Joku kysyi suomenkielistä foorumia ETH:sta - voin suositella Castelieron kommentteja aiheesta.
2 tykkäystä
Kiinnostavaa keskustelua. 
Kuuntelin rahapodin bitcoin-jakson ja se oli mielenkiintoinen. Osaako joku kertoa, että paljonko sähköä kuluisi (esim. suhteessa maailman sähkön tuotantoon), jos kaikki kaupankäynti tehtäisiin bitcoineissa (siis alkaen tavanomaisista ruokaostoksista jne)?
1 tykkäys
Enemmän tuossa olisi se ongelma, ettet haluaisi odotella kaupankassalla niin kauan, että transaktio hyväksyttäisiin - siihen menisi kymmeniä minuutteja ja sinun kaupankäynti kulut pikku ostoksesta olisi suuremmat kuin itse ostos. Tämän vuoksi tarvitaan muita ratkaisuja kuin bitcoin. Sähkönkulutus ei ole siis suurin ongelma.
2 tykkäystä
Tuossa on hyvä twitter-ketju sähkönkulutuksesta. Kirjoitettu bitcoin-lasit päässä, mutta asiasisältö oikean suuntainen.
Mitä @DayTraderXL viittasi maksun hitauteen, on hyvä pitää verrokkina mielessä, että nykyisen pankkijärjestelmän settlement-layer (johon bitcoin vertautuu) vie 1-2 arkipäivää. En itse sulkisi pois sitä mahdollisuutta, että bitcoinin lightning-verkon kehitystyöt (tai Striken kaltaiset projektit) mahdollistaisivat jonain päivänä bitcoinin käytön laajalti pikamaksuissa. Toki bitcoin itse ei sen nopeammin liiku vaan maksatustasolla transaktio vahvistetaan etukäteen ennen kuin suurempi määrä transaktioita kerralla viedään yhtenä tapahtumana lohkoketjuun - siten saadaan myös lohkoketjun käytöstä aiheutuvat kustannukset pienemmiksi. Tuossa referenssiksi MasterCardin prosessikuvaus maksutransaktioiden kulusta. SEPA-tilisiirrot liikkuvat nykyisin nopeasti, mutta nimenomaan kauppiastasolla maksuja odotellaan pankkitilille edelleen noin 2 päivää plus pyhät ja viikonloput.
3 tykkäystä
The company has accumulated nearly 26,000 Bitcoin in the last 7 days.
8 tykkäystä
Tärkeitä uutisia:
2 tykkäystä
Hyvä vaan, että asia otetaan pöydälle niin saadaan se alta pois. Lagarde ja Yellen taitavat vaan olla auttamattomasti myöhässä ja sääntely jää KYC-veivailuksi.
2 tykkäystä
mutta miten käy kryptopörsseille, tai erilaisille säilytys vaihtoehdoille?
Todennäköisesti muutokset ennen kaikkea lisäävät kryptopörssien hallinnollista työtä. Esimerkiksi KYC-dokumentoinnin lisääminen, auditoidut riskienhallintamekanismit, ilmoitusvelvollisuudet finanssivalvojalle, jne. Isot kryptopörssit, joilla on compliance-osastolla muskeleita, pärjäävät mainiosti. Alalle tuloa ja pieniä toimijoita regulaatio haittaa eniten.
Yksityishenkilön kannalta Hollannin malli lienee todennäköisin. Eli jos siirtää kryptoja omaan lompakkoon, kryptopörssin pitää todentaa se, että lompakko kuuluu kryptoja siirtävälle henkilölle. Tämä Hollannissa toteutetaan tyypillisesti screenshotilla vastaanottavasta lompakosta. Yhdysvalloissa tuon pidemmälle ei voitane mennä, “koska perusoikeudet”. EU:ssa periaatteessa voitaisiin mennä pidemmälle, mutta valtioiden erilaisten perustuslakien ja poliittisten ilmapiirien takia Yhdysvaltojen peesaaminen on todennäköisintä.
Suurimpia kysymyksiä on DEX:ien kohtalo. Niihin on käytännössä mahdotonta ulottaa KYC-sääntelyä. Kriminalisointikin olisi todella vaikeaa hajautuksen ja vastuuhenkilöiden puuttumisen takia. Lisäksi niiden kieltäminen rajoittaisi lohkoketjuteknologian kehitystyötä tai veisi sitä suopeammille talousalueille. Siksi todennäköisintä on “vain” fiat on/off-ramppien sääntely.
Tuo siis todennäköisin tapahtumien kulku. Pahimpana uhkakuvana pidetään verotussäännösten jäykistämistä: esim realisoitumattomasta arvonnoususta verotetaan vuosittain. Se täydennettynä sillä, että verovelvollisen pitää veroilmoituksella raportoida krypto-omistuksensa rangaistuksen uhalla. Tuon tyyppisistä kuvioista voi tulla perustuslaillisia monivuotisia riitoja eri oikeusasteissa, mutta ongelma olisi ennen kaikkea epävarmuus.
Kaiken kaikkiaan Lagarden ja Yellen ulostuloja pidetään kryptoalalla hyvinä. Kummankin leidin sanamuodot olivat varmasti tarkoin harkittuja, joten heidän keskittyminen rahanpesun estämiseen (tähän väliin voisi heittää jotain nokkelaa Lagarden omakohtaisesta kokemuksista “funny busineksen” parissa) tarkoittaa samalla sitä, että todennäköisyydet sodasta bitcoinia vastaan ovat taas yhtä astetta pienemmät. Mitä nopeammin uuden regulaation sisältö tiedetään, sitä nopeammin bitcoinin laaja hyväksyttävyys omaisuusinstrumenttina kasvaa, ml. ETF mahdollistuu.
5 tykkäystä
1 tykkäys
Yritin etsiä ketjuja lohkoketjuteknologian yrityksistä, mutta ei löytynyt, joten kokeillaan täältä: mitä mahdollisia sijoituskohteita lohkoketjuun (blockchain) liittyen löytyy jenkki- tai pohjoismaisista pörsseistä? Onko ETFiä tai rahastoja, jotka ovat lohkoketju-specifejä? En siis halua sijoittaa esim “vanhoihin” teknologiafirmoihin, joilla on kehitteillä lohkoketjuun liittyviä teknologioita tai sovelluksia, vaan etsinnässä on puhtaasti lohkoketjuun keskittyneet yritykset ja niihin sijoittavat rahastot. Mutta onko niitä pörsseissä?
Heti tulee mieleen ainakin $RIOT, $HIVE, $ARBKF ja $MARA. Onhan noita kymmeniä näidenkin lisäksi. Itsellä on $RIOT ja $HIVE salkussa.
2 tykkäystä
En oikein ymmärrä tuota kysymystä. Käsittääkseeni lohkoketjuun voi sijoittaa nyt kolmella tavalla:
- valuuttaa suoraan tai epäsuorasti
- louhijat, mitkä Kunkku mainitsi
- vanhat yritykset, jotka ottavat teknologian käyttöön (eli luultavasti puolet maailman yrityksistä)
Eikö tämä ole vähän sama kuin kysyä kuinka sijoittaa suoraan tekoälyyn? Vaikeaa kun nämä liittyy epäsuorasti kaikkeen.
1 tykkäys
Lohkoketju ei ole kryptovaluutta, se on teknologia, johon mm. kryptovaluutat perustuvat, mutta jota voidaan käyttää paljon muuhunkin. Esim pankit ja suuryritykset (esim Facebook) ovat kiinnostuneet siitä, koska sen avulla voidaan kehittää tietoturvallisempia sovelluksia.
2 tykkäystä
Paljon tulee nyt uutisia bitcoin kuplasta ja sen puhkeamisesta. Uskotteko suurempaan romahdukseen?
Tämä on niin totta 
1 tykkäys
Regulaatiouhkaa pukkaa.
1 tykkäys