Bitcoin - Suuria mahdollisuuksia

No ei varmaan pysty, kun pitää noudattaa ties mitä rahanpesulakeja ja muita säädöksiä. Jättää lait ja säädökset huomioimatta, niin tulee aika monesta jutusta helpompaa. Kerrotko vielä, että minkä takia sun sijoituksen pitäisi mennä kuuhun tuon takia? Mistä se kassavirta tulee ja kuinka paljon se on?

koska tarjonta ei kasva vaikka kysyntä kasvaa


[/quote]

minusta tässä menee sekaisin kaksi asiaa: 1) uusien bitcoinien louhinnasta syntyvä kolikoiden määrän kasvu ja 2) ihmisten niitä kohtaan osoittama kysyntä.

bitcoinin inflaatiota eli ostovoiman heikkenemistä ei voi ennakoida sen sisäistä louhimisvauhtia tarkastelemalla. tuo jälkimmäinen eli kysyntä ratkaisee sen arvon täysin.

Olen erimieltä
edit tarkennetaan nyt vähän

liikkeelle laskettavien kolikoiden määrällä on mielestäni suuri vaikutus olemassa olevien kolikoiden ostovoimaan

Nykyään suurin osa taloustieteilijöistä on yhtä mieltä siitä, että hyvin korkean inflaation (hyperinflaatio) tyypillisin aiheuttaja on rahavarannon nopea kasvattaminen lähde? . Kohtuullisen inflaatiovauhdin suuruuteen vaikuttavat sekä muutokset hyödykkeiden kysynnässä ja tarjonnassa että muutokset liikkeellä olevan rahan määrässä. Yleisesti voidaan sanoa taloustieteen nykyvalossa, että rahan tarjonnan kasvu on inflaation perimmäinen syy .[3] Rahan tarjonnan kasvu tarkoittaa kansantaloudessa liikkeellä olevan rahamäärän kasvua.

https://twitter.com/Schuldensuehner/status/1526441922293862400?s=20&t=Lp1CofV7FalKPE92G8YQXw

ja mitä kysyntään tulee, minä uskon että, niin kauan kuin maailmassa riittää epärehellisiä/korruptoitavissa olevia poliitikkoja/pankkeereja/rahoituksentarjoajia tälle riittää kysyntää säästämisen ja maksamisen mahdollistavana ratkaisuna

meemeistä puheen ollen

edit2

itse en siis sijoita bitcoiniin vaan siirrän osan tuloistani kuukausittain pois fiat-järjestelmästä, siltä varalta että keskuspankkiirit eivät onnistu pitämään kasassa / korjaamaan tätä velkakyhäelmää mitä on reilu 100 vuotta rakennettu

5 tykkäystä

Kannattaa katsoa koko Jack Mallersin esitys bitcoin konferenssista tältä vuodelta.
Pikkuhiljaa…

4 tykkäystä

Ennyt osaa sanoa pitäisikö tuon kuvan jotenkin liittyä tähän, mutta karkeasti sanottuna vain jos “piirakan” koko pysyy samana ja kolikoiden nopeus ei muutu. Perus taloustieteen kaavasta MV=PQ, jossa M on rahan tai vaihdanna välineen supply, V on sen kierron nopeus, P on hintataso ja Q on tuotanto indeksi jonka hintatasoa P kuvaa. Tuosta voi laskea kätevästi ulos P:n ja saadaan P=M*V/Q. Eli liikkeelle laskettavien kolikoiden määrä siirtyy ostovoimaan vain jos V/Q pysyy samana tai kasvaa tai laskee samassa suhteessa M:ään.

En tiedä huomasitko, mutta tuossa Wikipediakin huutaa puuttuvien lähteiden perään ja tuon sitaatin 3 kohdallakin penätään tarkennusta. Muutenkin pidän hieman kyseenalaisena tuota väitettä. Tuo aiempi kaava kanssa avaa hieman mistä infaatio koostuu.
P = M * V/Q
Eli hintataso voi nousta jos M nousee, V nousee tai Q laskee. Nyt me esimerkiksi elämme tilanteessa jossa inflaation voisi väittää johtuivan M:n noususta, mutta yhtä lailla perusteltua on esimerkiksi kiinan koronasulkuja ja sotaa katsellessa sanoa, että inflaation takana on suhde V/Q, jossa kasvanut ihmisten kulutus (V noussut) yhdessä tuotantovaikeuksien (Q laskenut tai ei ole noussut suhteessa V:hen).

Veikkaat, että jos maailmassa on valtava velkakupla joka on räjähtämässä ja FIAT järjestelmä tulee tiensä päähän, niin varallisuutesi on turvassa assetissa jonka olemassaolo nojaa siihen että joku tuhlaa valtavasti energiaa nopan heittelyyn?

4 tykkäystä

Laitanpa vielä kurisotiteettina kiinnostuneille lyhyen Talebin kirjoituksen Bitcoinista.

2 tykkäystä

pohdiskelin tässä että bitcoinin käyttäjillähän on tiedossaan piirakan lopullinen koko kaikenaikaa, löytyykö tietoa tai lähteitä, että kuinka hyvin perus taloustieteen mallit toimivat ympäristössä jossa käytettäisiin bitcoinin tapaista muuttumutanto arvon mittaa, oli tilanne mikä tahansa niitä ei tule olemaan liikkeellä kuin 21miljoonaa - vuosiensaatossa kadonneet kolikot :man_shrugging:

tämmöinen mielipidekirjoitus(?) muistui mieleen

kyllä ja jos olen väärässä en ole varsinaisesti jäänyt mistään paitsi
ainakin toistaiseksi tästä harrastuksesta on saanut “rahoille vastinetta”

1 tykkäys

kiitti vastauksesta! jos tuo siun uskosi kasvavasta kysynnästä osoittautuu oikeaksi, hidastuva louhiminen ei ainakaan tule inflaatiota synnyttämään.

Piirakan koko ei ole tässä 21 miljoonaa kolikkoa vain se talouden koko joka arvostetaan bitcoineissa. Tuo on ihan hyvä kysymys missä määrin tuo peruskaava pätee bitcoinille, ja se riippuu ihan siitä onko bitcoin valuutta vai ei. Jos on niin pätee, jos ei niin ei päde. Mutta siitä nyt ei taidakkaan olla konsistenttia näkemystä edes yksilöillä, mutta Bitcoin ei voi olla samaan aikaan valuutta ja osakkeen kaltainen assetti.

Edit: Jos nyt avaan vielä lyhyesti että miksi tuo pätisi jos bitcoinia käytettäisiin valuuttana. MV = PQ kaavassa PQ on vain BKT. Eli kaavan tulkinta on, että talouden koko on yhtä kuin rahan määrä, kertaa sen nopeus, eli siis yksinkertaisesti se miten se olemassa oleva raha kiertää järjestelmässä. Tuo pätee ihan sama mikä se valuutta on jossa arvoa mitataan.

Tuossa on taas aika kaukaa haettua väärinymmärrystä kirjoittajalla. Alkaa ihan hyvällä pohdinnalla, mutta lopulta unohtaa täysin mikä on valuutan funktio taloudessa. Se ei ole assetti jonka tulisi säiyttää arvoa pitkällä jäntellä tai assetti joka kasvaa arvossa. Valuutan tehtävä on olla numeraari jolla arvostetaan oikeat hyödykkeet ja palvelut.

Sitten esim

Jos näiden tarinoiden aikana aloit pohtimaan, että onko tässä mitään järkeä, niin taputan sinulle. Se on äärimmäisen hyvä kysymys. Mikään universaali totuus ei mielestäni todellakaan määrittele, että rahan arvon tulisi laskea vähintään 2 % vuodessa talouden pyörittämiseen.

Ei mikään määritä että 2% on se paras määrä. Ainoa asia jolla on väliä taloudelle on se, että se inflaatio on ennustettavaa ja lievää. Kirjoittaja sanoo, että deflaatio ei olekkaan paha asia, mutta empiirisesti se deflaatio on erittäin tuhoisaa reaalitaloudelle. 2% inflaatio on valikoitunut suurelle osaa keskuspankkeja sillä se on lievää ja tarjoaa riittävän puskurin deflaatioon. Kultakannastakin puhutaan tuossa, mutta tuo Talebin kirjoitus antaa lyhyesti syyn siitä luopumiselle:

First, let’s discuss the demonetization of gold. In 1971, the
U.S. government terminated the Bretton Woods Agreement,
ending the convertibility of the U.S. dollar into gold. Gold
stocks were growing too slowly, and, as mentioned earlier,
much of it went to jewelry and industry — the most robust
theory is that there was not enough gold to keep up with
economic growth10.

Jos katsot siis taas tuota peruskaavaa, MV = PQ, niin jotta tasapaino pysyy ja ei mennä deflaation puolelle ja oletetaan V:n pysyvän samana, niin M:n ja Q:n pitää kasvaa samaa vauhtia.

Edit: Tuota kaavaa katsomalla myös näkee syyn miksi 2000 luvun reippaasta rahanpainosta huolimatta, emme ole nähneet inflaatiota. M on kasvanut, mutta V on laskenut, sillä suurin osa uudesta rahasta ei ole päätynyt kiertoon vaan on parkattuna yritysten, pankkien jne jne taseissa.

3 tykkäystä

tämä on se minkä kanssa tulee painittua päänsä sisällä, yksityishenkilön itsekkäistä lähtökohdista ajatellen tuntuisi oikeutetulta että työsuoritusta/palvelua vastaan saadun palkkion ostovoiman tulisi säilyä yli ajan.
Tätä “ongelmaahan” ei olisi jos pankki tai vastaava pystyisi tarjoamaan lähes riskittömän inflaatiota vastaavan tuoton talletuksille. Nyt ollaan jouduttu tilanteeseen jossa raha on järkevää käyttää välittömästi, seurauksena kaikenlaista enemmän ja vähemmän järkevää kulutusta ja ylikulutusta
Säästäjiä on ohjattu sijoittajiksi, markkinavoimien riepoteltaviksi vajavaisella ymmärryksellä mahdollisista riskeistä

Jeff Boothilla löytyy mielenkiintoisia ajatuksia/teorioita inflaatioon ja deflaatioon liittyen (May 9, 2016)

  • The worst-case scenario: Governments continue to fight the forces of technology-induced deflation with enormous monetary easing and negative interest rates, which pushes wealth faster to the top technology companies, worsens income inequality and keeps prices from dropping. (In some respects, rising food prices and even home prices already reflect this.) A permanent underclass of alienated, unemployed (and unemployable) people emerges and grows progressively larger. Societal unrest, large-scale protests and any number of unpleasant outcomes ensue.
  • The best-case scenario: Aided by technology, we approach a world without scarcity (or at least certain types of scarcity) for the first time in human history. Deflation makes our consumer goods free (or close to it). We find a way to share wealth — not easy, but doable. People may not have jobs (in the traditional sense), but they find far more meaningful pursuits.
3 tykkäystä

Puhut nyt velkavetoisen talouden lainalaisuuksista, ja sekin vain Keynesiläisen taloustieteen puitteissa. Bitcoin on sekä rahana että valuuttana selkeästi Itävaltalaisen taloustieteen hedelmä. Oma arvioni on se, että Keynesiläisyys todennäköisesti tulee länsimaissa tiensä päätökseen seuraavan 5-10 vuoden aikana. Mikä talousteoria on seuraava “test subject”, siitä en ole varma. Jos velkakupla puhkeaa, ja uusi maailmanjärjestys laaditaan suht puhtaalta pöydältä, kehittyneiden maiden demografiset tekijät ja ns. kestävä kehitys saattavat hyvinkin puoltaa deflatorista rahajärjestelmää.

1 tykkäys

Googlettamatta: Millä tavalla määrittelet Keynesinäisyyden? Miten määrittelet itävaltalaisen taloustieteen? Mitä ominaisia merkkejä Keynesiläisyydessä on ja missä määrin ne eroavat itävaltalaisen vastaavista? Mitkä ovat pääerot näiden kahden katsontakulman välillä? Missä määrin empiria tukee itävaltalaista koulukuntaa? Onko moderni taloustiede keynesiläistä? Miksi? Miksi ei?

Kysyn koska 99% ajasta kun ihmiset namedroppa taloustieteen koulukuntia, eivät he oikeastaan osaa oikein selittää eroja.

4 tykkäystä

Olen tähän ketjuun ihan riittämiin kirjoittanut talousteorioista, nykyisestä järjestelmästä sekä niiden suhteesta bitcoiniin. Mikä on sinun koulutuksesi ja työtaustasi? Millä kvalifikaatiolla itse arvioit talousteorioita ja niiden elementtejä?

Sopivalla kiertoilmaisulla jotta en paljasta liikaa, kvantitatiivinen koulutusala ja pankki.

Saanen kysyä samaa sinulta?

Sillä onko niillä empiiristä tukea väitteilleen. Ylipäätään tieteen lähtökohta on väitteiden falsifioitavuus. Kiertäen takaisin aiheeseen Itävaltalaiset, tämä on melkoinen ongelma koska he eivät ole positivisteja.

1 tykkäys

Minua ja palstan hypettäjiäkin viisammat ihmiset ovat sitä mieltä, että Bitcoin on käytännössä arvoton.

https://tekniikanmaailma.fi/ekpn-paajohtajan-jyrkka-kanta-kryptovaluutat-eivat-ole-minkaan-arvoisia/

Vaikka pitkällä jänteellä olen samaa mieltä Lagarden kanssa, niin enpä usko että hänen mielipiteensä kenenkään kelkkaa kaataa.

Tottakai ne sanoo noin kun eivät halua kilpailevaa rahaa,silloinhan kp kartelli alkaisi hikoilemaan.

1 tykkäys

Aika tyypillistä. Vaihtoehtonen tapa tuntuu olevan, että linkkaa pari videoa youtubesta.

1 tykkäys

“It will come. It will come. In due course.”

“How?”

“In due course. It will come.”

saas nähdä

1 tykkäys

Tämä ei siis ollut minulle, mutta tällaista kannattaa välttää. Trendi on yhä enemmän se, että netissä on mahdollista opiskella miltei mitä tahansa alaa ilmaiseksi laadukkaimmilla mahdollisilla materiaaleilla, ja muodollisen koulutuksen merkitys alati vähenee. Tällaisen esiinnnosto kesken keskustelun tulkitaan useimmiten niin, että omat argumentit ovat loppumassa. Tässä tapauksessa tiedän että sinulla Mitani23 on argumentteja ja tämä oli enemmän turhautumista, mutta silti. Kannattaa vain väsymättä lyödä omat parhaat argumentit tiskiin. Koulutuksilla ei ole väliä. Eikö tämä ole nimenomaan kryptohenkinen toteama?

24 tykkäystä