Auto - vaurastumisen jarru?

Tämä on varsin yleistä varsinkin itäeurooppalaisilla. Autona voi olla audia, bemaria, Mersua, escaladea yms ja asunto on sitten mallia halvin mitä sain :smile:

5 tykkäystä

Myös koulutustaso peilautuu monesti autovalinnoissa. Sähköasentaja-kaverini vaihtaa auton uuteen keskimäärin joka toinen vuosi. Toinen tuttuni “ydinfyysikko TkT” ajaa vuoden -88 VW Golfilla.

1 tykkäys

Jos ydinfyysikko on töissä apurahalla ja sähkäri painaa urakkapalkalla töitä, voi myös likviditeetti ohjata auton valintaa…

14 tykkäystä

Onko itäeuroopassa laadukkaita asuntoja? Hyvän auton sinne saa tuotettua, mutta paremman kämpän kanssa on vaikeampaa. :smiley:

Tarkoitin näitä Suomeen muuttaneita tapauksia. On ollut esimerkkejä että siellä on duunarilla kalliimpi auto kuin 4xenemmän tienaavalla toimitusjohtajalla :smile:

Toisella on sitten 500k€ asunto ja toisella alle 50k€.

3 tykkäystä

Allekirjoitan edellä olleet viittaukset itä-eurooppalaisten viehätyksestä autoihinsa. Esimerkiksi balkanilaisten rakkaudesta autoihinsa kerrottiin ihan Helsingin Sanomissakin viime vuonna otsikolla:

"Kauniit, nopeat ja kalliit

Suomen kosovolaisille auto on toinen koti, sanoo Fatos Elshani, 32. Tutkijan mukaan ilmiö koskee koko Balkania."

3 tykkäystä

Lukematta ketjua kokonaan, niin aika yllättävää että osa luulee auton Suomessa olevan pelkästään harrastus/turhake. Jos asuu kehä kolmosen ulkopuolella, niin muutamaa isompaa kaupunkia lukuun ottamatta se auto todellakin on pakollinen paha, jos on tarvetta liikkua kotinsa ulkopuolelle. Julkiset toimivat hyvin ainoastaan isoissa kaupungeissa.

Tervetuloa pienempään pitäjään odottamaan sitä bussia pysäkille. Saatat yllättyä.

25 tykkäystä

Myöskään parin lapsen saati omien harrastusten takia julkinen liikenne ei ole vaihtoehto.
Kansanterveydellisistäkin syistä auto tarvitaan, niin uskomattomalta kuin se kaupungistuneesta vihreästä saattaa kuulostaa

8 tykkäystä

Toivottavasti 62v ydinfyysikko ei työskentele osakeyhtiössä apurahalla :slightly_smiling_face:

1 tykkäys

Tälläkin palstalla omaa autoa puolustellaan erityisesti käyttöarvon näkökulmasta, mutta totta hemmetissä statusarvo pitää huomioida myös! Yllättävän monenlaisessa porukassa noteerataan hieno bilikka, sen todella uskotaan heijastavan käyttäjänsä menestystä ja niin fyysisiä kuin psyykkisiäkin kykyjä, niin naivia kuin suurin osa siitä samasta porukasta tietää sen olevan. Hipsterinuoruudessa ajattelin että näin ei TIETENKÄÄN olisi ns. “ajattelevien” koulutettujen kohdalla. Mutta elämä on kyllä opettanut, että statussymbolit toimivat ihan kaikissa väestöryhmissä, eikä auto ole sen suhteen mikään poikkeus.

En toki tarkoita että autoa kannattaa hankkia vain statuksen takia, statussymboleina toimivat muutkin asiat. Mutta väittäisin, että jos uskot autoa tarvitsevasi muutenkin ja etenkin jos olet työssä, jossa ihmiset joiden kanssa on jatkuvasti tekemisissä voivat suurella todennäköisyydellä nähdä autosi, sen statusarvo kannattaisi ehdottomasti maksimoida suhteessa kuluihin. Se mitä statuksena ajatellaan eri porukoissa saattaa vähän vaihdella, mutta sillä “järkevällä käyttöautolla” ei kyllä ole statusarvoa yhtään missään jengissä. Tämän sosiaalisen hyödyn jatkuva ylenkatsominen autonkäyttäjien joukossa tuntuu suorastaan älyttömältä tuhlaukselta ja harmittaa että olen joskus itsekin siihen joskus syyllistynyt.

Ja ilman muuta sen myyjän kannattaa kannustaa sinuakin ottamaan mahdollisimman iso autolaina, niinkuin hänenlaisensa nuori juippikin on niin tehnyt. Et kai ostaisi autoa joltakin ruosteisella kotterolla ajelevalta? Tai tyypiltä, joka kertoisi ettei hänellä autoa ole ollenkaan kun ei oikeastaan edes sellaista tarvitse? Sen kaverin pitää pystyä siinä parin minuutin aikana vakuuttamaan, että elämästä kannattaa nauttia vaikka se olisi taloudellisessa mielessä vähän hölmöäkin ja että mahdollisimman kalliin auton omistaminen mahdollisimman suurella lainalla on siihen loistava ja vaivaton tapa myös sinulle.

7 tykkäystä

Pitää kompata tätä. Tästä on vaikka kuinka paljon psykologisia ja myynnillisiäkin tutkimuksia tehty. Vaikka kaikki tietävät että nämä statussymbolit on vain pintaa, se ei yhtään vänennä niiden tehoa.

En nyt nopealla googlauksella löytänyt kyseistä tutkimusta, mutta tämäntyyppistä vaikuttamista on testattu tilanteessa missä oli erikseen kerrottu tästä mekanismista. Eli ensin kokeiltu kertomatta, ja seuraavalle otokselle sanottu etukäteen suoraan että hei me yritetään vaikuttaa sun päätöksiin, katso kuinka hieno kello / ota tämä lahja. Ja silti lopputulos oli ihan sama.

3 tykkäystä

Riippuu myös ammatista; esimerkiksi pankkiireille tunnetusti tärkeää näyttää menestyvältä, mutta jos taas siivoja tulisi pihaan tuliterällä mersulla niin varmasti katsoisin tuntihintaa toisen kerran.

2 tykkäystä

Itse olen ajennut viime vuosina n. 5000-100 000€ arvoisilla kulkineilla. Viimeisin exä toki taisi uushankintahinnaltaan olla noin 135k€, mutta käypä arvo satkun korvilla ostaessa.

Psykologinen vaikutus muihin on suuri tosiaan kalliilla autolla, sillä viimeisin auto varmasti muutaman mutkan kautta sai erääseen sijoittajaporukkaan (sitä kautta arvelivat, että minulla on varallisuutta ja pääsin mukaan mielenkiintoiseen yritys/sijoitusprojektiin, joka onnistuessaan rikastuttaa elämääni melkoisesti ja jo nyt toki puuhan parissa. Tätä ei varmastikaan ehkä olisi tapahtunut ilman autoa :thinking: Muutenkin auto sai aina huomiota missä liikuinkin ja varsinkin kun rouva sillä ajeli.

Toisaalta taas toiseen sijoitus/yrityskuvioon menin vanhalla halvalla autolla ja siellä se taas tarkan markan porukassa varmasti toi lisäpisteitä verrattuna siihen, että olisin uudella hienolla maasturilla sinne porhaltanut. Se olisi taas kielinyt siitä, että arvoni ja rahankäyttöni olisivat ehkäpä kyseenalaisia.

Olen varsin sinut ajelemaan myös halvoilla autoilla, elämä on tuolloin huoletonta eikä kulut, lyhennykset, arvonlasku jne. paina koskaan mielessä. Marketin pihalla olet yksi siitä harmaasta massasta ja voit ryysyissä liikuskella mukavasti massan mukana. Joku ison maasturin kuski saattaa vilkaista, että meneepä tuolla jannulla huonosti, mutta itse mietin mielessäni että been there done that, mulla oli vielä hienompi kikotin ja voisin ostaa vaikka heti uuden. Toisaalta tänään hieman huomasin kaupassa, että eräs neitokainen vilkaisi minua (ehkä harhaakin :slightly_smiling_face:), mutta pihalla ehkäpä sitten säälillä katsoi, että autoni olikin vanha enkä menestyjä ollutkaan. No, onneksi ajoin kotiin rouvan luo kotoiseen kainaloon.

30 tykkäystä

Jotkut vain ovat fyysisesti rajoittuneita. Onneksi meillä kaikilla ei ole samaa ongelmaa niin voi ajaa edullisemmallakin autolla :grin:

Kyllä jotkut jaksavat olla pikkumaisia. Yrityskaupoilla vaurastunut tuttavani ajaa suht perusautolla hyvällä asuinalueella. Hänelle ei kukaan ole koskaan tullut mitään sanomaan, mutta vaimo sanoi naapuruston rouvan vihjailleen, että nyt pitäisi tulla parempaa autoa pihaan pikkuhiljaa. Hohhoijakkaa…

Minulle on ihan sama millä autolla ihmiset ajavat. Joskus tulee kuitenkin saarnattua tästä, koska ihmiset keskimäärin hanskaavat raha-asiat todella huonosti ja eivät monestikaan osaa tehdä yksinkertaista kustannuslaskelmaa eri vaihtoehtojen välillä.

7 tykkäystä

Seuraavan auton valinta alkaa olla ajankohtainen. Tällä hetkellä ajan työsuhdeautolla, mutta sopimus siitä loppuu noin 6kk päästä. Firma kannustaa hommaamaan uuden työsuhdeauton, mutta ei kuitenkaan ehdoton asian suhteen. Autoetu / autohaitta tulee nettopalkkavähennyksenä. Kilometrejä vuodessa tulee +30 000 km, eli kilometrikorvauksia kertyisi ihan mukavasti. Omia ajoja ei tule paljoa vuodessa. Maksimissaan 10 000 km. Pääasiassa ajot tapahtuvat välillä Rovaniemi - Helsinki, ajoreitit kulkevat yleensä Länsi-Suomen kautta.

Itse olen pähkäillyt, että jättäisin autoedun pois ja hommaisin oman. Autolta toivon luotettavuutta sekä mukavuutta, autossa vietän kuitenkin aika paljon aikaa. Tilaa tarvitsen porrasperä Audi A4 luokkaa. Vaihtoehtoina siis taitaa olla diesel tai kaasu. Eritoten kaasu kiinnostaa edullisimpien kilometrien takia. Sähköauto toimisi 95% ajoista mallikkaasti, mutta 5% matkalla työntäminen tai latauksien tolkuton odottaminen ei houkuta.

Autolle olen ajatellut noin 15K€ hintaluokkaa, mutta tämä voi joustaa paljonkin mikäli perusteet ovat kohdallaan. Miltä tilanne vaikuttaa ja millaisia autoja lähtisitte itse katselemaan vastaavassa tilanteessa?

Noilla työajoilla jatkaisin talon autolla, erityisesti kun autojen jälleenmyyntiarvot ovat jokseenkin hämärän peitossa, tosi ei iso ole riski 15K€ maksavissa, jos tuolla hinnalla saa mielestäsi luotettavan kulkupelin jossa kustannukset ovat kilpailukykyiset talon auton kanssa.
Itse olen ajanut työajoja n. 2,5 milj.km työuran aikana (myynnin hommia), niin omilla kuin talon autoilla. Jos automerkillä ei ole väliä, niin tosian taipuisin tuohon alussa esittämään vaihtoehtoon.
Jos päädyt omaan, niin jotain keskustelua voidaan käydä,heittää, mutta “pelottaa” vastareaktiot kun tätä palstaa olen lukenut.
Olen yrittänyt pitää palstalta näppini erosssa ja olla provosoitumatta kun täällä on aikamoisia automiehiä, joilla on melko virheellisiä tietoja ilman faktoja ja luuloja eri mm. automerkeistä, mutta se siitä.

Minä lähtisin katsomaan pientä dieseliä tai bensaturboa. Lisäksi ehdottomasti autoon kunnon valot ja luultavasti arvostat myös luotettavuutta.

Hondalta Civic/Accord lifestyle business varustelulla.

1 tykkäys

Itsehän olen niin hölmö että ensimmäisenä lähtisin katsomaan vanhoja edustusautoja (A8 / 7series / S-klasse) koska niillä ajaminen on miellyttävää. Sitten kun ymmärtäisin niiden ostamisen olevan kohtuuhintaista mutta ylläpidon potentiaalisesti kallista, katselisin luokkaa pienempiä (A6/A7 / 5series / E-klasse) noin kahden litran perusdieselillä.

Koska dieselin hankkiminen kuitenkin jännittäisi arvonalennuksen ja ärsyttäisi käyttövoimaveron johdosta, saattaisin päätyä pieneen bensakoneeseen mutta isoon autoon, tyyliin Superb / Passat 1.5TSI manuaalina. Kulutus on rauhallisessa ajossa pientä, verot on pienet ja vastaavasti pitkäakselivälisellä autolla on mukava taittaa matkaa. Äänieristyksen parantamiseen käyttäisin jonkin verran rahaa jotta matkustusmukavuus paranisi.

Kaasuauton osalta miettisin kaasutankkausverkoston kattavuuden omien reittien osalta. Varsinkin jos valinta kohdistuu autoon, jossa bensatankki on luokkaa 10-13 litraa niin tankkaamassa saa käydä noin 200 km välein jos kaasuasemia ei reitillä ole. Toki niitä taukoja pitäisi parin tunnin välein pitää muutenkin, että samallahan siinä tankkaakin.

3 tykkäystä

Todennäköisesti ei kyllä kannata sinulle firman autolla ajelu, olettaen että olet valmis ajamaan autolla jolla jää voitolle km-korvauksista (käytännössä kaikki perus 15k autot kuuluu tähän). Työsuhdeauto on aikalailla ±0 siinä 18tkm verottajan rajassa, mutta oikea hyöty tulee kun ajaa sitä enemmän omia ajoja (en tietenkään ikinä ole kuullut sellaisesta :grinning: )

Heittele vain ehdotuksia eri autoista, sinulla kuitenkin on aika paljon kilometrejä takana, joten mielellään kuulen mielipiteesi. En ole myöskään lukkiutunut mihinkään automerkkiin. Kaikki aiemmat omat autoni tosin ovat olleet volkkareita, mutta tämä myös osittain sattumaa.

@RahatonMies ehdottamat Hondan mallit vaikuttivat tutustumisen arvoisilta. Kiitos siis niistä.

@Aleksander_V valtaosa ajosta kohdistuu sellaiselle alueelle, että kaasuverkosto on riittävällä tasolla. Kaasulla kuitenkin päässee sen 400km mikäli polttoainetankki on noin pieni.

@elias1 saman suuntaiseen tulokseen olen itsekin tullut numeroiden pyörittelyn jälkeen.