Johannes Ankelo käy läpi Sijoitustiedon artikkelissa Buffetin (tai “apupoikien”) Barrick Gold-ostosta.
Artikkeli jätti ainakin minulle oudon maun suuhun. Ankelo toteaa mm.:
-
"Suunnanmuutos on merkittävä, sillä vuonna 1998 Buffett puhui kullasta vähättelevään sävyyn: “…sillä ei ole käyttöarvoa. “”
-
"Buffett ja hänen tiiminsä päättivät siis pääosin myydä pankkiosakkeita ja ostaa kultaa. Tämä on täydellinen U-käännös Buffettin aiempiin teeseihin ja päätöksiin. "
Yhtäkkiä Ankelo vaihtaa näkökulmansa:
- “Berkshire ei ostanut kultaa, vaan kultaa kaivavaa yhtiötä. Tämä on sijoitus käteistä tuottavaan bisnekseen, eikä niinkään sijoitus kultaan.”
Lisäys:
"Buffett ja hänen tiiminsä päättivät siis pääosin myydä pankkiosakkeita ja ostaa kultaa. Tämä on täydellinen U-käännös Buffettin aiempiin teeseihin ja päätöksiin. "
En nyt sanoisi täydelliseksi U-käännökseksi, jos kultapositio on luokkaa 500-600miljoonaa ja pelkkä BofA positio 26 miljardia…
Tässä on mielestäni monella mennyt puurot ja vellit sekaisin. Berkshire Hathaway osti nimenomaan bisnestä, jonka lopputuotteena on kulta. Ei siis itse metallia. Tämän rinnastaminen kultaan sijoittamiseen on verrattavissa tilanteeseen, että sijoittaa McDonaldsiin ostamalla Bic Macin. Tai Microsoftiin käyttämällä Officea. Ei Bic Mac:kään ole tuottava sijoituskohde, mutta sen valmistaminen on ilmeisen hyvä bisnes. Officea sentään käytetään tuottamaan jotain (vaikka se ei itsessään olekaan arvokas), mutta sen valmistaminen on vieläkin parempi bisnes.
Vaikka Buffett ei uskokaan kultaan sijoituskohteena, uskoo hän sen tuottamisen olevan laadukas bisnes. Sijoituspäätös on kieltämättä kuitenkin mullistava ja erittäin mielenkiintoinen: BRK on halunnut perinteisesti omistaa bisneksiä todella pitkään. Kaivosteollisuus on kuitenkin yksi syklisimmistä aloista ja yhtiöiden tulokset ovat todella vivutettuja raaka-aineen hintoihin. Siksi ne eivät sovikaan buy&hold strategiaan.
Esim. Yhtiö X kaivaa metallia M ja 100$/yksikkö hinnalla sille jää viivan alle ennen veroja vaikkapa 5$ per kaivettu yksikkö. M:n hinta pompsahtaa 200$:iin, mutta mitä käy tulokselle ennen veroja? Se nousee 105$:iin eli yli 20-kertaistuu. Sama toimii toiseen suuntaan. M:n hinta putoaa takaisin 100$:iin ja tuloksesta (ja markkina-arvosta) häviää 95%.
Toki verot tasoittavat ylläolevaa laskelmaa, mutta se antaa suuntaa. Raaka-aineiden arvonnousu (tai -lasku) valuu erittäin tehokkaasti myös tuloslaskelman alariveille.