mutta tottahan tuo on. Autoilu on suurimmalla osallla kuluttajista se arjen toiseksi kallein menoerä asumisen jälkeen ja siihen saa halutessaan uppoamaan reilusti euroja
Sen tavallisemman osaa kansaa, joka ei roiku täällä foorumilla, jos näin voi sanoa.
Suurimpia varallisuuden mittareita on auto ja sen ominaisuudet, sekä television tuumat.
Ja onko “martti” vai eikö ole edes “martti”.
Kuinka onkaan mellevää pitkin kylän raittia päästellä sillä premium luokan kulkineella, ja peilata ylisuuria vanteita näyteikkunasta ja toivoa että köyhä kansa huomaa,
kuinka raha ja kuski on kohdannut.
Ja se on poikinut tälläisen hienon menopelin.
Melkein samanlaisen mersun kuin Cheekillä 
Joo, osalle auton statusarvo on tärkeämpää kuin moni muu asia. Erään tunnetun autoliikkeen reilu parikymppinen myyjä ylpeänä kertoi omasta bemaristaan, jossa 72 maksuerää ja loppuosa ~40K€, mutta onhan se hienoa ajella, kun tyttöjen päät kääntyy Kaivarissa… Tämä on se toinen ääripää.
En ole itse enää perheellisenä yrittänyt minimoida autoilun kuluja, vaikka sekin vaihe on takana. Oli muuten halvimpia autoja koskaan 
Samoin takana on myös sitä “premiumilla” ajelua. Tuli tutuksi pajat ja foorumit enemmän kuin tarpeeksi. Nykyään ostossa painottuu turvallisuus, luotettavuus ja se mitä minä tarvitsen autoon ja mitä en. Toki nämä ovat yksilöllisiä juttuja, mutta tässäpä omat näkökulmani.
Minä tarvitsen esimerkiksi valoautomatiikan xenoneilla. Se on todella kätevä ja koen siitä olevan minulle selvää hyötyä varsinkin pimeillä keleillä. Tämä oli ihan ehdoton kynnyskysymys viimeisimmässä autossa. Samoin tykkään peruutuskamerasta, parkkitutkista sekä pyyhkijöiden automatiikasta. Myös puhelimen parittaminen autoon kuuluu sarjaan kiva lisä, mutta en siitä mitään extraa maksaisi. Sama Webaston kanssa.
Minä en oikeasti tarvitse nelivetoa, sille ei ole edes teoriassa ollut tarvetta kuin pari kertaa elämässä. Tuolle kun laskee hinnan korkeamman kulutuksen ja peräöljyjen vaihdon kera, niin eipä se enää niin jännä olekaan.
Sama esimerkiksi automaatin kanssa. Miksi maksaisin siitä lisää, että en saa vaihtaa vaihteita itse? Tykkään manuaalista, on myös halvempi huoltaa ja luotettavampi.
Moottori. Mitä tehokkaamman auton olen omistanut, sitä reippaampi on ollut myös kaasujalka. Eikä se tarvetta tehokkaampi kone ole tuonut mitään lisäiloa alkuinnostuksen jälkeen. Esimerkiksi kun pidemmän aikaa ajeli kaverin M5, toisen kaverin M3 tuntui ihan säälittävältä mopolta. Itse en ole omistanut yli 200hp autoa koskaan.
Alumiinivanteet. En ole koskaan ostanut sellaisia erikseen, vaikka autojen mukana niitä on tullutkin. En koe, että tämä olisi ollut vielä missään autossa se juttu. Kaikki “hyvällä maulla tuunatut” räpellykset olen kiertänyt aina kaukaa.
Äänentoisto. Loppujen lopuksi ihan sama mikä järjestelmä siellä autossa on, ei se ole niin hääppöiseltä kuulostanut. En maksaisi ikinä näiden takia autosta euroakaan lisää. Amisajat menivät jo ja niistä on jäljellä muistot ja tinnittävä oikea korva.
Edelleen voisin kaikesta huolimatta harkita e39 M5 tai jotain jenkkiä kesäautoksi sitten kun lompakko tuollaisen vaivattomasti kestää. Niissä ei ole edes tarkoitus miettiä kustannuksia. 30-50tkm vuosittaisille kilometreille noista ei olisi koskaan.
Kerro vinkkinä, että ne päät saa kääntymään myös kolisevalla vanhalla ruostekasalla, ehkä eri syystä tosin…
Yleinen mielikuva ja harhaluulo, väittäisin. En usko, että valtaosa autoilijoista ostaisi itselleen uudehkoa ja hyvää autoa aiheuttaakseen kateutta naapurissa.
Eilen vietin autossa datakoneen mukaan 5h 58min ja vaimo illalla vielä tunnin päälle käydessään siskollaan. Mielummin sen ajaa köyhänä kunnon autolla kuin rikkaana ruosteen raiskaamalla 1.laiskalla Micralla.
Kaverin mummo ei aikanaan 85-vuotiaana suostunut lähtemään tyttärensä kanssa ensimmäiselle ulkomaanmatkalleen kun “pitää säästää pahan päivän varalle”.