Myönnetään menee autot tunteisiin 
Mutta joo rahallisesti paska hankinta tietenkin.
Mutta käytännön ja turvallisuuden kannalta välttämätön. 
Jos tietäisin etten aja koskaan kolaria, niin olisin ostanut halvemman🤔
2 tykkäystä
Keskimäärin 34000km vuodessa töiden takia. Eli minun tapauksessa apu vaurastumiselle?
6 tykkäystä
Arvonalentumaa ei ole ehkä ihan noin paljon kuin laskelmassani ja auto on vasta 30kk ollut mulla, ei 36kk. Käyttöautonhan arvohan tippuu sen 10% vuodessa eli 2.5v osalta se tekis 28 086e arvoks nyt. JA tää on kyllä haluttu malli ja poikkeuksellisen upeana pysynyt. Lisäksi tää menee pienellä jos niin tahtoo, maantiellä alkaen 5L/100. Kilsoja nyt tullut 22tkm kun tarkkaan katsoin vaikka yllä sanoin että 30tkm ja sen mukaan laskettu polttoaineetkin. Noh, laskelma käy esimerkistä eikä tartte edustaa just mun ajoja.
Kuitenkin ton rahan nyt ainakin tästä luulisin saavani jos myisin Kamuxille takas. Näistä pyydetään kyllä vielä jopa hankintahintaani nettiautossa kun katsoin jokin aika sitten - pyynnit on kuitenkin pyyntejä.
Autoonhan ei ole myöskään pakko laittaa nanolakkaa ja tonnien poppiksia yms joten jos laskelmallani olisi vain pakolliset kulut niin laskisi tietty.
Jokatapauksessa aion ajaa tämän bemarin “loppuun” niin lopulta kulut per km / kk laskee tuntuvasti.
Unohdin laskelmastani muuten AGM-akun 300e jonka hankin heti auton hankittuani ettei harmita; lisään sen).
4 tykkäystä
On erilaisia ihmisiä sekä erilaisia elämäntilanteita, vaikea lähteä kritisoimaan ja ihmettelemään toisten valintoja. 
Onhan niitä joitakin, jotka ei välttämättä tarvitse autoa sekä joilla ei olisi siihen samalla varaa esimerkiksi tiedän tapauksen, jolla ruokarahat loppuvat ja valitetaan, mutta ajetaan suhteellisen kalliilla autolla, vaikka ei tarvitsisi edes autoa. Tällaiset tapaukset ovat varmsti aika (siis todella) harvinaisia poikkeuksia, jotka voisi ohjeistaa autottomuuden pariin tai ainakin halvemman autoilun piiriin.
Itselläni ei ole autoa, koska en tarvitse autoa 
, mutta täällä on ollut minun mielestäni hyviä perusteluja, miksi jotkut tarvitsevat autoa ja miksi joku on hommannut itselleen kalliin auton. 
5 tykkäystä
Auto on ehkä tyypillisin mielipiteitä jakava kohde, koska joillekin sillä on hupailun lisäksi selkeä käyttöarvo, joten joillekin se on puhtaasti käyttöesine ja toisille harrastus. Asiat, jotka ovat pelkkiä harrastuksia, on helpompi ymmärtää samalla tavalla.
Voisi olla mielenkiintoinen, tai täysin tukkoon hetkessä spämmätty keskustelu, että mikä on sijoitus- tai säästömielessä suurin syntisi? Auto varmaan aika monelle. Toisaalta useampi työntänee 10k/vuosi matkusteluun tai kelloihin ja menee osalla vaatteisiinkin useampia tonneja vuosittain.
12 tykkäystä
Loistava kommentti.
Ihmiset arvostavat erilaisia asioita.
Tuohon kommenttiin olisi voinut sulkea koko ketjun.
3 tykkäystä
Lapsiin verrattuna auton omistaminen on halpaa leikkiä. Usein näiden kahden yhdistelmä on kulurakenteen kannalta aika karmea yhdistelmä.
Yleisesti ottaen auto voi olla vaurastumisen jarru, mutta myös samalla mahdollistaa sen esim. mahdollistamalla töissä käynnin/yrittämisen tai sopivan auton hankkimalla verottoman myyntivoiton. Toki auton säilyttäminen maksaa varsinkin pk-seudulla sen verran paljon että saa olla hyvä arvonnousu jolla kuittaa ns. sijoitusauton kulut.
Varsin mielenkiintoista ja kiihkotonta keskustelua tämä on ollut, olen tykännyt.
1 tykkäys
Olet ihan oikeassa - liikkuminen pitäisi tehdä tavalla tai toisella ja aina se maksaa jotain. Auton itsensä vuoksi harvemmin lähden baanalle vaikka kyllä välillä mieli tekisi. Ihan halvimmat leasingit maksaa sen 200-300e/kk ja että sinne en mahdu edes minä saatika perhe (4 henkeä). Meillä on myös kaksi mökkiä ja harrastetaan.
Meinasin laittaa vitsinä tuohon laskelmalle vielä että hankin myös automaalaamokiinteistön (80000e) auton puunauksesta innostuneena, mutta ei se kuulu tämän auton kuluihin ja on vuokrattava kohde eli tuottaa tuloja minulle eikä vie niitä.
3 tykkäystä
Itse ajan 90-luvun dieselautolla. Halpoja kilometrejä on tullut. Yksinkertaista ja varmatoimista tekniikkaa, huollot ja korjaukset on helppo tehdä itse. Minulle olisi henkisesti aika korkean kynnyksen takana ostaa uudehko auto, arvonalentuma on suuri ja mahdolliset korjaukset ovat usein kalliita. Sähköauto voisi tulla kysymykseen joskus.
1 tykkäys
Sähköautoissa ongelmaksi muodostuu kantama. Ei siinä mitään jos ajo on lähes poikkeuksessa kaupungissa tapahtuvaa. Kotipihassa tai Prismassa töpseli kiinni kylkeen. Kantaman soisi riittävän edes takaisin mökkireissuun, jolloin range saisi olla +600km. Ottaen huomioon jos varausta hieman purkautuu talvella auton seistessä viikon kylmässä.
Mitenkäs nuo hallituksen kaavailemat muutokset ottaa huomioon lataushybridit, kohdellaanko niitä vastaavasti kuin täyssähköautoja? Saisi kaupungissa huristella sähköllä ja motarilla painaa kaasua bensalla.
Ensiksi Juhalle onnittelut uudesta “jakautumisesta”!
Sitten aiheeseen. Laskin joskus liisarilla kulujen olleen n. 700€/kk n. 35tkm vuotuisella suoritteella. Sittemmin omistuskotteroilla todennut arvon alenemisen olevan pitkässä juoksussa aika tarkkaan 10snt/km. Muut kulut riippuu niin paljon autosta ja ajotavasta, ettei niitä kannata edes vertailla.
Mutta jos kuskia hymyilyttää ajaessa, siitä maksaa mielellään vähän lisää, verrattuna ainaiseen ketutukseen…
3 tykkäystä
Harvoin kai lapsia pidetään sijoituksena, ehkä joskus aikoinaan, kun maaseudulle tarvittiin työvoimaa. Minulla lapsien syntymisen jälkeen on jäänyt säästöön enemmän rahaa kuin aikaisemmin. Tulihan sitä reissattua ja harrastettua kalliisti ennen lapsien syntymistä, mutta sitä kai elämiseksikin kutsutaan. Lapsien tulon myötä matkustamisen painopiste on muuttunut käynteihin Muumimaailmassa ja aktiviteettipuistoissa. Toki isompaa kämppää on pitänyt hankkia, mutta en olisi muutenkaan viihtynyt muutaman kymmenen neliön kaksiossa.
Jos pelkkä vaurastuminen on se elämän päämäärä, niin varmasti auto, lapset, isompi asunto, harrastukset, matkustelu, kesämökkeily, veneily tms. ovat jarruna. Jos näistä tinkisi, niin varmasti taloudellinen riippumattomuus olisi mahdollista saavuttaa nuorena, mutta osaisiko sitä sen jälkeen heittää vapaalle ja kuluttaa vuosien rahansäästön jälkeen? En minä ainakaan.
Tärkeää minusta on löytää tasapaino siten, että rahaa jää säästöön, mutta niin että raha tuo myös nykyhetkeen aikaa, vapautta ja mielihyvää. Jos on juuri 18 vuotta täyttänyt opiskelija, niin en itse lähtisi velalla ostamaan 60 k€ uutta merkkiautoa. Jos taas on vakituisessa työsuhteessa ja rahaa jää ylimääräistä, niin miksi sitä ei panostaisi itseensä, jos auto siihen antaa mahdollisuuden.
6 tykkäystä
Tunnen pari suhteellisen nuorta kaveria (jonkun mielestä entisiä nuoria 
), joilla molemmilla on useamman miljoonan omaisuus. Toisen tapauksessa ihmetellään, että mitä hän tekee tosi kalleilla autoilla ja toisen tapauksessa ihmetellään, miksi ei ole autoa. Kummatkin ovat onnellisia ja tyytyväisiä sekä omaavat taloudellista turvaa että älliä. Olen innostunut ja kiinnostunut toisen hienoista autoista sekä arvostan toisen tyypin onnellista sekä liikkuvaista elämää.
En näe ongelmaa mikäli ihminen ei kärsi säästäväisyydestään ja elää onnellista elämää tai vastaavasti, jos tyyppi käyttää rahojaan runsaastikin niin ettei se aiheuta lyhyessä eikä pitkässä juoksussa taloudellisia probleemia. Ei pidä nähdä ongelmia joita ei ole.
14 tykkäystä
Hyvä pointti. Olen itsekin koittanut mielikuvapuolella ajatella asian niin, että sijoituksiin menee tietty osa paklkatulovirrasta, tietty osa menee asumiseen ymv. ja sitten loppu huvitteluun. Tässä mielessä rahasyöppöharrastus pitäisi ajatella siten, että se on pois muusta huvittelusta, mutta ei pois sijoittamisesta.
Huomasin jossain vaiheessa, että jos sijoitan kaiken ylimääräisen, niin alan äkkiä tinkimään ihan kaikesta, joka maksaa ja lopputuloksena jäin vain liian usein kämpille jähimään, koska “Haluanko käyttää ensin 30e bussilippuihin, sitten saman verran ylimääräistä ruokiin (ravintola) ja xx euroa alkoholiin, jos lähden moikkaamaan kavereita toiseen kaupunkiin?”, koska noiden kustannukset ovat todella kalliita, jos vaihtoehtona on sijoittaa rahat. Mutta kun sijoitukset on jo laitettu ja loppuraha on ylimääräistä, niin sitten vertailu tulee niin päin, että tämä on pois vaatebudjetista, reissubudjetista,???, mutta johonkin se menee kuitenkin. Elämänlaatu parani tämän myötä todella paljon! Ja sijoituksiin menee silti sen verran rahaa, että ei pitäisi joutua stressaamaan eläkepyramidista.
1 tykkäys
Minulla kävi noihin aikoihin juuri toisinpäin. Vaihdoin työpaikkaa ja päätin ottaa käyttöetuauton, koska pidemmän työmatkan vuoksi vuotuinen kilometrimäärä vähintään tuplaantui. Myin vajaat 10 v. vanhan perhefarmarin pois ja ostin vajaan 10.000 euron potilla osakkeita, mm. Reveniota. Nyt edelleen nuo Reveniot omistavana tuolla summalla voisi ostaa kohtalaisen kiesin. 
Vuodesta 2014 alla on siis ollut työsuhdeauto. Tänä vuonna on aika tehdä taas jotain päätöksiä jatkon suhteen, todennäköisesti vähentyneiden ajojen vuoksi jätän autoedun pois ja todennäköisesti hankin auton yksityisleasingilla. Toinen vaihtoehto olisi jäädä pelkän kakkosauton varaan mutta perheelliselle ja kotimaassa perheen kanssa matkailevalle vaihtoehto olisi sitten vuokrata noille reissuille vuokra-auto.
Joka tapauksessa mielenkiintoista keskustelua! Olin itsekin avaamassa ketjua autoiluun ja auton omistamiseen liittyen, onneksi joku ehti ensin. 
2 tykkäystä
Onko jokin raha korvamerkitty just autoon? Voisiko ajatella että esim. kun ostat auton niin et lyhennä vaikka asuntolainaa sillä rahalla ja tavallaan rahan hinta on siis vain alle 1%? Vai että onko vaihtoehto aina puskea kaikki pörssiin? Ja olettaa että istut säkin päällä tähän asti etkä olis myynyt jo jne.
Itse ostin yllä mainitun autoni exit-rahoilla eräästä listaamattomasta - eräänä kauniina kesäpäivänä joku siirsi 100ke extraa tililleni. Rahasta meni 20ke+ verottajalle, 26ke (+vaihdokki 10ke) bemariin, ja loput pörssisalkkuun. Ihan ok suhde mielestäni paitsi toi verottajan osuus (34% voitosta) on täysin kohtuuton.
4 tykkäystä
Nimenomaan, tuostahan voisi kääntää: ‘Sijoittaminen - elämisen jarruttaja?’.
Sijoittaminen, tai vaikka autoilu liikkumisen muotona pitäisi varmaan optimoida omaan elämän mukaiseksi sen sijaan, että maksimoisi tai eliminoisi yhden osa-alueen. esim. sijoittamisen, harrastamisen, mökkeilyn tai autolla liikkumisen. Omia valintoja.
11 tykkäystä
Sanoisin kyllä, että kaiken rahallisen toiminnan tuottovaatimus on sama, etkä voi valita rusinoita pullasta ja ottaa tuota 1% sille. Itse pidän jotain 4-7% kohtuullisena, mikä esimerkiksi tekee autojen oston käteisellä hieman hassua, koska sen rahan nettonykyarvo on hyvin iso verrattuna kuukausimaksuihin.
Auto on toki käyttöväline ja usealle välttämättömyys. Se on myös hyvä säästökohde, jos sellainen pitää löytää. Kärjistäen voisi sanoa, että se suurin mielihyvä siitä tulee ostaessa ja ensimmäisinä viikkoina. Oikeastaan sitä analysoidessa pitäisi varmaan miettiä, että paljon se minimivaihtoehto maksaa ja sitten, että mitä lisää se “parempi” siihen tuo. Turvallisuus ja mukavuus ovat tietenkin tärkeitä, mutta jossain vaiheessa riville jää se fakta, että maksaa 100e/kk siitä että omistaa jonkin brändin laitteen. Siinäkään ei ole mitään väärää, kunhan vain sen tiedostaa. On sen jälkeen vaan hieman absurdia päivitellä, että miksi ihmiset ostaisivat Applen 3000 euron VR-lasit.
Sanoisin, että jos säästäisin 100 euroa/kk autosta seuraavan 4 vuoden aikana ja pistäisin tuon 5k euroa parempaan sänkyyn, niin elämänlaatuni paranisi.
4 tykkäystä
Alkuun jäi mainitsematta että talous, jossa lapset aikuisia ja asumme Kehä III:n sisällä eli julkiset toimivat hyvin ja auto on työkalu, jolla vaimo kulkee töihin ja perhe mökille 4-8 kertaa vuodessa.
Joku taisi ketjussa mainita auton arvonalenemana 10% per vuosi. Tuo luku voi päteä jollakin automerkillä ja -mallilla, mutta ei se mikään kiveen hakattu yleinen totuus ole. Faijalla oli 15 vuotta sitten uutena hankittu, 38 k€ maksanut amerikkalaisvalmisteinen auto, josta 2,5v ja 75 tkm myöhemmin sai vaihdossa enää 17 k€.
Turvallisuudella voi perustella jotain, mutta omien lasten ollessa jo aikuisia, ja koska itse harrastan mm. moottoripyöräilyä, niin oma mielipiteeni on, että kaikki nykyautot ovat minulle riittävän turvallisia.
Hyviä pointteja! Minun mielestä jokaisen olisi syytä pohtia sitä, miksi haluaa vaurastua. Jos syynä on pelkät numerot, menee elämä helposti tylsäksi ja asettuu koko idean mielekkyys kyseenalaiseksi. Sijoittaminenkin on monelle vain keino vaurastua, ei itsetarkoitus. Toisaalta vaurastumiseen vaikuttaa tulovirtojen lisäksi myös kulujen optimointi, jossa auto suurimmalla osalla näyttelee merkittävää roolia.
Jäsensin omia ajatuksia kysymysten muotoon
- Mieti ensin, miksi haluat vaurastua? Haluatko aikaisin eläkkeelle, enemmän vapautta, enemmän matkustelua vai isomman talon ja hienomman auton vai jotain muuta? Tähän ei kukaan muu voi vastata puolestasi.
- Jos olet päättänyt haluavasi vaurastua, niin miten aiot vaurastua? Sijoitusfoorumilla moni on varmaankin päätynyt sijoittamiseen ja ehkä sen ohella karsitaan turhia kuluja ja kasvatetaan muita tulovirtoja (palkka, yritystulo jne.)
- Tässä vaiheessa vasta mietitään, mihin osakkeisiin rahat laitetaan kiinni tai mistä kuluista karsitaan.
Jos tavoite on päästä mahdollisimman aikaisin eläkkeelle eikä makeampi elämä kiinnosta lainkaan, niin silloin ilmeinen ratkaisu on käyttää rahaa vain välttämättömään ja sijoittaa kaikki loput. Jos taas hiemankaan kuumottelee prameampi auto tai muuten mukavampi elämä, niin kymmenen vuoden nälkäkuuri ei luullakseni ole oikea ratkaisu
Itse olen huomannut tarvitsevani tunteen, että elämä menee eteenpäin. Elintason täytyy siis nousta, mutta se ei saa vesittää alkuperäistä tavoitetta Olen ratkaissut asian niin, että palkitsen itseäni aina, kun jokin sijoitustavoite tulee täyteen. Autoihin käytettävän rahan olen ajatellut osuutena kokonaistuloista. Kun kokonaistulot nousevat, voi autoonkin käyttää hieman enemmän.
6 tykkäystä