@Mitani23 haastan sinua hieman: Jos BTC arvon “mallinnetaan”, toisin sanoen ekstrapoloidaa, kasvavan logaritmisesti, mihin tämä kasvu pysähtyy? Bitcoinilla kun ei ole mitään reaalimaailman kytköstä/rajoitetta, toisin kuin muilla sijoituskohteilla. Käytännössä siis sen arvon pitäisi kasvaa kymmenkertaiseksi muutaman vuoden välein, kunnes se on arvokkaampi kuin kaikki muut tämän maailman asiat yhteensä?
4 tykkäystä
Tuohon näkemykseen, että bitcoin on kaikkein heikoin tekniikaltaan olen täysin eri mieltä. Se on mielestäni täysin ylivoimainen. Hashpoweri BTC:llä on täysin eri mittakaavassa verratuna kaikkiin muihin kryptoihin yhteensä. Äkkiä heitettynä BTC:n hashpowerista riittäisi alle 1% jotta kaikkiin muihin PoW kryptoihin voisi tehä 51% hyökkäyksen kerralla. Hienous ja varmuus tulee juuri siitä yksinkertaisuudesta.
Sen verran otan takaisin, että tämä on puhtaasti mielipidekysymys ja ymmärrän hyvin vastakkaiset argumentit myös.
Periaatteessa mikään ei estä tehdä btc:n sidechainista vaikka smartcontract alustaa PoS tyylillä.
3 tykkäystä
Hahaa, hienoja kysymyksiä! Bitcoin maksimalistien mukaan arvonnousu loppuu siihen, että bitcoin on maailman ainut reservivaluutta ja sen kokonaisarvo korreloi noin yksi-yhteen koko maailman varallisuuden kanssa. Arvo muuttuu enää sen mukaan miten ihmiskunta lisää tai menettää reaalivarallisuutta. Ja kyllä, menee iltasatuilun puolelle. 
Monta astetta todennäköisempi skenaario on juurikin kullan korvaaminen “kovana rahana” tai sen velipuolena oleminen esim. 10 vuoden päästä. Eli sellainen “maltillinen” nykyrahassa 10 biljoonan assetti. Helppokäyttöinen vakuutena, isojen arvojen siirtelyssä, ja rahan arvon säilyttäjänä. Tuon kokoisen omaisuusluokan volatiliteetti jää luonnollisista syistä pieneksi, joten bitcoin toteuttaisi narratiivinsa suojainstrumenttina.
Itse katsoisin asiaa enemmän spekulatiivisena sijoittajana “vuosi kerrallaan”-tyyliin…
Katsot puhtaasti asiaa louhintavoiman kautta. Itse tarkoitin käytettävyyden ja sen sisältämien ominaisuuksien kautta. Bitcoinin kehittäminen on hyvin epätodennäkoistä, eikä vähiten yhteisön konservatiivisen ajattelun kautta. Nehän nimenomaan ei halua muuttaa sitä.
1 tykkäys
Komppaan @DayTraderXL siinä, että bitcoinin kehittäminen on todella hidasta. Siis periaatteessa kehitystyöhön satsataan paljon (ihan rahallisestikin), ja oletettavasti fiksuja kehittäjiä projektien parissa toimii. Mutta kehitystyö on tosiasiassa minimaalista hienosäätöä eikä minun tietääkseni mitään isompaa ole suunnitteilla edes pitkällä aikavälillä. Toisaalta siihen networkin turvallisuus perustuukin - kaikki valutyöt on tehty ja enää vain siloitellaan pintoja. Lindy Effect ja hash rate toteuttavat maksimalistien haaveet tulevaisuuden bitcoiniin perustuvasta rahataloudesta. Tai jotain sinnepäin.
Itsekin olen skeptinen sen suhteen, kuinka pitkäkestoinen bitcoinista tulee. Lindy Effect pitänee lähivuodet bitcoinin kryptojen kiistattomana kuninkaana. Wrapped Bitcoin (=ethereum-verkossa tokenisoitu bitcoin), market cap jo sijalla 17, ilmeisesti ohittaa tiettyjä bitcoinin rajoitteita, ja esim. mahdollistaa bitcoinin luontevan käytön decentralized financen puolella. DEFI:n osalta minulla on paljon epäilyksiä; liian nopeasti, liian paljon, liian suuret lupaukset. Mutta ihan spekulointimielessä olen sieltä poiminut joitain “blue chippejä” pienellä allokaatiolla. Pidän melko todennäköisenä, että sillä kryptojen osa-alueella nähdään suurimmat (suhteelliset) arvonnousut ensi vuoden aikana.
Kuriositeettina se, että bitcoinin tulevaisuuden riskejä listattaessa, kvanttitietokoneet nousevat listalla aina vaan korkeammalle. Kvanttitietokoneet ainakin periaattessa pystyvät laskemaan/johtamaan privaattiavaimet raa’alla laskennalla julkisista osoitteista. Jos se tapahtuu, bitcoin-networkin tarina on ohi. Itseäni hämmästyttää bitcoin-eturivin keskustelu tästä asiasta: “jos niin käy, nykyinternet ja finanssijärjestelmä ovat vähintään yhtä isossa liemessä”. Siinä keskustelu tiivistettynä… No, tuo tosiaan on kuriositeetti, ja kvanttitietokoneiden kehitys tuolle tasolle vie oletettavasti ainakin vuosikymmenen, joten moninkertaisesti analyyttisempää pohdintaa asiasta ehditään tulevina vuosina käymään. Onko bitcoin muutenkaan enää relevantti vuosikymmenen päästä, se jää nähtäväksi.
Edit: tuossa melko tuore juttu bitcoinin kehitystyöstä. Suuria sanoja projekteista, mutta ainakaan itselleni ei tartu tajuntaan, mikä oikeasti muuttuu siten, että siitä kannattaisi enempiä puhua.
4 tykkäystä
Tälläiset vertailut eivät ole kovin rehellisiä jos ne on selkeästi tehty bitcoin bullin kynällä. Kannattaa käydä tuolla kulta ketjussa kysymässä kulta bulleilta mielipidettä. Molempiin assetteihin neutraalisti suhtautuvana ja pienesti sijoittaneena näen että tuolta puuttuu monta kullan aivan ylivoimaista ominaisuutta. Esimerksi vaihtoehtoiset käyttötarkoitukset, riippumattomuus teknologiaan/talousjärjestelmään ja varmasti kulta bullit keksisivät vaikka mitä. Ja toi listan toisiksi viimeinen nyt on lähinnä vitsi. Samalla tavalla kun laittaisi boksin kiiltävä ja kulta vie.
3 tykkäystä
Tuon vertailun objektiivisuudesta voidaan toki olla montaa mieltä. Varsinkin kun yritetään vertailla 10 biljoonan dollarin ja 5000 vuoden historian omaava assettia pieneen tulokkaaseen, jolla on vielä valtavasti todistettavaa. Mutta tuo vertailu joka tapauksessa helpottaa sen ymmärtämistä, mihin bitcoinin tarina digitaalisena kultana perustuu.
En laittaisi juuri arvoa Inderesin kulta-ketjulle tämän asian osalta. Siellä keskustelu on aika laiskaa ja Sam Laakson varassa. Hedelmällisempää on seurata mitä ison maailmaan kultabullit sanovat. Heillä on valtava etulyöntiasema bitcoinin “value propositionin” (mitä se nyt suomeksi onkaan) ymmärtämiseen, ja isoja nimiä allokoi julkisesti varallisuuttaan bitcoiniin. Stanley Druckenmiller tietenkin suurin, vaikka tullut kuuluisaksi muusta kuin kulta-bullismistaan. Isoista (media)nimistä mm. Mike Maloney, Robert Kiyosaki, Frank Holmes puhuvat avoimesti bitcoin-allokaatioistaan. Kriittisemmin bitcoiniin suhtautuvat kuten Jim Rogers ja E.B. Tucker tunnistavat bitcoinin potentiaalin vaikka muista syistä eivät suosittele bitcoinia. Sprottin näkyvin pomo Rick Rule on viime aikoina ollut hiljaa omista bitcoin-sijoituksistaan, mutta haastatteluissaan kyllä osaa täysin selittää miksi bitcoin voi olla hyvä sijoituskohde. Toki hän jo vuonna 2017 oli bitcoin-sijoittaja ja tuli julkisuuteen voittojen kotiuttamisen jälkeen. VanEck rahastoyhtiönä on erittäin bitcoin-myönteinen. Siinä muutama huomio kultapuolelta.
Aiemmin mainitsin jo Lyn Aldenista. Selvyyden vuoksi, kyseessä ei ole mikään bitcoin-peluri, vaan kaikkiin makrotrendeihin keskittyvä uuden sukupolven makrotaloustieteen analyytikko. Henkilökohtaisissa sijoituksissa ei mitään överiallokaatiota bitcoiin. Osaa erittäin objektiivisesti tiivistä bitcoinin tämän hetken makronäkymät. Ja paljon muuta. Ei (vielä) mikään makrotaloustieteen jättiläinen, mutta jos nämä kaksi artikkelia lukee, ymmärtää jokainen lukija sitä, mistä/miksi muutkin makrotalouden asiantuntijat tällä hetkellä puhuvat bitcoinista.
4 tykkäystä
Menee off-topicin puolelle, mutta muutama sana omasta suhtautumisestani sijoittamiseen.
Mielestäni vähänkään aktiivisen sijoittamisen tulisi olla täysin tunteetonta tuotto-riski-suhteen analysointia. Jos sijoittaja huomaa arvioivansa tunteella jonkin sijoituskohteen tuottoa (tai riskiä), se on aina sijoittajalle hyvä hetki pysähtyä ja oppia itsestään uutta - siten kasvaa sijoittajana. Sijoittajan on hyvä myös tiedostaa tarkkaan se, minkälaiset tuotto-riski-suhteet sopivat omalle pääkopalle. Ts. jos hakee kovaa tuottoa, yleensä riskitkin ovat suuremmat. Jos tuoton ja riskin välimatka ylittää oman toleranssin, tunteet voivat helposti sotkea hyvänkin sijoituskuvion, sekä lasku- että nousumarkkinassa.
Tästä aasinsiltana takaisin bitcoin- vs. kultakeskusteluun. Siinä surullisen hahmon ritari on Peter Schiff, joka on todella varhaisessa vaiheessa 2010-luvun alussa tunnistanut bitcoinin ja alkanut kommentoida sitä; tiivistetysti sanoen dissata sitä joka välissä - jo liki kymmenen vuoden ajan. Hän on useasti lipsauttanut sen, että hän on ymmärtänyt bitcoinin arvonmuodostuksen rajallisena pienen inflaation assettina. Samoin hän on myöntänyt, että olisihan se ollut hyvä sijoituskohde ennen 2017 härkämarkkinaa. Mutta tunteella tehnyt päätöksensä, ja periaatteen miehenä pitää siitä kiinni varmaan hautaansa asti. Surullisen asiasta tekee sen, että hänen aivokapasiteettiin luottavat ovat pysytelleet erossa bitcoinista ja missanneet ison mahdollisuuden. Ja nimenomaan hänen talousymmärryksellään olisi ollut no-brainer nähdä bitcoinin potentiaali hyvissä ajoin. Huvittavaa nykyisin on se, että hänen pojastaan on tullut bitcoinin puolestapuhuja - toki Spencer on ihan junnu vielä.
Itse olen härkämäinen sekä kryptojen että kullan suhteen. Tasapainoisella kryptoportfoliolla valtavan hyvä tuotto-riski-suhde. Riski-elementti olennainen, mutta massiivinen tuottopotentiaali tekee parametrien suhteesta ainutlaatuisen. Kullalla (kaivosyhtiöt huomioiden) on myös näkemykseni mukaan erinomainen tuotto-riski-suhde noin viiden vuoden aikajänteellä. Hyvin allokoitu kultaportfolio voi hyvinkin tuottaa 4- tai 5-kertaiset tuotot. Mutta siinä tuo riskin parametri on merkittävästi pienempi (voisi jopa sanoa riskittömäksi useamman vuoden aikavälillä sillä reunaehdolla, että keskuspankkipolitiikassa ei tapahdu äkkimuutosta), joten itse käytän sitä eräänlaisena kryptovedonlyöntini suojainstrumenttina.
On muitakin omaisuusluokkia, joissa tuotto-riski-suhde on loistava. Itse laittaisin hopean sekä uraniumintuottajat jopa kullan edelle, JOS sijoittaja oikeasti ymmärtää markkinoita. Hopean osalta en ole saanut taivutettua päätäni siihen, mitä pidemmän päälle erittäin suuri vuosittainen tuotanto suhteessa sijoitushopeaan käytännössä tarkoittaa sijoittajan tuotto-odotuksille. Uraniumin osalta olen ymmärtänyt viisaammiltani, että yhtiöt alalla ovat melkoinen villi länsi, ja tuotto-odotus keskinkertaisilla valinnoilla on ihan muuta kuin alasta tällä hetkellä spekuloidaan. En koe, että minulla olisi tarvittavaa sisäpiiritietoa, tuhansien tuntien ja/tai vuosien kokemusta tuosta alasta. Mutta hyvin mahdollista, että kun alan irtautua kryptoista, heitän jotain 5-10 %:n allokaatiota sekä hopeaan että uraniumtuottajiin. Mutta ne sijoitukset ja muut tapahtuu sitten aikanaan sen ajanhetken tuotto-riski-suhteen perusteella.
5 tykkäystä
Lyn Aldenista en ollut kuullut aikaisemmin, mutta huomasin, että Saylor oli antanut painoa huomattavan paljon hänen artikkelilleen, sijoituspäätöstä tehdessään. Lukaisin noi kaksi artikkelia ja jäi positiivinen kuva hänen ajatuksistaan. Sinänsä artikkelissa ei ollut mitään uutta, mutta hyvin kiteytettynä kaikki oleellinen.
Itse asiassa ajattelen täysin samoin Bitcoinista kuten hän. Se on treidikohde, jossa pitää olla aktiivinen. Hän oli liittänyt jopa muutaman perus TA-indikaattorin tukemaan ajatuksiaan. Druckenmiller, Tudor Jones jne. on minusta ihan samaa kastia viime kädessä. Heillä on enemmän kokemusta ja omaisuutta, jota voi käyttää ja todennäköisesti bitcoinin hallinta on luovutettu joillekin heidän luotetuille rahastonhoitajilleen. Jotka on väkisin joutuneet opettelemaan TA:ta ainakin johonkin pisteeseen. Ei isolla rahalla huipulta osteta, se on varma.
Tätä taustaa vasten edelleen ihmettelen tätä MSTR/Saylor tapausta, jossa ollaan menty “buy&hold for ever” linjalle. Siinä on selkeästi vähätelty sitä mahdollisuutta, että jokin toinen krypto syrjäyttää Bitcoinin arvonluonnissa. Ja tässä viittaan Ethereumiin tai johonkin sitä vastaavaan, joka tulee perustumaan käyttötapauksiin, jossa coin on osa arvoketjua (security and gas). PoS takaa turvallisuuden, vaikka mining power ei olisikaan täysin sen puolella. Saatan olla väärässä, mutta itse uskon jääräpäisesti siihen, että kryptojen hyväksyntä tulee lopulta sen kautta, että siitä on aidosti hyötyä digitaalisen vallankumouksen seuraavassa aallossa. Sekä palveluissa että valuutassa.
Sen vuoksi on hankala taiteilla ETH:n (joka on vahvin kandi Bitcoinin valta-aseman lyömisessä tällä hetkellä) ja BTC:n välillä, kumpaa treidata. BTC:n 20k breakoutissa kannattaa joka tapauksessa olla BTC:llä matkassa, koska “hetken huuma” voi olla kova. Huuman pituus nähdään sitten ajan myötä.
Tähän myös Alden viittasi tyyliin, että kahden seuraavan vuoden aikana nähdään, toteutuvatko Bitcoinille asetetut odotukset (halfing etc).
3 tykkäystä
Millä painotuksella olet sijoittanut kryptoihin ja kultaan? Ymmärsin, että olet hakenut kryptosalkkuun pienempiä tulokkaita. Itse tuli harjoitettua tätä pienillä summilla ETH erc-20 token ICO huumassa. Ne lojuu walletissa, enkä ole pariin vuoteen edes katsonut niitä tarkemmin. Ei yksikään kuitenkaan saavuttanut käytännössä mitään, vaikka oli miten lupaavia projekteja.
Muistuttaa paljon tätä SPAC-huumaa, mikä osakemarkkinoilla on tällä hetkellä.
1 tykkäys
Joulukuu on ollut perinteikäs kuukausi Bitcoinin historiassa:
- 17.12.2017: ATH (19891 coinbase)
- 15.12.2018: Bear-markkinoiden kapitulaation huipennus (3128 coinbase)
- 18.12.2019: eka kuukausitason higher low sitten em. pohjien (6430 coinbase)
- xx.12.2020: 20K breakout vai weekly higher low?
Kryptoihin lähdin 75 % ja kulta/kultakaivosyhtiöihin 25 % painotuksella. Ja kyseessä siis “likvidi” osa sijoitusvarallisuutta. Kiinteää sijoitusvarallisuutta myös on, ja koti pitkälti maksettu. Riskinottoa mahdollistaa myös stabiili työkuvio ja luottamus omaan ansaintakykyyn, mitä ikinä nykyisen työnantajan kanssa tapahtuukaan. Sijoitukset pitkälti tein kesä-heinäkuussa (jonkin verran kryptotäydennyksiä syksyn mittaan), kultapuolelle aloitin toukokuun puolella. Sen jälkeen kryptot ovat nousseet sen verran reippaasti, että suhde on luokkaa 85-15. Sitä vähän oletinkin, ja se ei tässä kohden muuta mitään eikä aiheuta allokaation tasapainotuksia tms.
Tosiaan olen luonut eräänlaisen kryptoindeksin. Painotuksessa olen huomioinut kokoa, käyttäjämäärää/yhteistyösopimuksia, tokeneiden määrän logiikkaa (esim. kuinka paljon kehittäneet jemmanneet itselleen) ja kryptoyhteisön arvosteluja. En mitenkään rakettitieteeksi asiaa vienyt, ja lopulta oma ymmärtämykseni taso (=jos en vaan bonjaa mikä kryptossa hienoa, se on out) tai maalaisjärjen käyttö (=jos keissi kuulostaa ihan liian hyvältä ollakseen totta, se todennäköisesti ei ole totta) vaikutti viimeiset silaukset. Lyhyesti pääpointit
- Alkuperäiset allokaatiot BTC 30 %, ETH 20 %, ja ylipäänsä top-20 kryptot yhteensä noin 85 %. Siitä porukasta automaattisesti karsiutuivat bitcoinforkit, stablecoinit ja kryptopörssicoinit.
- Privaattikryptot myös karsin pois, koska pidän regulaation riskiä niille merkittävänä. Vaikka voivat tuottaa hyvin, haluan hodlata kaikessa rauhassa ilman pelkoa takamuksessa siitä, että, jokin regulaatiouutinen iskee karhunkämmenellä. Yleistasolla se riski muutenkin on olemassa.
- Yritin hakea alphaa muodostamalla alaportofolioita eri kryptoluokista. Ja painotus suuntaa-antavasti market cappien mukaan, mutta useimmiten ylipainottaen keskikokoisia kryptoja (silloisia 60-300m). Siellä tasolla uskon parhaan riskipainotetun alphan löytyvän, jos suht oikeita valintoja tekee. Ihan pienimmät kryptot enemmän pienehkön euromäärän mukaan kuin market capin - jos tulee jostakin 500x, hienoa, ja jos menee nolliin niin ei haittaa yhtään. Esimerkiksi:
- Platformit. ETH, ADA, DOT, ATOM, ZIL, ERD, SOL, MATIC.
- Defi. LEND, SNX, REN, KNC, KAVA, AKRO, EASY.
- Oraakkelit. LINK, BAND, RLC, TRB.
- Lisäksi joukko sekalaisia spesifin, mahdollisesti erittäin hyödyllisen, käyttötarkoituksen kryptoja kuten VET, EWT, VIDT.
Syksyn täydennyksien myötä eri kryptoja on portfoliossa yli 60. Tuplasti enemmän kuin alunperin oli tarkoitus. Saas nähdä miten hyvin irtautuessa pystyy yksilötasolla toteuttamaan myyntiajoituksen optimointia vai kannattaako vaan fokusoida aika ylemmän tason fundan ja sentimentin seurantaan.
5 tykkäystä
Tuohon kvanttitietokoneuhkaan liittyen sitä taidetaan liioitella. Kvanttitietokoneen kehittäminen siihen pisteeseen, että se todella muodostaisi uhan private keyn laskemiseen public keyn perusteella, taitaa olla reilusti vaikeampaa, kuin bitcoinin modaaminen kvanttiresistiiviseksi.
Ymmärtääkseni nykyiselläänkin osoitteet, josta ei ole tehty siirtoja toiselle osoitteelle eivät ole alttiita kvanttitietokoneille. Vasta ensimmäisen siirron tilitä toiselle jälkeen privaatti key:n voisi laskea public keyn perusteella. Tosin nämä asiat ovat jo sen verran HC kamaa, että itse en ainakaan niistä juuri mitään tiedä. Eli itse en pidä kvanttitietokoneita uhkana bitcoinille, niin kauan kun uhkaa ei aliarvioida ja tarvittavia päivityksia ei tehdä riittävän ajoissa.
4 tykkäystä
Kvanttikoneiden uhkan osalta hyvin samaa mieltä. Niihin on hyvin aikaa varautua ja varmasti siinä kohtaa myös paatuneimmat bitcoint-fanaatikot kehittäjien keskuudessa ovat hereillä. Lähdekoodihan on avointa ja mahdollista, että jos mikään muu ei toimi (satoshin koodin ei haluta kajota), tehdään rinnakkaisversio (vrt BTC Cash). Suojausta on mahdollista vahventaa nykyisestä suht helposti. Tietysti kvanttikoneiden tehoakaan ei vielä edes lopullisesti tiedetä, joten sikäli huoli on minusta ennenaikainen.
1 tykkäys
Olen lukenut ketjua ja minulle on herännyt 3 kysymystä tai enemmänkin uhka kuvaa.
https://www.coindesk.com/bitcoin-protocol-development-incentives-diversity jutussa tulikin ilmi että esim bitcoinia päivitetään jatkuvasti.
Minun huoli on kuitenkin “decentralized” rakenne itsessään.
Mitä tapahtuu jos joku keksii keinon exploitata systeemiä ja saa injectattua läjän kolikoita, jotka sitten ratifoidaan osaksi blickchainia, ilman “valvovaa organisaatiota” jolla on valta puuttua peliin mureneeko luottamus heti ja rysähtääkö hinnat heti ?
Kvanttitietokone:
Suomalainen startup IQM rakentaa Suomeen ensimmäisen kvanttitietokoneen – ”Tällä hetkellä meitä rajoittaa suorittimen koko, joten teemme projektin kolmessa vaiheessa” IQM rakentaa Suomen ensimmäisen kvanttitietokoneen | Kauppalehti
En näe syytä miksei kvanttimasiinaa olisi jo toiminnassa vuonna 2025, ja kvanttikoneen teho pienimmilläänkin voi ratkaista yhden “blockin/noden” enintään minuuteissa.
Mitä tapahtuu arvolle kun valtiot alkavat laskea cryptovaluuttoja varallisuudeksi tai ensimäinen isompi cryptovaluutoilla tehty asekauppa tulee julkisuuteen?
Jos näihin 3 löytyy napakoita vastauksia, niin “pätijä” pisteitä tarjolla
Yritän vastata lyhyesti. Isoja kysymyksiä, joten yhtä oikeaa saatika kaikkia nyansseja sisältäviä vastauksia mahdoton antaa. Pisteet voit jättää myöhemmin annettavaksi, laita vaikka korkotilille siksi aikaa.
-
Suurimmassa osassa kryptoja on sisäänrakennettu enemmistöperiaate. Eli jos yli puolet ‘äänioikeutetuista’ on jotain mieltä, he pystyvät sen puskemaan läpi. Toki teknisten rajoitteiden puitteissa ja kryptoon asetettuja mahdollisia raja-aitoja noudattean. Puhutaan termillä ‘51% attack’. Tuollaisen hyökkäyksen motiivi voi olla ainakin oman edun tavoittelun (esim. uusimman blockin siirto itselle) tai pahantahtoisuus (tarkoituksena kaataa koko krypto). Bitcoinin osalta ongelma on teoreettinen. Ulkopuolisen toimijan pitää kerätä niin hillitön määrä laskentatehoja, että se ei vaan tule onnistumaan - jopa valtiollinen toimija hirmuisilla satsauksilla on mahdottoman työn edessä. “Sisältä” käsin eli louhijoiden yhteistyöllä tuo on pari promillea todennäköisempää, mutta käytännössä ei mahdollista eikä louhijoiden oman edun mukaista. (En nyt ehdi etsiä hyvää linkkiä taustoitukseksi tuohon väitteeseeni, ei tarkoita etteikö se pitäisi paikkaansa.)
-
Kvanttitietokoneista yllä jo olennaiset asiat. Tosiaan mitä suurempi bitcoinista tulee, sitä enemmän yhteisöllä on myös taloudellisia intressejä kehittää jokin kvanttitietokoneturvallinen fork tai muu järjestely. Väistämättä asia tulee jossain vaiheessa eteen. Mutta ei vielä silloin, kun ensimmäiset (käsittääkseni rajattuun käyttöön suunnitellut) kvanttitietokoneet tulevat testikäyttöön. Vaan siinä vaiheessa, kun kvanttitietokoneet tulevat laajemmin osaksi yhteiskuntaa ja siten rikollisten käyttöön. Noiden ajankohtien ajallinen ero toki voi nykymaailmassa olla melko pieni. Joka tapauksessa sitä ennen / siinä vaiheessa ihmiskunnalla on paljon pahempiakin ongelmia rikollisuuden uusista mahdollisuuksista kuin bitcoinin suojeleminen. Toki on mahdollista, että valtiollinen toimija satsaa mahdollisimman nopeasti nimenomaan kryptoja kaatavaan kvanttitietokoneeseen. Osittain validi huomio, osittain foliohattuilua.
-
Kaikilla valuutoilla tehdään rikollista toimintaa tai sivuutetaan poliittisia rajoitteita. Erityisesti USD:llä. Joitakin laskelmia on siitä, että bitcoinia käytetään suhteellisesti vähemmän rikolliseen toimintaan kuin perinteisiä valuuttoja. Se on sinänsä ihan loogista, koska bitcoinin kaikki siirrot ovat julkisessa taseessa eikä se siinä mielessä ole anonyymiä. Vrt. käteinen raha - tai miten meidän kenties arvostamat pankit päästelevät Baltian sivukonttoreissa tilisiirtoja läpi. Kryptot oikealla tavalla reguloituna sekä keskuspankkidigitaalivaluutat ovat valtioille enemmänkin mahdollisuus: kaikkea valuutansiirtoa voidaan seurata reaaliaikaisesti ja siten saada esim. veropohja mahdollisimman laajaksi. Ja jälkimmäisissä toki se orwellmainen mahdollisuus keskushallinnolle sulkea “nappia painamalla” rikolliset tai muuten vaan kiusalliset tyypit yhteiskunnasta.
→ Pieni poliittinen aasinsilta: veropohjan laajentaminen varsinkin Etelä-Euroopassa miellyttäisi ainakin itseäni - kummasti Suomen ‘etua ajavat’ poliitikot haluavat puskea sinne apurahaa vaikka ko. maat eivät hoida verohallintojensa osalta edes perusasioita kuntoon.
2 tykkäystä