Oletko tehnyt merkinnän Betolarin osakeannissa?
- Kyllä
- En
0 voters
On aivan fantastisen loistavaa, että Suomessa on näin tärkeän ongelman ratkaisua työstäviä yhtiöitä. Jokseenkin olen hieman eri mieltä @Omavaraisuushaaste vertauskuvasta, jossa kysymys asetetaan näin:“on hyvä jokaisen kysyä itseltään, haluaako maksaa asunnostaan 2-kertaa enemmän vain, koska se on ekologisempi?” Tässähän sivutaan samalla kaikki kysymysmerkit päästökaupan kehittymisestä ja erilaisista hiiliveroista, jotka ovat yhä tarkemman syynnin alla tulevaisuutta kartoittaessa.
Kyse on toistaiseksi pelkästä tavoitteiden maalaamisesta ja bumtsibumiin osallistumisesta, mutta maailma siirtyy koko ajan vihreämpään suuntaan - joka tuo tuulta purjeisiin. Positiivinen seikka on, että kyseessä on pelkästään osakeanti, eikä kukaan nykyisistä omistajista myy. Tämä vahvistaa käsitystä suurimpien omistajien sitoutuneisuudesta yhtiöön.
Itse päätin merkata, parhainta ESG-herkkua 
.
4 tykkäystä
Komppaan osittain. Betolar on samassa vaiheessa, tosi karkeasti, kuin Spinnova listautuessaan. Betolarin ankkurissa on mm. Ahlström Invest, joka parin muun ankkurin ohella lienee mukana pidemmänkin pitkällä sihdillä kuin pikavoittoa hakemassa. 50/60 IPOon osallistumista arvon vielä… Lamor, Kempower, Adminster omassa putkessani, kenties Aifiorakin…
1 tykkäys
Yhtiöesittelyvideossa oli kyllä melkoista jäätymistä esiintyjällä useaan otteeseen, stressaava tilanne toki, mutta melkein suljin nettiselaimen kesken esityksen. Hypesanoja tuli pitkä lista useaan otteeseen kerrottuna, mutta rautalangasta ei väännetty katsojalle, että mitä konkreettisesti tehdään. Olisin toivonut jotain 5 minuutin videota, jossa näytetään, että mitä tuotetaan, millä tavalla ja miten eroaa tähänastisesta toiminnasta kilpailijoilla.
Skaalautuvuutta tekoälyn avulla on tarjolla, se tuli selväksi, mutta ei oikein riitä sijoituspäätöksen tekemiseksi. Yhtiöesittelyvideon lisäksi pitäisi jaksaa nyt lukea kirjallista materiaalia läpi, jotta tajuaisi, että mistä on kyse. Aika ja mielenkiinto ei tällä kertaa riittäne itselläni.
Ehkä teen viime hetkellä minimimerkinnän tai sitten en, arpomiseksi menee näillä tiedoilla.
Yleisöannin koko on kyllä hyvin pieni ja yli puolet annista on jo myyty ankkurisijoittajille.
3 tykkäystä
Raudoitettujen betonirakenteita voisi korvata ferrosementtirakenteilla. Ferrosementtiä on käytetty laajasti veneiden rakentamisessa ja muistaakseni 80-luvulla sitä on yritetty ajaa sisään rakentamiseen suomessa, mutta sementtiteollisuus taisi saada asian torpattua. Menetelmänä ferrosementtillä rakentaminen eroaa perinteisestä betonin valamisesta muottiin. Ferrosementillä rakentaminen muistuttaa enemmän ruiskubetonointia, kuin perinteistä betonin valamista muottiin.
Ihan perstuntumalla ferrosementtirakenteissa sementin määrä saattaa olla suurempi, kuin perinteisessä rakenteessa per kuutio, mutta rakenteista voidaan tehdä merkittävästi ohuempia, mikä vaikuttaa rakenteen kokonaispainoon ja tilavuuteen sekä sitä kautta todella merkittävästi vähentää sementin kokonaistarvetta. Uskoakseni tämä sementin määrän vähentäminen on ollut pääasiallinen syy, miksi sementtiteollisuus aikanaan torppasi ferrosementin.
Sen sijaan, että viherpestäisiin betonia ja keskityttäisiin marginaaleihin, huomio pitäisi kiinnittää sementin ja raudoitteiden käytön vähentämiseen. Tällä osa-alueella ne oikeat ympäristöarvot saavutettaisiin ja se ei olisi edes vaikeaa.
Suhtaudun nuivasti betolarin yrityscaseen. Mikäli yritys kehittäisi oikeasti mullistavaa rakentamismenetelmää käyttämällä jotain jo hyvin tunnettua menetelmää (kuten tuo ferrosementti) ja yhdistämällä sen nykyaikaiseen robotiikkaan tai 3D tulostamiseen yms. teknologiaan, suhtautumiseni olisi täysin toisenlainen. Nyt mielestäni vanhaa tunnettua menetelmää sementin määrän vähentämisessä yhdistellään vain trendisanoihin.
Ylipäätään betonin raaka-aineiden kanssa kikkailussa mahdolliset vahingot lopputuotteelle saattavat aiheuttaa todella suuren kustannusriskin massan ominaisuuksien ns. pettäessä.
7 tykkäystä
Tämä on ensimmäinen viestini foorumille, vaikka lukenut olenkin jo useamman vuoden. Nyt tuli vihdoin vastaan aihe, johon koen voivani antaa jotain. Betonitekniikka on aihe, jonka parissa olen työskennellyt useamman vuoden, ja kirjoittanut kaksi opinnäytetyötäkin aiheesta. En ole töissä sellaisella firmalla, jolla olisi mitään merkittävää yhteistyötä Betolarin kanssa, joten tietoni perustuvat betonitekniikkaan yleisesti. Jos olen ymmärtänyt oikein, Betolar pyrkii tekemään asiakkailleen reseptejä uusille sideaineille käyttäen tekoälyä, sekä myymään noihin sopivia kemikaaleja, eli betonitekniikan termein lisäaineita. Itse en usko, että tällainen tekoälyreseptiikka toimii, koska tehdasolosuhteissa muuttujia on liikaa. Tätä perusteltu enemmän alempana. En ole itse ainakaan tämän hetken tiedon mukaan merkitsemässä, enkä myöhemminkään sijoittamassa, ellei jotain uutta merkittävää tietoa tule.
Koska Betoni on suurimmalle osalle vain harmaata ja kovaa, ajattelin kirjoittaa tähän pienen yhteenvedon betonista, ja siinä käytettävistä aineista. En merkannut tuohon erikseen lähteitä, mutta uskallan väittää, että kaikille esitetyille asioille löytyy tuki BY201 betonitekniikan oppikirja 2018 kirjasta. Mielestäni Betolarin mahdollisuuksien arvioinnin osalta perustason ymmärrys betonitekniikasta on melko oleellista. Mainittujen pihakivien valmistuksen osalta heidän konseptinsa voi hyvinkin toimia, mutta olen ymmärtänyt, että tarkoitus on laajentaa toiminta ensin muihin melko yksinkertaisiin tuotteisiin, ja pikkuhiljaa käytännössä kaikkiin betoneihin, joita onkin sitten todella paljon eri lujuusluokissa ja notkeuksissa, rasitusluokissa ja väreissä. Jos betonitekniikka ei kiinnosta, voi hypätä suoraan viimeiseen kappaleeseen, jossa on johtopäätökset.
Betoni koostuu perinteisen määritelmän mukaan vedestä, sementistä (tai yleisesti sideaineesta, joka huomioi myös kuonan, sekä muut seosaineet), ja runkoaineesta, eli kivestä. Englanniksi runkoaine jaetaan vielä osiin, sand ja gravel, joihin suomeksi viitataan yleensä hienolla ja karkealla runkoaineella. Betonin kovettuminen johtuu veden ja sementin hydrataatioreaktiosta. Veden yleinen vaatimus on puhtaus. Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että juotava vesi sopii betoniin. Tämä on kuitenkin hieman väärin, sillä esimerkiksi vedessä oleva sokeri voi pysäyttää kovettumisreaktion täysin. Suola esimerkiksi merivedessä ei itsessään haittaa betonissa, mutta sen vaikutukset teräksen korroosiolle tekevät merivedestä käyttökelvotonta. Raudoittamattoman betonin kohdalla suolasta ei ole haittaa. Betonin lopullisen lujuuden suhteen tärkein yksittäinen vaikuttaja on veden ja sementin määrän suhde. Mitä vähemmän vettä suhteessa sementtiin, sitä kovempi betoni. Liian alhainen vesi/sementti suhde on myös huono, sillä sementti tarvitsee vettä reagoidakseen. Tietenkin esimerkiksi eri luokan sementtiä, tai erittäin pehmeää kiveä käytettäessä vaikutus voi olla suurempi kuin v/s suhteella.
Sementit jaetaan CEM I-V luokkiin sen mukaan kuinka paljon sementissä on portlandsementtiä suhteessa muihin aineisiin, kuten masuunikuonaan, lentotuhkaan, ja silikaan. Portlandsementtejä on erilaisia, ja niiden erot ovat muun muassa loppulujuudessa, alkulujuudessa, reaktioajassa ja lämmössä, sekä värissä. Masuunikuona toimii sementin tavoin hydraulisena sideaineena. Se on terästeollisuuden jätettä. Kuonan reaktiolämmöntuotto on alhaisempi verrattuna portlandsementtiin, kuten myös sen kovettumisnopeus, sekä lujuus. Kuonaa käytetään esimerkiksi massiivissa valuissa, joissa täytyy estää rakenteen kovettumisenaikaista lämpöä nousemasta liian korkeaksi. Se on myös edullisempaa verrattuna puhtaaseen sementtiin. Kuona on ollut yleisesti käytössä jo kauan, ja uutena asiana onkin vain sen määrän suhde portlandsementtiin verrattuna.
Lentotuhka on pozzolaaninen aine, joka vaikuttaa lähinnä loppulujuuteen. Merkittävä osa lentotuhkasta lasketaan hienoksi runkoaineeksi, ja sitä voidaan käyttää pyöreän raemuotonsa takia massan reologian hallintaan. Silika on myös pozzolaaninen aine, jolla voidaan kasvattaa betonin loppulujuutta. Silika on yleensä erittäin hienoa materiaalia, ja sen raekoko on usein pienempi kuin tupakan savulla. Pozzolaanit ovat tällä hetkellä huomattavasti harvinaisempia kuin kuona seosaineena, ja ne vaikuttavat lujuuden kehityksessä lähinnä loppuvaiheessa. Myös muita seosaineita on, mutta niiden käyttö on ainakin tällä hetkellä melko vähäistä.
Kiviaines jaetaan tyypillisesti hienoon ja karkeaan. Tätä jakoa tarkastellaan tyypillisesti rakeisuuskäyrällä, jonka optimimuodosta on useampia eri näkemyksiä. Kiviaineksen tulee olla puhdasta. Raekoon lisäksi myös rakeiden muodolla on suuri merkitys. Ideaaliraemuoto olisi pyöreät tai soikeat kivet, joita saadaan lähinnä joenpohjien hiekasta. Toisena ääripäänä on murskattu kiviaines, jossa on paljon teräviä kulmia. Asiaa voi havainnoida kaatamalla lattialle pussillisen palloja, tai samankokoisia kuutioita. Kuutiot jäävät kasaan, ja niiden liikkuvuus on huonompi. Erilaiset raemuodot ja koot soveltuvat eri käyttötarkoituksiin. Ohuisiin muotteihin pumpattavat itsestään tiivistyvät massat vaativat kiveltä paljon enemmän, kuin kourulla valettavat anturat. Kiviaineekseen voi myös sisältyä huomattavan paljon vettä. Normaaliin betonireseptiin voi sisältyä 500-700 kiloa kiveä, jolloin esimerkiksi 4 % irtokosteus lisää vesimäärää huomattavasti muokaten vesi/sementtisuhdetta, mikäli tätä ei oteta huomioon. Erittäin kuiva kivi puolestaan imee pienen määrän vettä, jolloin vesi/sementtisuhde voi pienentyä. Haasteen muodostaa kiviaineksen kosteuden vaihtelu kivierän sisällä. Käytännössä kaikkien myllyyn menevien kivierien kuivaus tai kosteuden mittaus on hyvin vaikea toteuttaa sen hitauden ja energiaintensiivisyyden takia.
Kolmen pääaineen lisäksi betonissa käytetään lisäaineita, joilla muokataan, lisätään tai poistetaan betonin ominaisuuksia. Eniten käytetty aine on tehonotkistin, jolla lisätään betonin notkeutta ilman veden lisäystä. Tällä voidaan joko lisätä notkeutta, vähentää veden ja sementin määrää, eli säästää sementtiä, eli rahaa, tai vähentää vain veden määrää samalla kun sementin määrä ja notkeus pysyy samana, jolloin saadaan kovempaa betonia. Nykyään suurin osa tehonotkistimista on polykarboksylaatteja. Erilaisia polykarboksylaatteja on useita, joilla voidaan säätää notkistimen tehoa ja sementin sitoutumisaikaa. Toinen yleinen lisäaine on huokostin, jolla betoniin tehdään pieniä ilmakuplia, jotka parantavat kovettuneen betonin pakkasenkestävyyttä. Huokostimella voidaan myös stabiloida hyvin notkeaa massaa. Muita lisäaineita ovat muun muassa pakkasbetoniaineet, jotka suojaavat kovettumatonta betonia pakkaselta, kutistumanestoaineet, sekä erilaiset väriaineet ja stabilaattorit.
Betonin reseptien tekoon on useita menetelmiä. Oppikirjoissa ja kouluissa opetetaan käyttämään Nykäsen monogrammia, jolla päästään kohtalaisen pitkälle. Tyypillisesti kuitenkin loppusäätö joudutaan aina tekemään testaamalla ja käyttäen kokemuspohjaa. Oikean reseptin löytämisen vaikeus riippuu paljon betonilta vaadittavista ominaisuuksista. Perinteinen anturabetoni on huomattavasti yksinkertaisempi suhteuttaa, kuin siltaan menevä P-lukumassa. Vastaavasti erilaiset notkeusluokat voivat vaatia paljon hienosäätöä. Muottiin alakautta pumpattu itsestään tiivistyvä betoni voi olla erittäin herkkä erottumiselle. Tällöin asiaa saatetaan joutua ratkomaan kiviaineksen säädöllä, kemikaaleilla, tai seosaineilla.
Koska betonin muodostava kokonaisuus on hyvin monimutkainen, ja täynnä erilaisia muuttujia, en osaa nähdä tilannetta, jossa Betolarin henkilö tulee tehtaalle, ja naputtelee ohjelmaan mittaamansa tiedot, jonka jälkeen tietokone antaa reseptin ja ohjeen, jolla valmistetaan sopivat lisäaineet juuri tähän tehtaaseen. Jo yksin sementin valmistuksessa tapahtuu eräkohtaisia muutoksia, joilla voi olla vaikutusta massan käyttäytymiseen. Toki pääajatus tuntui olevan siinä, että sementin sijaan käytetään muita sideaineita. Tämä mielestäni vain vaikeuttaa toteutusta, koska jätevirtojen koostumusta tuskin kontrolloidaan itseisarvoisesti. Toki tasainen tuotanto tuottaa oletettavasti melko tasaista jätettä, mutta tuota en osaa sen enempää arvioida.
Näenkin tämän tekoälyllä toteuttavan betonireseptiikan vähän samanlaisena asiana kuin itsestään ajavat autot. Nuo toimivat hyvin rajatussa ympäristössä, mutta niiden suurin hyöty saadaan vasta, jos ne toimivat joka paikassa. Ennen sitä, tämä vaikuttaa vaan hyvin hinnoitellulta unelmalta. Jos taas käy niin, että tekoälyllä ei saada reseptejä kuntoon huomattavan nopeasti, voisi Betolar käyttää epäilemättä hyvää osaamistaan perinteisemmällä tavalla, eli konsultoida betonivalmistajia henkilökohtaisesti, ja myydä heille sopivia kemikaaleja. Tässä ei kuitenkaan ole mitään uutta tai mullistavaa.
87 tykkäystä
Mielestäni näitä teknisiä epäilyjä on tullut esille monia. Miten sitten esim ankkurisijoittajat? Eivät he “testaa” tällaista asiantuntijoilla vai luotetaanko vain yrityksen 'sanaan"
Edit. Tämä siis ehkä myös yleisenä kysymyksenä, miten ankkurisijoittajat tekevät päätöksensä? Vai onko tässä nyt vaan niin poikkeava tapaus, että normaalit toimintatavat eivät päde?
5 tykkäystä
Hyvä selvitys aiheesta, joka on itselle täysin vieras.
Osaatko sanoa mistä tuo CO2 päästöjen vähentyminen tällä tekniikalla perustuu? Ymmärsin että Betolarin tapauksessa käytettäisiin vähemmän sementtiä, joka kai vähentää CO2 päästöjä.
Miten tämän hinnoittelu menisi? En ole nähnyt tai kuullut esityksessä siitä mitään. Onko tämä merkittävästi kalliimpi tapa valmistaa betonia, kuin ns. normaali tapa? Tai saako betoninvalmistaja tällä tavalla jotain muita säästöjä aikaan kuin vain pienemmän CO2 määrän?
2 tykkäystä
Itse päädyin lopulta merkkaamaan osakkeita juurikin vakuuttavan ankkurisijoittajaporukan takia ja myös siksi, ettei kukaan nykyisistä omistajista myy osakkeita. Luotan siihen, että ankkurisijoittajat ovat tehneet kotiläksynsä ainakin kohtalaisen hyvin. Kiinnostava keissi kuitenkin kyseessä, jolla uskoisin onnistuessaan olevan potentiaalia suureenkin menestykseen.
Se on silti sanottava, että tässä on kyllä riskiä ihan huolella. Aika näyttää tuleeko tästä multibäggeri vai meneekö rahat roskikseen.
5 tykkäystä
Jos nyt oikein käsitin, niin tavallaan tässä toimitaan rajoitetulla alueella. Jokaiselle sivutuotteelle kehitetään oma resepti. Tämä tehdään sen tekoälytyökalun avulla. Sitten se resepti toimii tällä tehtaalla yhdelle ai-neelle, vaikka kuonalle. Toiseen kohteeseen tarvitaan toinen resepti. Resepti voi sitten olla käytössä voi-sikymmenet ja siitä toivotaan lisenssimaksuja.
Pakko kyllä hiukan ihmetellä miten tekoäly auttaa reseptin teossa? Jotenkin tässä haiskahtaa rahastuksen maku. Pörssissä on hyvä aika tälläisille listautumisille ja viljellään hiukan ajankohtaisia sanoja “tekoäly” ja “CO2 vähentäminen”. Insinööritoimisto pohjalta 1 mrd. euron liikevaihto…jeee.
2 tykkäystä
Betonin kovat CO2 päästöt perustuvat sementtiin. Sementin valmistukesssa kalsiumkarbonaattia, eli kalkkikiveä kuumennetaan runsaasti piitä sisältävän kiviaineksen kanssa. Tonnista kalkkikiveä saadaan 440 kiloa CO2 päästöjä, ja 560 kiloa kalsiumoksidia joka sitten jatkaa prosessoitumista muiden aineiden kanssa. Lisäksi kuumennus tuottaa päästöjä, määrä riippuu pitkälti millä kuumennetaan.
Esimerkiksi masuunikuona syntyy joka tapauksessa terästeollisuudessa, käytettiin sitä sementissä tai ei. En ole perehtynyt päästöjen laskentaan, mutta tuosta voisi vetää johtopäätöksen että kuonan käyttäminen betonissa ei ole pelkästään hiilineutraalia, vaan jopa negatiivista, koska se vähentää sementin määrää. En ole myöskään erityisen perehtynyt geopolymeereihin, joten niiden päästöistä en osaa sanoa. Jos niiden päästöt kuitenkin on alhaisemmat kuin sementillä, on käyttö tietenkin sen puolesta järkevää.
Jätän myöskin hinnoittelu kysymykset muille. Sen verran voin kuitenkin sanoa, että CO2 päästöistä joutuu valmistajat maksamaan, en tosin tiedä kuinka paljon. Jos noita päästöjä saadaan siis alemmas, syntyy tuosta säästöä. Kuonan hinnasta en tiedä, mutta kun kyseessä on terästeollisuuden jätevirta, voisin uskoa että ainakin tuottaja on valmis jopa maksamaan että pääsee siitä eroon. Toki uuden sideaineen ottaminen käyttöön on tällä hetkellä hyvin haastavaa, ja käsittääkseni Betolarin syömähammas on siinä, että he voisivat lyhentää normaalisti viikkoja, todennäköisesti kuukausia kestävän prosessin päiviin, ehkä jopa tunteihin.
@PoPe Näin olen myös itse ymmärtänyt. Oman kokemukseni mukaan reseptit eivät kuitenkaan käytännössä voi pysyä muuttumattomina kovin pitkään, koska raaka-aineissa tapahtuu muutoksia. Toki jos tekoäly osaa tehdä muutokset helposti niin että ne myös toimivat, niin Betolar tulee olemaan valtava kultakaivos.
edit. korjasin kilomäärät päästöille ja käyttötuotteille oikein päin.
5 tykkäystä
Mielenkiintoista kyllä, merkintäantia ei suljettu 16:00. (Lamorin anti suljettiin). Suosio ei siis ole tainnut olla kovin suurta jolloin pikavoittojen odottajat joutuvat pettymään? Taidanpa käydä itse poistamassa nykymerkinnän, alunperinkään luotto firmaan ei ollut suuri.
1 tykkäys
Eikö ongelma ole kuona yms. korvikeraaka-aineiden vaihtelu ja niiden vaihtelun luotettava mittaaminen? Ja näin myös reseptin optimointi toistettavasti, vaikka kuinka olisi tekoälyä yms. kivaa. Vai voidaanko kuona ym. raaka-aineet kannattavasti etukäteen homogenisoida?
Jos nyt oikein muistan, niin yhtiöesittelyssä oli yleisökysymys tästä eli ovatko sementin tuottajat päästökaupan piirissä ja vastaus oli, että saavat nykyisin paljon ilmaisia päästöoikeuksia.
Näin itse näkisin asian. Eikä kyse ole pelkästään sideaineesta, vaan esimerkiksi kiviaineksen raekoon tai muodon muutos voi vaikuttaa lopputulokseen. Lisäksi esimerkiksi talvella hyvin kylmällä runkoaineella voi olla suuri vaikutus sitoutumisen alkuun. Käytännössä nämä on varmasti eräkohtaisesti mitattavissa, mutta se vaatisi epäilemättä monelle asemalle suuria investointeja erilaisten mittareiden asentamiseksi, sekä käyttökustannuksia kalibroinneista ja huolloista. Homogenointikin varmasti onnistuu, tosin se voi olla hyvin kallista, enkä tiedä onko tuohon olemassa olevaa tekniikka. En tosin ole kovin syvällisesti perehtynyt sementin tai sen seosaineiden ja geopolymeerien valmistukseen, joten en osaa tarkemmin tuosta sanoa.
Toki hyvin tarkka hienosäätö ei aina ole tarpeen, vaan usein pärjätään karkeammallakin tasolla. Se että Betolar ei saa kaikkia reseptejä kerralla oikein, ei vielä tarkoita etteikö se voisi menestyä.
Toki monien tyypillisten ”helppojen” massojen reseptejä tietokoneohjelma voi varmasti luoda muutamalla iteraatiolla, mutta tähän pystyy myös kokenut betonimylläri tai laborantti, joten tähän tarkoitetusta ohjelmasta ei tuolloin ole hyötyä.
Vielä liittyen noihin päästömaksuihin. Ison rautakappaketjun verkkokaupasta saa Finsementin plussementtiä 25 kilon säkeissä hintaan 0,27 senttiä kilo, ja tämä sisältää rautakaupan katteen sekä verot. Käytännössä tuosta voi vetää johtopäätöksen että isoille ostajille hinta on todennäköisesti paljon alle 100€/tonni. Jos hiilipäästö maksaa 80 €/tonni, eli noin 40 €/sementtitonni, voisi tuo osuus olla todella merkittävä betonin kustannukselle ottaen huomioon, että normaalissa betonissa sementti vastaa erittäin merkittävästä osasta materiaalikustannuksia. Tällä hetkellä on ymmärrettävää että betoniteollisuus saa näitä päästölupia ilmaiseksi, koska muuten rakentamisen kustannukset paisuisivat edelleen. Kun kuitenkin jossain vaiheessa markkinoilla on kohtalaisesti saatavilla vähähiilisiäkin vaihtoehtoja, on mielestäni odotettavissa että ilmaisia päästölupia lähdetään karsimaan.
5 tykkäystä
Ei sulkeutunut anti etuajassa näemmä. Kysyntä osakkeille ollut siis huono tai enintään kohtuullinen.
Tuli aiempi uutisotsikko mieleen, jossa Turun yliopistolliseen keskussairaalaan rakennettiin laajennussiipi. Kun pohjatyöt oli tehty tiettyyn pisteeseen asti, huomattiin, että betonin laadussa olikin vakavia laatuongelmia. Onneksi huomattiin jo tässä vaiheessa. Kaikki jo rakennettu purettiin ja aloitettiin alusta.
Jos jätevirtoja sekoitetaan työmaakäyttöön, saa olla kyllä todella tarkkana, että laatuongelmia ei tule vuosienkaan päästä.
3 tykkäystä
Moikka @Betis ja kiitos valaisevasta kirjoituksesta.
Itse olin aivan varma että merkitsen Betolaria, koska luulin että kysymys on ilmakehästä sidotun hiilidioksidin lisäämisestä betoniin. Olen ymmärtänyt että tämmöistäkin tekniikkaa on ainakin tutkittu ellei jo tarjolla. Myös hiilidioksidin lisääminen betoniin parantaa betonin lujuutta ja lisäksi sitoo hiilidioksidia rakenteeseen, jooka tekee betonirakentamisesta hiilineutraalimpaa.
Osaatko @Betis ottaa kantaa tähän prosessiin ja siihen onko tämäntyyppistä toimintaa olemassa täällä Pohjolassa?
1 tykkäys
Olen itsekkin lukenut tuosta joskus. Käsittääkseni tuollaisessa menetelmässä hiilidioksidi otetaan jonkin toisen tehtaan piipusta ennen kuin se pääsee taivaalle, ja jollain menetelmällä työnnetään betoniin. En kuitenkaan tiedä tehdäänkö tuota missään mitenkään merkittävällä mittakaavalla. Käsittääkseni sillä ei myöskään ole mitään tekemistä Betolarin kanssa.
Normaali betoni imee hiilidioksidia ilmasta luontaisesti. Tätä ilmiötä kutsutaan karbonatisoitumiseksi. Karbonatisoituminen nostaa hieman betonin lujuutta, ja samalla laskee betonin pH arvoa sen verran, että teräksen korroosio mahdollistuu, joten useimmiten se on erittäin huono asia. En osaa sanoa voidaanko jollain sementtiä korvaavalla aineella vaikuttaa tähän prosessiin. Jos pystytään, se olisi varmastikkin myös valtava kultakaivos. Näillä arvailu ei kuitenkaan mielestäni oikein liity ketjun aiheeseen, joten parempi jättää tähän.
3 tykkäystä