Lyn Aldenista en ollut kuullut aikaisemmin, mutta huomasin, että Saylor oli antanut painoa huomattavan paljon hänen artikkelilleen, sijoituspäätöstä tehdessään. Lukaisin noi kaksi artikkelia ja jäi positiivinen kuva hänen ajatuksistaan. Sinänsä artikkelissa ei ollut mitään uutta, mutta hyvin kiteytettynä kaikki oleellinen.
Itse asiassa ajattelen täysin samoin Bitcoinista kuten hän. Se on treidikohde, jossa pitää olla aktiivinen. Hän oli liittänyt jopa muutaman perus TA-indikaattorin tukemaan ajatuksiaan. Druckenmiller, Tudor Jones jne. on minusta ihan samaa kastia viime kädessä. Heillä on enemmän kokemusta ja omaisuutta, jota voi käyttää ja todennäköisesti bitcoinin hallinta on luovutettu joillekin heidän luotetuille rahastonhoitajilleen. Jotka on väkisin joutuneet opettelemaan TA:ta ainakin johonkin pisteeseen. Ei isolla rahalla huipulta osteta, se on varma.
Tätä taustaa vasten edelleen ihmettelen tätä MSTR/Saylor tapausta, jossa ollaan menty “buy&hold for ever” linjalle. Siinä on selkeästi vähätelty sitä mahdollisuutta, että jokin toinen krypto syrjäyttää Bitcoinin arvonluonnissa. Ja tässä viittaan Ethereumiin tai johonkin sitä vastaavaan, joka tulee perustumaan käyttötapauksiin, jossa coin on osa arvoketjua (security and gas). PoS takaa turvallisuuden, vaikka mining power ei olisikaan täysin sen puolella. Saatan olla väärässä, mutta itse uskon jääräpäisesti siihen, että kryptojen hyväksyntä tulee lopulta sen kautta, että siitä on aidosti hyötyä digitaalisen vallankumouksen seuraavassa aallossa. Sekä palveluissa että valuutassa.
Sen vuoksi on hankala taiteilla ETH:n (joka on vahvin kandi Bitcoinin valta-aseman lyömisessä tällä hetkellä) ja BTC:n välillä, kumpaa treidata. BTC:n 20k breakoutissa kannattaa joka tapauksessa olla BTC:llä matkassa, koska “hetken huuma” voi olla kova. Huuman pituus nähdään sitten ajan myötä.
Tähän myös Alden viittasi tyyliin, että kahden seuraavan vuoden aikana nähdään, toteutuvatko Bitcoinille asetetut odotukset (halfing etc).
Millä painotuksella olet sijoittanut kryptoihin ja kultaan? Ymmärsin, että olet hakenut kryptosalkkuun pienempiä tulokkaita. Itse tuli harjoitettua tätä pienillä summilla ETH erc-20 token ICO huumassa. Ne lojuu walletissa, enkä ole pariin vuoteen edes katsonut niitä tarkemmin. Ei yksikään kuitenkaan saavuttanut käytännössä mitään, vaikka oli miten lupaavia projekteja.
Muistuttaa paljon tätä SPAC-huumaa, mikä osakemarkkinoilla on tällä hetkellä.
Kryptoihin lähdin 75 % ja kulta/kultakaivosyhtiöihin 25 % painotuksella. Ja kyseessä siis “likvidi” osa sijoitusvarallisuutta. Kiinteää sijoitusvarallisuutta myös on, ja koti pitkälti maksettu. Riskinottoa mahdollistaa myös stabiili työkuvio ja luottamus omaan ansaintakykyyn, mitä ikinä nykyisen työnantajan kanssa tapahtuukaan. Sijoitukset pitkälti tein kesä-heinäkuussa (jonkin verran kryptotäydennyksiä syksyn mittaan), kultapuolelle aloitin toukokuun puolella. Sen jälkeen kryptot ovat nousseet sen verran reippaasti, että suhde on luokkaa 85-15. Sitä vähän oletinkin, ja se ei tässä kohden muuta mitään eikä aiheuta allokaation tasapainotuksia tms.
Tosiaan olen luonut eräänlaisen kryptoindeksin. Painotuksessa olen huomioinut kokoa, käyttäjämäärää/yhteistyösopimuksia, tokeneiden määrän logiikkaa (esim. kuinka paljon kehittäneet jemmanneet itselleen) ja kryptoyhteisön arvosteluja. En mitenkään rakettitieteeksi asiaa vienyt, ja lopulta oma ymmärtämykseni taso (=jos en vaan bonjaa mikä kryptossa hienoa, se on out) tai maalaisjärjen käyttö (=jos keissi kuulostaa ihan liian hyvältä ollakseen totta, se todennäköisesti ei ole totta) vaikutti viimeiset silaukset. Lyhyesti pääpointit
Alkuperäiset allokaatiot BTC 30 %, ETH 20 %, ja ylipäänsä top-20 kryptot yhteensä noin 85 %. Siitä porukasta automaattisesti karsiutuivat bitcoinforkit, stablecoinit ja kryptopörssicoinit.
Privaattikryptot myös karsin pois, koska pidän regulaation riskiä niille merkittävänä. Vaikka voivat tuottaa hyvin, haluan hodlata kaikessa rauhassa ilman pelkoa takamuksessa siitä, että, jokin regulaatiouutinen iskee karhunkämmenellä. Yleistasolla se riski muutenkin on olemassa.
Yritin hakea alphaa muodostamalla alaportofolioita eri kryptoluokista. Ja painotus suuntaa-antavasti market cappien mukaan, mutta useimmiten ylipainottaen keskikokoisia kryptoja (silloisia 60-300m). Siellä tasolla uskon parhaan riskipainotetun alphan löytyvän, jos suht oikeita valintoja tekee. Ihan pienimmät kryptot enemmän pienehkön euromäärän mukaan kuin market capin - jos tulee jostakin 500x, hienoa, ja jos menee nolliin niin ei haittaa yhtään. Esimerkiksi:
Lisäksi joukko sekalaisia spesifin, mahdollisesti erittäin hyödyllisen, käyttötarkoituksen kryptoja kuten VET, EWT, VIDT.
Syksyn täydennyksien myötä eri kryptoja on portfoliossa yli 60. Tuplasti enemmän kuin alunperin oli tarkoitus. Saas nähdä miten hyvin irtautuessa pystyy yksilötasolla toteuttamaan myyntiajoituksen optimointia vai kannattaako vaan fokusoida aika ylemmän tason fundan ja sentimentin seurantaan.
Tuohon kvanttitietokoneuhkaan liittyen sitä taidetaan liioitella. Kvanttitietokoneen kehittäminen siihen pisteeseen, että se todella muodostaisi uhan private keyn laskemiseen public keyn perusteella, taitaa olla reilusti vaikeampaa, kuin bitcoinin modaaminen kvanttiresistiiviseksi.
Ymmärtääkseni nykyiselläänkin osoitteet, josta ei ole tehty siirtoja toiselle osoitteelle eivät ole alttiita kvanttitietokoneille. Vasta ensimmäisen siirron tilitä toiselle jälkeen privaatti key:n voisi laskea public keyn perusteella. Tosin nämä asiat ovat jo sen verran HC kamaa, että itse en ainakaan niistä juuri mitään tiedä. Eli itse en pidä kvanttitietokoneita uhkana bitcoinille, niin kauan kun uhkaa ei aliarvioida ja tarvittavia päivityksia ei tehdä riittävän ajoissa.
Kvanttikoneiden uhkan osalta hyvin samaa mieltä. Niihin on hyvin aikaa varautua ja varmasti siinä kohtaa myös paatuneimmat bitcoint-fanaatikot kehittäjien keskuudessa ovat hereillä. Lähdekoodihan on avointa ja mahdollista, että jos mikään muu ei toimi (satoshin koodin ei haluta kajota), tehdään rinnakkaisversio (vrt BTC Cash). Suojausta on mahdollista vahventaa nykyisestä suht helposti. Tietysti kvanttikoneiden tehoakaan ei vielä edes lopullisesti tiedetä, joten sikäli huoli on minusta ennenaikainen.
Olen lukenut ketjua ja minulle on herännyt 3 kysymystä tai enemmänkin uhka kuvaa.
https://www.coindesk.com/bitcoin-protocol-development-incentives-diversity jutussa tulikin ilmi että esim bitcoinia päivitetään jatkuvasti.
Minun huoli on kuitenkin “decentralized” rakenne itsessään.
Mitä tapahtuu jos joku keksii keinon exploitata systeemiä ja saa injectattua läjän kolikoita, jotka sitten ratifoidaan osaksi blickchainia, ilman “valvovaa organisaatiota” jolla on valta puuttua peliin mureneeko luottamus heti ja rysähtääkö hinnat heti ?
Kvanttitietokone:
Suomalainen startup IQM rakentaa Suomeen ensimmäisen kvanttitietokoneen – ”Tällä hetkellä meitä rajoittaa suorittimen koko, joten teemme projektin kolmessa vaiheessa” IQM rakentaa Suomen ensimmäisen kvanttitietokoneen | Kauppalehti
En näe syytä miksei kvanttimasiinaa olisi jo toiminnassa vuonna 2025, ja kvanttikoneen teho pienimmilläänkin voi ratkaista yhden “blockin/noden” enintään minuuteissa.
Mitä tapahtuu arvolle kun valtiot alkavat laskea cryptovaluuttoja varallisuudeksi tai ensimäinen isompi cryptovaluutoilla tehty asekauppa tulee julkisuuteen?
Jos näihin 3 löytyy napakoita vastauksia, niin “pätijä” pisteitä tarjolla
Yritän vastata lyhyesti. Isoja kysymyksiä, joten yhtä oikeaa saatika kaikkia nyansseja sisältäviä vastauksia mahdoton antaa. Pisteet voit jättää myöhemmin annettavaksi, laita vaikka korkotilille siksi aikaa.
Suurimmassa osassa kryptoja on sisäänrakennettu enemmistöperiaate. Eli jos yli puolet ‘äänioikeutetuista’ on jotain mieltä, he pystyvät sen puskemaan läpi. Toki teknisten rajoitteiden puitteissa ja kryptoon asetettuja mahdollisia raja-aitoja noudattean. Puhutaan termillä ‘51% attack’. Tuollaisen hyökkäyksen motiivi voi olla ainakin oman edun tavoittelun (esim. uusimman blockin siirto itselle) tai pahantahtoisuus (tarkoituksena kaataa koko krypto). Bitcoinin osalta ongelma on teoreettinen. Ulkopuolisen toimijan pitää kerätä niin hillitön määrä laskentatehoja, että se ei vaan tule onnistumaan - jopa valtiollinen toimija hirmuisilla satsauksilla on mahdottoman työn edessä. “Sisältä” käsin eli louhijoiden yhteistyöllä tuo on pari promillea todennäköisempää, mutta käytännössä ei mahdollista eikä louhijoiden oman edun mukaista. (En nyt ehdi etsiä hyvää linkkiä taustoitukseksi tuohon väitteeseeni, ei tarkoita etteikö se pitäisi paikkaansa.)
Kvanttitietokoneista yllä jo olennaiset asiat. Tosiaan mitä suurempi bitcoinista tulee, sitä enemmän yhteisöllä on myös taloudellisia intressejä kehittää jokin kvanttitietokoneturvallinen fork tai muu järjestely. Väistämättä asia tulee jossain vaiheessa eteen. Mutta ei vielä silloin, kun ensimmäiset (käsittääkseni rajattuun käyttöön suunnitellut) kvanttitietokoneet tulevat testikäyttöön. Vaan siinä vaiheessa, kun kvanttitietokoneet tulevat laajemmin osaksi yhteiskuntaa ja siten rikollisten käyttöön. Noiden ajankohtien ajallinen ero toki voi nykymaailmassa olla melko pieni. Joka tapauksessa sitä ennen / siinä vaiheessa ihmiskunnalla on paljon pahempiakin ongelmia rikollisuuden uusista mahdollisuuksista kuin bitcoinin suojeleminen. Toki on mahdollista, että valtiollinen toimija satsaa mahdollisimman nopeasti nimenomaan kryptoja kaatavaan kvanttitietokoneeseen. Osittain validi huomio, osittain foliohattuilua.
Kaikilla valuutoilla tehdään rikollista toimintaa tai sivuutetaan poliittisia rajoitteita. Erityisesti USD:llä. Joitakin laskelmia on siitä, että bitcoinia käytetään suhteellisesti vähemmän rikolliseen toimintaan kuin perinteisiä valuuttoja. Se on sinänsä ihan loogista, koska bitcoinin kaikki siirrot ovat julkisessa taseessa eikä se siinä mielessä ole anonyymiä. Vrt. käteinen raha - tai miten meidän kenties arvostamat pankit päästelevät Baltian sivukonttoreissa tilisiirtoja läpi. Kryptot oikealla tavalla reguloituna sekä keskuspankkidigitaalivaluutat ovat valtioille enemmänkin mahdollisuus: kaikkea valuutansiirtoa voidaan seurata reaaliaikaisesti ja siten saada esim. veropohja mahdollisimman laajaksi. Ja jälkimmäisissä toki se orwellmainen mahdollisuus keskushallinnolle sulkea “nappia painamalla” rikolliset tai muuten vaan kiusalliset tyypit yhteiskunnasta.
→ Pieni poliittinen aasinsilta: veropohjan laajentaminen varsinkin Etelä-Euroopassa miellyttäisi ainakin itseäni - kummasti Suomen ‘etua ajavat’ poliitikot haluavat puskea sinne apurahaa vaikka ko. maat eivät hoida verohallintojensa osalta edes perusasioita kuntoon.
En todellakaan ole mikään kvanttitietokoneiden asiantuntija. Kvanttitietokoneiden uhka on uskoakseni enimmänkseen private keyn laskeminen public keyn perusteella, kuin louhintaan liittyvä. Kvanttitietokoneilla kuitenkin on eroja ja käsittääkseni edellämainittu esimerkki vaatii erittäin paljon tehoa kvanttitietokoneelta.
Bitcoinin manipulointi ei vaadi kvanttitietokonetta. Periaatteessa se onnistuisi erittäin helposti, ostamalla vain tarpeeksi tietokoneita gigantista ja laittamalla ne louhimaan. Seuraavana vain tekemään 51% hyökkäys.
No ensimmäinen haaste on sähkön saanti. Ei taida fortumin sähköt edes riittää tarvittavan tietokone arsenaalin pyörittämiseen. No toisena haasteena on ns. Difficulty bomb, eli louhinnan vaikeustason nostaminen pilviin. No helppohan se on tarvittava sähkö hankkia hetkeksi, mutta louhintaa olisi jatkettava miner pooleja vastaan niin pitkään kun jommalta kummalta loppuu paukut. Jos häviää tämän pelin, kaikki investoinnit 51% hyökkäykseen ovat olleet turhia. Haaste sekin on, että louhintakalustoon pitäisi investoida varmaan miljardeja.
Bitcoinin sijaan huomatavasti helpompi olisi valita jokin muu kohde, jolla on about miljoona kertaa vähemmän louhintavoimaa takana. Eli vaikka toiseksi eniten louhintavoimaa omaava kohde. Koska bitcoin on kaikkine yksinkertaisuuksineen kaikista turvallisin, se taitaa olla huonoin valinta hyökkäyksien kohteeksi.
Toistaakseni itseäni vähän mittaluokkia louhitavoimasta:
Bitcoin 135 000 000 TH/s
Ethereum 264.42 TH/s
Litecoin 207.15 TH/s
Sinällään on turha kuvitella, että nykyiset pankkien tilisiirrot olisivat kryptografian suhteen jotenkin turvassa kvanttitietokoneiden uhalta.
Sähköstä puheenollen. Bitcoinverkko kulutti jo viime vuonna saman verran sähköä kuin Sveitsi. En löytänyt tältä vuodelta vastaavaa vertailua, mutta tuossa vähän toisenlaisella mittakaavalla asia:
Ja ennen kuin kukaan ehtii huolestua: bitcoinin louhintaan käytetään lähinnä “ylijäämäsähköä” - energiaa, joka muuten menisi hukkaan. Sen seurauksena louhintaan käytettävän sähkön hinta on todella edullinen. Millään muulla konseptilla bitcoinin louhinta ei enää olisi kannattavaa, niin järkyttävän kova hash-kilpailu on koko ajan käynnissä.
Melko köykäistä estimointia, mutta mitä enemmän tätä kauraa syötetään Forbes / JPMorgan -tason toimijoilta, sitä enemmän [täytä mikä tahansa subjektiivinen tulkinta]
Itse näkisin niin merkittävänä pylväänä että kyllä se on omiaan nostattamaan hypeä. Markkina on kovalla luotolla odotellu rikkoutumista tän vuoden puolella ja nyt kun se tuli niin ei markkina ainakaan ole pettynyt
