En todellakaan ole makrotalouden asiantuntija, eikä ole tarkoituskaan. Mutta seuraan 12H arkipäivisin uutisointia laidasta laitaan ja suodatan aika paljon dataa päivässä eri lähteistä. Ja tehnyt tätä viimeiset viisi vuotta näin tiiviisti. Vähän pienemmällä panostuksella pari vuosikymmentä. Mulle noi henkilöiden nimet ei jää sen vuoksi mieleen, mutta pystyn hyvin sen perusteella arvioimaan, miten vakavasti kryptot otetaan tänä päivänä. Se on asianakin paljon laajempi kuin bitcoin pelkästään, jo pelkästään se vääristää näkemystäsi. On paljon muitakin tapoja käsitellä digitaalisesti valuuttoja tai niiden siirtoja. Itse asiassa bitcoin on kaikkein heikoin teknisesti ominaisuuksiltaan. Ihan vastaavasti voin kysyä, jos asiantuntija olet, että listaa 100 suosituinta makroekonomistia ja kerro, ketkä nuo 18 bitcoin kannattajaa niistä on. Asiantuntijoitahan on varmasti satoja, ellei tuhansia.
Kieltämättä vähän olen yrittänyt kontrata tuota ultra-bullish näkökulmaasi, ettei moni vähän huonommin asioita tunteva saa väärää käsitystä näistä 300k arvonäkemyksistä.
Kyllä, aloitin kryptojen seuraamisen vasta keväällä. Tosiaan ekonomi koulutukseltani, parinkymmenen vuoden ura eri asiantuntijatehtävissä ja kouluttajana, ml. takana iso rooli suuressa pohjoismaalaisessa pankissa. Tuota taustaa vastaan jokainen voi ymmärtää, että olen ollut ohjelmoituna perinteiseen talousajatteluun, myös sijoitusmaailmassa. Ts. perinteet kunniaan, ja bitcoinin tapaiset kuviot on tietenkin pyramidihuijauksia. Makrotaloustiede on kuitenkin ollut olennainen osa ammattitaitoani. Kun makrotalouden asiantuntijat alkoivat yksi toisensa jälkeen murtamaan omia lasikattojaan, oli pakko itsekin avata silmät. Olennaisin korkin avaaja minulla oli kysymys siitä, miksi inflaatio on pakkomielle talouspolitiikassa vaikka teknologinen kehitys on luonteeltaan deflatorinen. Tuon kysymyksen kun kunnolla kohtaa, alkaa melkoinen lumipalloefekti vyöryä makrotaloudesta ymmärtävälle. Se siis minun kryptoihin johtanut tarinani tiivistettynä, jokaisella omansa.
Kiitos rehellisestä vastauksesta. Asia siis niin kuin arvelin. Minä seuraan aktiivisesti makrotalouden jehuja, ja todellakin seison sanojeni takana 90 %:n osalta. Aina voidaan vääntää peistä kuka on siinä mediassa tärkeä henkilö ja kuka ei. Kuinka monta ylipäänsä voi olla eturivin makroekonomisteja, ja onko esim. hedgerahastogurut makroekonomisteja vai ei. Ja toki osa eturivin makroilijoista ei ole sanonut bitcoinista yhtään mitään - pitääkö huomioida prosenteissa vai ei. Mutta tuo 90 % on siinä mielessä turvallinen luku, että yhtä negatiivisesti bitcoinista puhuvalle löytyy vähintään se yhdeksän makroekonomistia, jotka puhuvat bitcoinista positiivisena makrokeissinä. Voidaan palata tähän keskusteluun, jos haluat nimetä ne kaksi nuppia. Muuten asia on puolestani loppuunkäsitelty.
Eli sovitaanko, että sinä et kyseenalaista minun ymmärrystä makrotaloustieteestä ja sen ajankohtaisista keskusteluista, ja minä lupaan olla kyseenalaistamatta sinun TA-osaamistasi? (No, muutenkin kyseenalaistaminen ei ole ok, mutta sopiva haastaminen toki on.) Aidosti uskon, että osaamisemme voivat täydentää näissä keskusteluissa toisiaan.
Ja otan palautteesi nöyrästi vastaan sen suhteen, että kirjoitan todennäköisesti niin bullimaisesti, että hätäiset voivat missata sen riskin, mikä tässä(kin) sijoitusluokassa ilman muuta on. Täytyy muistaa tarkemmin eritellä mikä on yleistä narratiivia, mihin itse uskon ja mitkä ovat huomioitavat riskit/puutteet eri narratiiveissa.
Kevennyksenä kryptomaailman sisäsiittoisuudesta viime aikaisten keskustelujen yksi (surullisenpuoleinen) highlight.
Tätä on mukava lukea, itselle tuli kieltämättä samat vibat kuin @DayTraderXL mutta uskon sinun vilpittömyyteen asian tiimoilta, bitcoinien ympärillä pyörii kaiken näköisiä hypepoppamiehiä mutta uskon taustaasi vaikka en tunne sinua.
Se mikä minua kiinnostaa tässä on nuo arviot bc arvosta, mihin ne perustuvat? 100k arvo on helppo heittää, mistä se tulee?
Tuohon 25% inflaatioon voidaan varmaan viitata tuon dollaripainon vuoksi, nythän on painettu niitä lisää viimeisen puolen vuoden aikana joku 35% jo muistan oikein. En pysty kyllä tuota arvottamaan noin, että ainoastaan sen ylittävä osa olisi tuottoisaa. Tuo alkaa mennä sille alueelle, jossa pitää tuottojen siirtyä äärimmäisyyksiin, koska iso raha joutuu aina miettimään riskikertoimia tarkemmin kuin vaikkapa minä.
Siinä mielessä en saanut täysin kiinni MSTR:n osalta, että mitään muuta ei ollut keksitty ja raha makasi kassassa tai bondeissa, mihin hän viittasi. Buffetin näkemyksen mukaan omia osakkeita olisi pitänyt ostaa markkinoilta, mutta jos floatti on noin pieni, siinähän ei ole järkeä. Enemmän itse kyseenalaistin tässä koko firman positiota markkinoilla kuin mitään muuta.
En käsittääkseni ole kyseenalaistanut mitään, olen vain yrittänyt kontrata sun isoimpia heittoja. Palstoilla usein törmää kaikenlaisiin näkijöihin, jotka tuottaa vaikka ja mitä.
Nytkun avasit taustaasi, ymmärrän jo paremmin tietotasoasi. Minulla on aika paljon tietotaitoa kryptoista vuosien varrelta, ihan kooditasolla. Joten itse katson asioita enemmän sen sovellettavuuden kautta kuin pelkästään tuon “vanhoillisen” digikullan kautta. Tähän saakka maailmassa aina arvokas on voitu liittää johonkin käytettävyyteen. Kullallakin on oma käyttökohteensa, arvonluonnin lisäksi.
edit: TA:n suhteen sun kyseenalaistuksilla ei ole itselleni mitään merkitystä. Niitä saa haastaa tuolla TA-palstalla ihan vapaasti
Käsittääkseni PlanB:n stock to flow -malli (v.1) oli niitä ensimmäisiä, jotka jollain selitettävällä mallilla pyrkivät estimoimaan 2021 huipun. Kyse logaritmisesta mallinnuksesta, joka toiminut historiallisesti hyvin. PlanB tosin itsekin myötää, että kaikki mallinnukset ovat virheellisiä, mutta osa niistä on hyödyllisiä. Onko tuo malli tai v.2 (=288k) hyödyllinen, se jää nähtäväksi. Muutoin suurin osa 100k (-300k) ennustukset perustuvat jonkinlaisiin syklivertailuihin; mikä oli pohjien ja huipun kertoimena edellisessä syklissä → siirretäänpä tulevaan sykliin joko täysin tai vähän modifioituna. Yksi vähän järkevämpi tapa on verrata kullan markkina-arvoon, jos siis uskoo narratatiivin bitcoinista digitaalisena kultana. Sieltä sitten taas voidaan poimia haluttu prosenttiosuus, ja saada 5 minuutin julkisuus ennustuksella.
Suomeksi: täyttä spekulaatiotahan nuo kaikki ovat. Vrt. joku varmaan arvioi vuosi sitten Teslan 12/20 kurssin oikein, mutta ihan tuurillahan se on käynyt. Ja… jottei ymmärretä väärin: EN tarkoita, että bitcoin nousisi ensi vuonna kuin Tesla.
Hyvä kuulla. Ja hyvä, että jumpattiin asia perusteellisesti. Näin kirjoitellessa jää paljon vivahteita vuorovaikutuksesta puuttumaan ja väärinymmärrysten riski lisääntyy. Varsinkin kun liikutaan minkä tahansa kritiikin rajamailla. Mutta asia minun osaltani täysin taputeltu.
Tuo kysymys MSTR:n ‘vaihtoehtolistasta’ on mielenkiintoinen. Taustaa sikäli ymmärrän, että Saylor on aiemminkin ollut “pelle peloton”, joka yrittänyt olla aallonharjalla ja tehnyt esim. omaisuuksia nappaamalla potentiaalisia suosittuja www-osoitteita itselleen ja myymällä ne vuosien päästä pois. Bitcoin sopii kuin nenä päähän Saylorin omaan elämäntarinaan. Ja tosiaan Argentiinan bisneksissä kärynnyt siellä sijaitsevan toimipisteen (edit: tytäryrityksen?) rahat Argentiinan valuuttamyrskyissä. Mutta olisiko ollut muita realistisia vaihtoehtoja? Yritän pitää silmät ja korvat auki, jos jossain tulee vastaan oliko muita sijoitusskenaarioita mietitty.
Itse olin todella bullish 2015-2016 ja varsinkin ETH:n parhaimpaan ICO aikakauteen. ICO:than lopulta generoi niin paljon erilaisia coineja, jotka sitten myytiin pudotuksessa. Sai aikaan käänteisen reaktion.
Toistaiseksi kryptot on ollut treidaajien pelikenttä, jossa on tehty valtavia rahoja nousujen ja laskujen avulla. Niin kauan kun omistus on liian keskittynyttä bitcoinin osalla, mitään järkevää pitkäaikaista sijoitusta en pysty itse näkemään. Muutama iso valas pystyy ohjailemaan edelleen liiaksi kurssia omien voitontavoitteiden kautta.
Pysähdyttyäni miettimään mitä olen kirjoittanut makrotalouden asiantuntijoiden näkemyksistä, täytyy myöntää, että asiaa olisi pitänyt avata laajemmin. Bitcoinin lisäksi moni muukin omaisuusluokka saa laajasti makrokeissiä tuekseen. Esimerkiksi:
Kulta, hopea, platina, kupari, uraani. Inflaatiosuoja ja/tai teollisuuden/energiantuotannon tarpeet.
Kaivosyhtiöt edellisiin liittyen.
Kuriositeettina ‘commodities’-luokasta, että ruoan hinnannousu on usein mainittu todennäköinen makrotrendi 2020-luvulla.
Supertrendit kuten AI, robotiikka, vanhustenhoito, terveys ylipäänsä, e-sports, jne.
EM osakkeet yleisesti ottaen noussevat jälleen isolle framille.
Vahvaa kassavirtaa tuottavat kiinteistösijoitukset. (Arvonnousupotentiaali toissijaista.)
Varmaan joku olennainen unohtui. Mutta pointtina, että makronäkymästäkin käsin löytyy kyllä vahvoja sijoituskohteita ihan riittämiin. Ellei sijoittaja koe erityistä tarvetta spekuloida yhdellä tai muutamalla omaisuusluokalla, ilman muuta kannattaa hajauttaa sijoituksiaan - varsinkin, jos pystyy tekemään sitä ei keskenään korreloiviin omaisuusluokkiin.
Mutta puuttuu edelleen se pihvi - perustuuko BCn arvo vain FIAT rahan arvon menettämiseen? Mallinnukset on yksi asia mutta yritän päästä kiinni siihen kovaan ytimeen.
Hyvä kysymys. Arvonnousu perustetaan useimmiten siihen, että ennustettavalla tavalla rajallinen omaisuuserä on luonteva arvon mittan ihmiskunnalle. Vrt. esimerkiksi taiteen ja keräilykorttien härkämarkkina tänä vuonna. Bitcoin ei ole vain kuriositeetti tai keräilykohde vaan sillä on monia hyödyllisiä parametrejä. Usein mainitaan vertailu kultaan:
FIAT-valuutan inflaatio korostaa tällaisen omaisuusluokan arvonnousua, eikä varsinaisesti ole sen edellytys. Toki jos keskuspankit yhtäkkiä lähtisivät talouskurin linjalle ja valtiot kiristämään vyötä julkisen velan osalta, bitcoinin arvo ei siitä tykkäisi hyvää.
Ja vielä selvennän omaa näkökantaani: olen toistaiseksi agnostikko sen suhteen kuinka paljon bitcoin ja muut kryptot tuovat lisäarvoa yhteiskunnalle. Se ei tarkoita, ettenkö uskoisi hyvää sijoituskeissiin - varsinkin jos sijoittaja ymmärtää, ettei mikään nousu jatku ikuisesti.
@Mitani23 haastan sinua hieman: Jos BTC arvon “mallinnetaan”, toisin sanoen ekstrapoloidaa, kasvavan logaritmisesti, mihin tämä kasvu pysähtyy? Bitcoinilla kun ei ole mitään reaalimaailman kytköstä/rajoitetta, toisin kuin muilla sijoituskohteilla. Käytännössä siis sen arvon pitäisi kasvaa kymmenkertaiseksi muutaman vuoden välein, kunnes se on arvokkaampi kuin kaikki muut tämän maailman asiat yhteensä?
Tuohon näkemykseen, että bitcoin on kaikkein heikoin tekniikaltaan olen täysin eri mieltä. Se on mielestäni täysin ylivoimainen. Hashpoweri BTC:llä on täysin eri mittakaavassa verratuna kaikkiin muihin kryptoihin yhteensä. Äkkiä heitettynä BTC:n hashpowerista riittäisi alle 1% jotta kaikkiin muihin PoW kryptoihin voisi tehä 51% hyökkäyksen kerralla. Hienous ja varmuus tulee juuri siitä yksinkertaisuudesta.
Sen verran otan takaisin, että tämä on puhtaasti mielipidekysymys ja ymmärrän hyvin vastakkaiset argumentit myös.
Periaatteessa mikään ei estä tehdä btc:n sidechainista vaikka smartcontract alustaa PoS tyylillä.
Hahaa, hienoja kysymyksiä! Bitcoin maksimalistien mukaan arvonnousu loppuu siihen, että bitcoin on maailman ainut reservivaluutta ja sen kokonaisarvo korreloi noin yksi-yhteen koko maailman varallisuuden kanssa. Arvo muuttuu enää sen mukaan miten ihmiskunta lisää tai menettää reaalivarallisuutta. Ja kyllä, menee iltasatuilun puolelle.
Monta astetta todennäköisempi skenaario on juurikin kullan korvaaminen “kovana rahana” tai sen velipuolena oleminen esim. 10 vuoden päästä. Eli sellainen “maltillinen” nykyrahassa 10 biljoonan assetti. Helppokäyttöinen vakuutena, isojen arvojen siirtelyssä, ja rahan arvon säilyttäjänä. Tuon kokoisen omaisuusluokan volatiliteetti jää luonnollisista syistä pieneksi, joten bitcoin toteuttaisi narratiivinsa suojainstrumenttina.
Itse katsoisin asiaa enemmän spekulatiivisena sijoittajana “vuosi kerrallaan”-tyyliin…
Katsot puhtaasti asiaa louhintavoiman kautta. Itse tarkoitin käytettävyyden ja sen sisältämien ominaisuuksien kautta. Bitcoinin kehittäminen on hyvin epätodennäkoistä, eikä vähiten yhteisön konservatiivisen ajattelun kautta. Nehän nimenomaan ei halua muuttaa sitä.
Komppaan @DayTraderXL siinä, että bitcoinin kehittäminen on todella hidasta. Siis periaatteessa kehitystyöhön satsataan paljon (ihan rahallisestikin), ja oletettavasti fiksuja kehittäjiä projektien parissa toimii. Mutta kehitystyö on tosiasiassa minimaalista hienosäätöä eikä minun tietääkseni mitään isompaa ole suunnitteilla edes pitkällä aikavälillä. Toisaalta siihen networkin turvallisuus perustuukin - kaikki valutyöt on tehty ja enää vain siloitellaan pintoja. Lindy Effect ja hash rate toteuttavat maksimalistien haaveet tulevaisuuden bitcoiniin perustuvasta rahataloudesta. Tai jotain sinnepäin.
Itsekin olen skeptinen sen suhteen, kuinka pitkäkestoinen bitcoinista tulee. Lindy Effect pitänee lähivuodet bitcoinin kryptojen kiistattomana kuninkaana. Wrapped Bitcoin (=ethereum-verkossa tokenisoitu bitcoin), market cap jo sijalla 17, ilmeisesti ohittaa tiettyjä bitcoinin rajoitteita, ja esim. mahdollistaa bitcoinin luontevan käytön decentralized financen puolella. DEFI:n osalta minulla on paljon epäilyksiä; liian nopeasti, liian paljon, liian suuret lupaukset. Mutta ihan spekulointimielessä olen sieltä poiminut joitain “blue chippejä” pienellä allokaatiolla. Pidän melko todennäköisenä, että sillä kryptojen osa-alueella nähdään suurimmat (suhteelliset) arvonnousut ensi vuoden aikana.
Kuriositeettina se, että bitcoinin tulevaisuuden riskejä listattaessa, kvanttitietokoneet nousevat listalla aina vaan korkeammalle. Kvanttitietokoneet ainakin periaattessa pystyvät laskemaan/johtamaan privaattiavaimet raa’alla laskennalla julkisista osoitteista. Jos se tapahtuu, bitcoin-networkin tarina on ohi. Itseäni hämmästyttää bitcoin-eturivin keskustelu tästä asiasta: “jos niin käy, nykyinternet ja finanssijärjestelmä ovat vähintään yhtä isossa liemessä”. Siinä keskustelu tiivistettynä… No, tuo tosiaan on kuriositeetti, ja kvanttitietokoneiden kehitys tuolle tasolle vie oletettavasti ainakin vuosikymmenen, joten moninkertaisesti analyyttisempää pohdintaa asiasta ehditään tulevina vuosina käymään. Onko bitcoin muutenkaan enää relevantti vuosikymmenen päästä, se jää nähtäväksi.
Edit: tuossa melko tuore juttu bitcoinin kehitystyöstä. Suuria sanoja projekteista, mutta ainakaan itselleni ei tartu tajuntaan, mikä oikeasti muuttuu siten, että siitä kannattaisi enempiä puhua.
Tälläiset vertailut eivät ole kovin rehellisiä jos ne on selkeästi tehty bitcoin bullin kynällä. Kannattaa käydä tuolla kulta ketjussa kysymässä kulta bulleilta mielipidettä. Molempiin assetteihin neutraalisti suhtautuvana ja pienesti sijoittaneena näen että tuolta puuttuu monta kullan aivan ylivoimaista ominaisuutta. Esimerksi vaihtoehtoiset käyttötarkoitukset, riippumattomuus teknologiaan/talousjärjestelmään ja varmasti kulta bullit keksisivät vaikka mitä. Ja toi listan toisiksi viimeinen nyt on lähinnä vitsi. Samalla tavalla kun laittaisi boksin kiiltävä ja kulta vie.
Tuon vertailun objektiivisuudesta voidaan toki olla montaa mieltä. Varsinkin kun yritetään vertailla 10 biljoonan dollarin ja 5000 vuoden historian omaava assettia pieneen tulokkaaseen, jolla on vielä valtavasti todistettavaa. Mutta tuo vertailu joka tapauksessa helpottaa sen ymmärtämistä, mihin bitcoinin tarina digitaalisena kultana perustuu.
En laittaisi juuri arvoa Inderesin kulta-ketjulle tämän asian osalta. Siellä keskustelu on aika laiskaa ja Sam Laakson varassa. Hedelmällisempää on seurata mitä ison maailmaan kultabullit sanovat. Heillä on valtava etulyöntiasema bitcoinin “value propositionin” (mitä se nyt suomeksi onkaan) ymmärtämiseen, ja isoja nimiä allokoi julkisesti varallisuuttaan bitcoiniin. Stanley Druckenmiller tietenkin suurin, vaikka tullut kuuluisaksi muusta kuin kulta-bullismistaan. Isoista (media)nimistä mm. Mike Maloney, Robert Kiyosaki, Frank Holmes puhuvat avoimesti bitcoin-allokaatioistaan. Kriittisemmin bitcoiniin suhtautuvat kuten Jim Rogers ja E.B. Tucker tunnistavat bitcoinin potentiaalin vaikka muista syistä eivät suosittele bitcoinia. Sprottin näkyvin pomo Rick Rule on viime aikoina ollut hiljaa omista bitcoin-sijoituksistaan, mutta haastatteluissaan kyllä osaa täysin selittää miksi bitcoin voi olla hyvä sijoituskohde. Toki hän jo vuonna 2017 oli bitcoin-sijoittaja ja tuli julkisuuteen voittojen kotiuttamisen jälkeen. VanEck rahastoyhtiönä on erittäin bitcoin-myönteinen. Siinä muutama huomio kultapuolelta.
Aiemmin mainitsin jo Lyn Aldenista. Selvyyden vuoksi, kyseessä ei ole mikään bitcoin-peluri, vaan kaikkiin makrotrendeihin keskittyvä uuden sukupolven makrotaloustieteen analyytikko. Henkilökohtaisissa sijoituksissa ei mitään överiallokaatiota bitcoiin. Osaa erittäin objektiivisesti tiivistä bitcoinin tämän hetken makronäkymät. Ja paljon muuta. Ei (vielä) mikään makrotaloustieteen jättiläinen, mutta jos nämä kaksi artikkelia lukee, ymmärtää jokainen lukija sitä, mistä/miksi muutkin makrotalouden asiantuntijat tällä hetkellä puhuvat bitcoinista.
Menee off-topicin puolelle, mutta muutama sana omasta suhtautumisestani sijoittamiseen.
Mielestäni vähänkään aktiivisen sijoittamisen tulisi olla täysin tunteetonta tuotto-riski-suhteen analysointia. Jos sijoittaja huomaa arvioivansa tunteella jonkin sijoituskohteen tuottoa (tai riskiä), se on aina sijoittajalle hyvä hetki pysähtyä ja oppia itsestään uutta - siten kasvaa sijoittajana. Sijoittajan on hyvä myös tiedostaa tarkkaan se, minkälaiset tuotto-riski-suhteet sopivat omalle pääkopalle. Ts. jos hakee kovaa tuottoa, yleensä riskitkin ovat suuremmat. Jos tuoton ja riskin välimatka ylittää oman toleranssin, tunteet voivat helposti sotkea hyvänkin sijoituskuvion, sekä lasku- että nousumarkkinassa.
Tästä aasinsiltana takaisin bitcoin- vs. kultakeskusteluun. Siinä surullisen hahmon ritari on Peter Schiff, joka on todella varhaisessa vaiheessa 2010-luvun alussa tunnistanut bitcoinin ja alkanut kommentoida sitä; tiivistetysti sanoen dissata sitä joka välissä - jo liki kymmenen vuoden ajan. Hän on useasti lipsauttanut sen, että hän on ymmärtänyt bitcoinin arvonmuodostuksen rajallisena pienen inflaation assettina. Samoin hän on myöntänyt, että olisihan se ollut hyvä sijoituskohde ennen 2017 härkämarkkinaa. Mutta tunteella tehnyt päätöksensä, ja periaatteen miehenä pitää siitä kiinni varmaan hautaansa asti. Surullisen asiasta tekee sen, että hänen aivokapasiteettiin luottavat ovat pysytelleet erossa bitcoinista ja missanneet ison mahdollisuuden. Ja nimenomaan hänen talousymmärryksellään olisi ollut no-brainer nähdä bitcoinin potentiaali hyvissä ajoin. Huvittavaa nykyisin on se, että hänen pojastaan on tullut bitcoinin puolestapuhuja - toki Spencer on ihan junnu vielä.
Itse olen härkämäinen sekä kryptojen että kullan suhteen. Tasapainoisella kryptoportfoliolla valtavan hyvä tuotto-riski-suhde. Riski-elementti olennainen, mutta massiivinen tuottopotentiaali tekee parametrien suhteesta ainutlaatuisen. Kullalla (kaivosyhtiöt huomioiden) on myös näkemykseni mukaan erinomainen tuotto-riski-suhde noin viiden vuoden aikajänteellä. Hyvin allokoitu kultaportfolio voi hyvinkin tuottaa 4- tai 5-kertaiset tuotot. Mutta siinä tuo riskin parametri on merkittävästi pienempi (voisi jopa sanoa riskittömäksi useamman vuoden aikavälillä sillä reunaehdolla, että keskuspankkipolitiikassa ei tapahdu äkkimuutosta), joten itse käytän sitä eräänlaisena kryptovedonlyöntini suojainstrumenttina.
On muitakin omaisuusluokkia, joissa tuotto-riski-suhde on loistava. Itse laittaisin hopean sekä uraniumintuottajat jopa kullan edelle, JOS sijoittaja oikeasti ymmärtää markkinoita. Hopean osalta en ole saanut taivutettua päätäni siihen, mitä pidemmän päälle erittäin suuri vuosittainen tuotanto suhteessa sijoitushopeaan käytännössä tarkoittaa sijoittajan tuotto-odotuksille. Uraniumin osalta olen ymmärtänyt viisaammiltani, että yhtiöt alalla ovat melkoinen villi länsi, ja tuotto-odotus keskinkertaisilla valinnoilla on ihan muuta kuin alasta tällä hetkellä spekuloidaan. En koe, että minulla olisi tarvittavaa sisäpiiritietoa, tuhansien tuntien ja/tai vuosien kokemusta tuosta alasta. Mutta hyvin mahdollista, että kun alan irtautua kryptoista, heitän jotain 5-10 %:n allokaatiota sekä hopeaan että uraniumtuottajiin. Mutta ne sijoitukset ja muut tapahtuu sitten aikanaan sen ajanhetken tuotto-riski-suhteen perusteella.
