Miten sähköautolla tarkenee kun on kunnolla pakkasta? Itsellä hajosi aikoinaan lämmitin ja kahden tunnin kotimatka - 25 oli kyllä kangistava kokemus. Ilmastointi on kiva ilmankin pärjää mutta lämmitin välttämätön. Viekö lämpö kaiken ylimääräisen rangen?
Niin ja onko se aina kaikki ranget käytössä kun pitää lähtee sinne etäämmälle?
Eli syystä x jääny varaus alle 50% ja pitäsikin lähteä sinne missä saa ehkä ladattua tai ei saa ladattua.
Vähän myöhässä ja vähän kiireellä jne… alkaa olla sitten pian hermo pinnassa.
4 tykkäystä
Tämä on muuten hyvä pointti, kun onhan sitä ajoa ennen noita iltamenojakin. Töissä pitää kuitenkin toistaiseksi käydä myös, muun muassa.
2 tykkäystä
Avainsana tuossa on selvittää huipputunnin kulutus taloyhtiössä ja sen jälkeen rakentaa järjestelmä niin, että siellä on aktiivinen kuormanhallinta. Näin saadaan maksimaalinen teho tietyillä pääsulakkeilla ilman että pääsulakkeita kasvatetaan tarpeettomasti. On kuitenkin harvinaista että tarvitaan kaikilla paikoilla yhtä aikaa täyttä 11kW latausta. Itse asiassa aika harva auto pystyy edes tuollaista tehoa ottamaan vastaankaan.
Kannattaa olla yhteydessä esim. Plulugitiin (www.plugit.fi) aiheen tiimoilta. Rakensivat meidän alueella 11 taloyhtiön ja noin 400 paikan järjestelmän yhden sähköliittymän (jonka kautta menee sähköt mm. koko autohalliin ja pihalle) kautta.
Tulipa tästä myös mieleen, että mitenköhän ihmeessä nämä sähköautot voivat yleistyä omakotitaloasujien (ja -lataajien) harrastuksesta isojen kaupunkien kerrostalojen massoille. Nämä laturit vaativat todella isoja siirtokapasiteetteja ja jos jollain kerrostalon parkkipaikalla on 70 autoa niin siihen saa kuvannollisesti kytkeä ydinvoimalaitoksen kiinni jotta jokainen pääsee lataamaan.
Tuossa meidän hallin tapauksessa sähköliittymä on 3x600A ja alkuperäiseen verrattuna uusittiin pääkeskus ja kaivettiin muuntamolta paksumpi kaapeli keskukselle. Muita muutoksia ei tarvittu.
3 tykkäystä
Kyllä hyvin tarkenee, mutta kyllä se pakkasen koveneminen rangeakin vie. Jos vaikka menee +6 asteessa 15kw/100km, -7 asteessa menee ~19kw/100km, -15 asteessa 22kw/100km, -25 menee 24-26kw/100km. Paljon toki vaikuttaa ajonopeus ja myös se huudattaako lämppäriä 25 asteessa vai 19 asteessa.
Kyllä muutes huoltoasemat alkaa myydä kivasti lisää, kun siellä alkaa notkua lataajia enenevässä määrin. Meneehän siinä helposti kaffe paremmalla wiinerskillä kun odotellaan kenties vuoroa piuhalle ja sitten sitä latausta.
3 tykkäystä
Meillä on 350A pääsulake ja 6 asuntoa. Tuosta saanee karkeasti 13,5kW per asunto jos tasan jakaa.
Pahin hetki kulutuksen kannalta lienee iltaisin kun perheet ovat tulleet kotiin ja saunat lämpeää. Jokaisella auto kiinni töpselissä ja saunat sekä viihdevehkeet päällä. Sattuu olemaan myös sähkölämmitys (ja ilpot). Teoriassa ollaan aika läheellä pääsulakkeen rajaa jo pelkästään samaan aikaan saunomalla.
Mutta joo, rahalla tästä teknisesti toki selviää. Saanko kysyä mitä mainitsemasi remontti teidän yhtiössä maksoi?
Inhimillisestä näkökulmasta päänvaivaa ja “epäreiluutta” tulee sitten vielä siitä jos jollakulla ei ole ajokorttia eikä aikomustakaan sellaista hankkia, niin mielekkyys maksaa tämänkaltaista asumiseen suoranaisesti liittymätöntä sähköremonttia lienee melko alhainen. Onko kansalaisen pakko omistaa auto? Ei ole, mutta miksi sitten taloyhtiö pakottaa osakkaan maksamaan autolatauspisteiden asentamista asuinrakennukseen. Noh eipä sillä, yhtiössä enemmistö päättää ja kaikki maksaa. Pienessä yhtiössä tästä saa nopeasti monta tonnia per asukas sekä kiinteästi korkeampi sähkömaksu tulevaisuudessa.
Keskustelun topic pitää paikkaansa. Sähköauto on vaurastumisen jarru.
11 tykkäystä
Jokseenkin vaikea nähdä tulevaisuutta jossa sähköautoilijat rutiininomaisesti pysähtyilisivät tuntikausiksi notkumaan maanteiden latausasemille odottelemaan autonsa latausta. Tuo olisi pikemminkin ihan viho viimeinen pakkopulla, johon joutuu turvautumaan jos epäonnistuu omissa ajo/range suunnitteluissaan pahemman kerran. Puhumattakaan jos kapasiteetin puitteissa latausasemille muodostuu ruuhka-ajat, jolloin joutuu todennäköisesti ensin odottamaan omaa vuoroa päästä odottamaan oman auton latausta.
2 tykkäystä
Tuon takia se kuormanhallinta sinne kannattaa laittaakin että varmistuu siitä, että sähköä riittää ensisijaisesti asunnoille ja toissijaisesti autojen lataamisen ja vieläpä sielläkin puolella niin, että latausvirtaa jaetaan fiksusti ladattavien autojen välillä.
Autohan ei ota latausvirtaa tasaisesti täyttä sisäisen laturinkaan nimellisarvon vertaa vaan sekin riippuu mm. akun lämpötilasta ja kuten sanoin, on harvinaista että auton sisäinen laturi, varsinkaan ladattavissa hybrideissä, tukee lähellekään 11kW (eli 3x16A) latausta. Latausvirtaa voi myös rajoittaa auton päästä.
Meidän järjestelmä oli varmaan aika kallis kun tosiaan rakennettiin latausvalmius* kaikille autopaikoille virtakiskoja hyödyntäen, vaihdettiin koko pääkeskus, rakennettiin aktiivinen kuormanhallinta sekä yhdistettiin koko järjestelmä palveluntarjoan suuntaan netin yli, suurennettiin sähköliittymää ja kaivettiin se paksumpi kaapeli muuntamolta pääkeskukselle. Tietysti koko urakan valvonta yms. siihen päälle. Kustannus tästä infran osuudesta ARA:n 50 % tuen jälkeen oli noin 440e/autopaikka ja latausasema asennettuna luokkaa 2200e (ilman kaapelia) tai 2350e (kiinteän 4m type2 -kaapelin kanssa). Tähän malliin päädyttiin hallin ison koon takia ja myös siksi, että yhdenkään isännöitsijän ei tarvitse koskaan sotkeentua millään tavalla sähkön laskuttamiseen. Lataajat maksavat pientä kiinteää kk-maksua Plutigille sekä sähköenergiasta ja siirrosta tällä hetkellä 18snt/kWh (joka sisältää Plugitin ansaintalogiikan mukaisen provision). Energian hinta on kalliihko tällä hetkellä sillä sähkösoppari tehtiin marraskuussa 2021 ja silloin hinnat olivat jo noususuunnassa.
'* latausvalmius = virtakiskojärjestelmä, joka mahdollistaa latausaseman (eli laitteen, josta piuha kytketään autoon ja joka kertoo vastaavasti palveluntarjoajan järjestelmälle mikä laite on kyseessä ja paljonko sähköä on mennyt laitteen läpi laskutusta varten) kytkemisen joko samaan aikaan virtakiskojärjestelmän kanssa tai myöhemmin tapahtuvan liittämisen palveluntarjoajan järjestelmään.
Vaikka tämä oli yksittäiselle autopaikkaosakkaalle tuen jälkeen 440e investointi, luulen että tuo summa meni aika heittämällä autopaikan arvoon. Että en sitten tiedä oliko se vaurastumisen jarru. 
2 tykkäystä
350A pääsullakkeilla ja 6 asunnolla 13,5Kw per vaihe eli 13,5x3=40,5Kw olisi jokaisella käytettävänä.
Itse törmäsin tähän samaan ongelmaan, harkitsin tosissaan sähköautoa mutta realiteetit tulivat vastaan.
Lyhyt kertaus eli autonhankinta: työmatka 150km siivu joten 300km lataamatta moottoritieajoa, töissä ei saa ladata.
Lähin latauspiste on 40km päässä työpaikasta, ABC pikalaturi.
Ei tosiaan yövuoron jälkeen tuollasen reissun jälkeen jäädä autoa latamaan. Tai aamuvuoroon menness jos lähtö normaalisti jo klo 4.
Noh, ei sellaista auto ole johon perheen tavarat mahtuu, Range yli 300km motarilla.
Tuo toimintamatka on ongelma myös viikonlopun reissujen suhteen, kotipaikallekkin on 5,5h ajomatka per sivu, ei oikein huvittaisi yli tunniksi pysähtyä muksun ja vaimon kanssa latailemaan autoa.
Sitten taas se jo kulunut ajatus, onko sitten 5v ikäinen sähköauto 175tkm ajettuna toimiva?
Itselle tulee tosiaan 35tkm vuoteen arviolta. Kyllähän tuohon väliin saattaa jo yksi akuston vaihtokin mahtua? Rippuu varmasti kehityksestä, valmistajasta ja takuusta. Entäs käytetyn myynti?
Polttoainekulut, kaasulla 6€/100km, sähköllä noin 3€ arvio. Se tonni minkä säästää polttoaineessa sähköllä ajettaessa menisi lainan lyhennyksiin koska auto maksaa enemmän.
Lisäksi ei oikeasti voi enää edes perustella itselle ilmastoteollakaan tuota sähköautoa kokonaan, ADAC teki testin jossa testasi autojen elinkaaripäästöt ja biokaasulla kulkeva auto pieksi sähköautot päästöistä mitattuna. Saksassa biokaasu on vain 40%, Suomessa on enemmän 100% biokaasu asemia mutta Gasumin putkissa biokaasu% en tiedä.
ADAC Ecotest 2021: Die umweltfreundlichsten Autos | ADAC
No, kehitys kehittyy kohta sähköautot ovat kaikkien saatavilla, lataukset ja ranget kasvaa.
Tai sitten vetyverkko ja autot siinämäärin kehittyy että vetyilijöistä tulee kaasuautoilijoiden kokoinen ryhmä.
Nämä ajatukset saivat melkoisen mylläkän eräällä autofoorumilla pystyyn viimeksi, en toivo samaa täällä, tarkoitus ei ole härnätä ampiaspesää vaan tuoda oma valinta esille. 
10 tykkäystä
Vastaavan asian kanssa täällä myös painittu. Tuli juuri auton vaihto taas ajankohtaiseksi ja olisin saanut suunnilleen samalla hinnalla joko sähköisen tai polttomoottorivaihtoehdon. Ja täällä päädyttiin lopulta mukahybridiin eli kevythybridivaihtoehtoon. Käytännössä arjen ja pyhän ajojen suoritteiden pituudet menevät juuri sen verran yli että tuosta lataamisesta tulee säätöä. Siihen periaatteessa on aikaa, mutta sitten kun laskee mihin kellonaikaan tuota latauslaitteen vieressä notkumista pitäisi harrastaa, tulee realismi nopeasti eteen.
Tässä ehkä eniten harmittaa juuri se että tuo sähkövaihtoehto on niin lähellä toimivaa, mutta silti vielä 20-40% liian kaukana ollakseen oikeasti käyttökelpoinen. Itse autoon investointi ei haittaa, ne kulut on jo laskettu sisään asioihin joista vaan kuuluu maksaa, mutta nyt sitten odotetaan taas ~3 vuotta ennen kuin seuraavan kerran voi katsoa tuota sähkövaihtoehtoa ja kokea paremmuuden tunnetta maailman pelastamisesta.
Ehkä nuo akkujen kapasiteetit ehtii parantua tuon erotuksen verran tässä välillä?
3 tykkäystä
Tuo on hyvä esimerkki. 320 WLTP range, mutta 138 kun ajetaan kovassa pakkasessa motaria. Sähköauto on hyvä valinta kunhan omat ajot sopivat auton toimintamatkaan ja kotona voi ladata. Silloin se ehdottomasti kannattaa taloudellisesti ja voi hommata jo nyt, jos uutta autoa on ostamassa.
Käytännössä autossa pitäisi olla optimiolosuhteissa 600km range, jotta voisi turvallisesti ajella kovassa pakkasessa motaria 280km. Silloin voi juuri ja juuri riittää. Tulevaisuudessa lataus pitäisi olla nopeampaa ja helpompaa, joten silloin voinee matkalla hetkeksi pysähtyä.
2 tykkäystä
Nyt ollaan kyllä niin offtopic tässä ketjussa, että en ollenkaan ihmettele miksi se aikaisemmin suojettiin.
Koitetaanpa palata aiheen pariin Saksassa tehdyn tutkimuksen linkkaamisella:
Muutamia nostoja laiskimmille:
“For the typical German travel distance of 15,000 car kilometers per year, the total lifetime cost of car ownership (50 years) ranges between €599,082 for an Opel Corsa to €956,798 for a Mercedes GLC.”
“the total cost of owning a car was underestimated by half of the respondents, at €221 per month or 52% of the actual cost.”
(vähän saksalaisten varallisuudestakin)
" [Credit Suisse (2020) suggests, for example, that the group with assets of between €100,000 and €1 million represents 37% of the German adult population, while only 3.2% of the adult population hold assets exceeding €1 million."
Corsasta yksilö maksaa 6703,60€/vuosi, Golfista 7657,10€/vuosi ja Mercedes GLC:sta 12898,60€/vuosi.
Yhteiskunta hoitaa kuluja vastaavasti 4674,05€/vuosi Corsa-kuskille ja GLC:lle 5272,70€.
Näihin lukeutuu suurimpina ilmansaasteet 1495€, maankäyttö ja infra 1167€ ja tienvarsipysäköinti 1005€. Ilmastonmuutoksen kuluiksi lasketaan 435€ ja pienempiä eriäkin löytyy.
Olisiko edullisempaa subventoida julkista liikennettä 500€/vuosi/naamari enemmän isoissa kaupungeissa ja jättää nuo henkilökohtaiset autoilukulut paremman elämän sekä sijoitussalkun rakentamiseen?
12 tykkäystä
Uudehko Skoda Octavia (tai vastaava Seat/Golf) kaasulla voisi toimia hyvin, Octavia ehkä tilavin, Seattia on myyty 5v takuulla. Tuolla kaasukoneella päästään maantieajossa 3.x kg/100km lukemiin ihan todellisessa ajossa. Oulussa on useampi kaasun tankkauspiste, eli siitä Oulu-Rovaniemi-Oulu välin pääsee melkeinpä Oulussa tankkaamalla - todelliset ranget luokkaa 400-500km vähän mallista/ajosta tms riippuen. Oulusta Helsinkiin pääsee sitten kun käy yhdellä välitankkauksella, asemia löytyy kyllä, meni sitten rannikkoa pitkin tai nelostietä. Ainakin tuo kaasu-Golf (itse ajanut) on yllättävän hiljainen ajossa, joka on positiivista kun autolla tulee ajoa paljon. Audi A4:n saa myös kaasukoneella, mutta ei taida mahtua tuohon budjettiin.
+30tkm kilometreillä säästö (kaasu vs diesel) polttoainekuluissa voi olla jo ihan kohtuullinen, äkkiseltään laskien ollaan jopa luokkaa ~1000 euroa vuodessa (riippuen kulutuksesta, pa-hinnasta etc) ja etuna todennäköisesti vakaampi polttoaineen hintakehitys myös jatkossa.
4 tykkäystä
Sähköautoilu tulee vahvasti, koska sillä ajaminen säästää rahaa, vaikka ottaisi hankintahinnan huomioon kokonaiskustannuksissa 
.
Lisää sähköauto asiaa:
Joka kolmas sähköautolla ajanut vaihtoi sähköstä pois, useimmiten bensiiniautoon | Kauppalehti
1 tykkäys
Mutta edullisempaa vain siihen saakka, kunnes valtavirta / massat vaihtavat sähköön. Sitten puolestaan sähkö verotetaan tappiin budjettivajeen vuoksi ja sama meno jatkuu kuin tänäkin päivänä fossiilien kanssa.
14 tykkäystä
Sähkön verottaminen tappiin asti ei vaikuttaisi vain sähköiseen autoiluun, joten ihan tuohon en usko. Siinä nousisi sitten asumisen, ruoan ja tavaroiden hinnat niin rajusti.
Jotenkin muuten se verovaje pitäisi kerätä, jos kerätään.
Itse veikkaan tukevahkoa “väliaikaista” sähköautoveroa nimimerkillä päästökompensaatiosta ei merkkiäkään.
2 tykkäystä