Esimerkiksi Suomessa Linnanmäki mainostaa käyttävänsä vain puhdasta vesivoimaa. Jos Linnanmäkeä ei olisi kuluttamassa tätä puhdasta sähköä niin varmasti sen voisi käyttää mihin tahansa muuhun asiaan. Täten väittäisin tälläisen olevan vain puhdasta viherpesua. Ei ole mitenkään ekologista tuhlata vihreää sähköä jos tarjonta ei jousta kysynnän kasvaessa. Jos taas tarjontaa on liiaksi kuten sadekautena vesivoimasta voi olla niin sitten on hyvä että energia saadaan käytettyä johonkin hyödylliseen. Vaihtoehtoja on lähinnä alumiinisulattamot, konesalit tai kryptoluohinta.
4 tykkäystä
Varmaan yhtä kauan kuin cryptoja louhitaan hiilivoimalla vai mitä? Aina löytyy joku valtio jossa bensa on niin halpaa että homma kannattaa
2 tykkäystä
Itseasiassa en ole lukinnut vastaustani, olen ihmetellyt sitä miksei louhimisvoimaa valjasteta johonkin järkevään. Tuleeko sellaista, en tiedä.
3 tykkäystä
siellä on taas monella ollut riskit melkein hallussa 
4 tykkäystä
Mielestäni mainitsin tuossa selvästi lähteeni. Lukijalle ei pitäisi jäädä epäselväksi se, että lähteenä on oma muistini. Tämän pohjalta jokainen lukija voi tehdä omat tarkistuksensa tai arvioida lähteen luotettavuutta.
Ylipäätään ymmärrän hyvin tämän ympäristöarvojen esiintuonnin, mutta en sitä, että hiilivoimakorttia heilutellaan toiseen suuntaan täysin mielikuvaperusteilla ilman edes muistiin verrattavaa lähdettä.
Onko bitcoinin louhintaan käytettävä vihreä sähkö pois jostain hyödyllisestä? Kuinkakohan paljon sitä käytettäisiin jonnin joutavan kertakäyttötavaran valmistamiseen. Eikö tämän kertakäyttötavaran valmistaminen itsessään tuota vielä lopputuotteen osalta negatiivista ympäristöarvoa lojuessaan loppusijoituksessa valtamerten roskapyörteissä.
Tällä kärjistävällä esimerkillä haen näkökulmaa siihen, että ei se bitcoinin louhintaan käytettävä energia mene sen suurempaan turhuuteen, kuin suurimmassa osassa kiinassa valmistettavissa “kertakäyttö” tuotteissa se menisi. Eli suhtaudun kielteisesti näkökulmaa, jossa bitcoiniin käytettävä energia nähdään turhana ja kaikki muu energian käyttö tarpeellisena.
Saylorin mukaan (korjatkaa jos olen väärässä?):
Maailman sähköenergian tuotanto: 160000 Twh
Josta hukkaenergiaa: 15000 Twh
Bitcoinin louhintaan menee: 120 Twh
Eli periaatteessa bitcoinin louhintaan käytettävissä olis vielä n. 14880 Twh, joka muutenkin menis hukkaan… 
3 tykkäystä
Mielenkiintoista, mitä tämä hukkaenergia käytännössä on? Miksi sitä ei voida hyödyntää muualla kuin louhinnassa?
6 tykkäystä
Hukkaenergia on todella laaja käsite. Esim. jos kodissa ei ole eristeet kunnossa, tulee hukkaenergiaa tai teollisuudessa hukkaenergia voi olla jonkin tuotteen valmistuksen aikana luotua lämpöä, jota ei käytetä sen kummemmin. Hehkulamppukin tuottaa hukkaenergiaa, koska energia on primäärisesti muutettu valoksi, mutta se lamppu myös lämpenee, joten se lämpöenergia on ns. hukkaenergiaa.
3 tykkäystä
Ei varmaan kannata TUHLATA enempää aikaa tähän chättiin
“Although we agree the amounts are ludicrous right now, that is still half as much as inactive home appliances in the U.S. consumed,” Rauchs said. The amount of energy wasted on idle home devices like phone chargers and microwaves in the U.S. could power the bitcoin network for two years.
tämmönen muistu äkkiseltään mieleen
2 tykkäystä
Täällä alkaa sähköpohdiskelut kehittyä mielenkiintoisella tavalla. Heitänpä väliin yhden kuvan, joka voi avata silmiä sähköhukasta:
4 tykkäystä
Elon Muskin twiitissä on monta omituisuutta - ei vähiten se, että transaktioiden välttäminen jotenkin vaikuttaisi sähkönkulutukseen. Muskin luulisi tietävän paremmin. Joko kyseessä oli intressitahojen pakkosyöttö tai Muskin omaa imagopeliä. Tai molempia.
Harvoin olen Saifedeanin kanssa täysin samaa mieltä…
9 tykkäystä
Jos transaktioilla ei ole mitään tekemistä sähkönkulutuksen kanssa, niin kerrotko, miten transaktiot ovat mahdollisia? Mitä niiden toteutuminen ja järjestelmän ylläpitäminen vaatii?
Koska kukaan muu ei tiedä mihin sinun muistisi viittaa niin ei tätä tarkastusta oikein voi tehdä. Itse pyrin välttämään tarkkojen lukujen esittämistä jos en pysty niitä tarkistamaan. Esimerkiki minun muistini sanoi että tuo Sichuanin vesivoima ylijäämä energia on kyllä sinänsä totta mutta vain osan aikaa vuodesta. Laitoin tämän sitten googleen ja voin jakaa sen näin muillekin.
Hukkaenergiaa syntyy esimerkiksi silloin, kun vesivoimalan allas täyttyy ja se joutuu juoksuttamaan vettä padosta, vaikka sähköä ei juuri silloin tarvittaisi. Tällaista energiaa käyttävät esimerkiksi Kiinan Sichuanin bitcoin-louhijat.
Tutkimus ei kuitenkaan tue näkemystä, että hukkaenergia olisi ainakaan hallitsevassa roolissa.
Esimerkiksi Joule-lehdessä julkaistun vertaisarvioidun artikkelin mukaan(siirryt toiseen palveluun) Sichuanin vesivoima tuottaa hukkaenergiaa vain sadekausien aikana, ja muina aikoina louhijat kasvattavat kaiken energian, myös hiilivoiman kysyntää.
4 tykkäystä
- In the past 24 hours , 391 589 traders were liquidated.
- The largest single liquidation order happened on Huobi-BTC value $38.7M
3 tykkäystä
Pomp luultavasti asian ytimessä:
4 tykkäystä
ja näin…
3 tykkäystä
Linkittämässäsi joule lehden artikkelissa on mainittu seuraavaa:
Production of hydropower is high in the wet season during the summer months and low in the dry season during the winter months. As a result, seasonal variability in hydropower is already higher than 30% and expected to increase further because of climate change.
Eli artikkelin perusteella kausivaihtelu vesivoimassa tässä legendaarisessa Sichuanin maakunnassa on 30%. Missään ei mainittu mitään faktaa, etteikö vesivoiman hukkavoimaa olisi myös kuivalla kaudella.
Sähkönkulutus suurella todennäköisyydellä myös Sichuanissa vaihtelee päivän ja yön aikana. Tuntematta alueen vesivoimaloita voi silti arvioida, että niihin pätevät samat lait kuin vesivoimaan muuallakin. Eli joessa vettä ei voi paljoakaan varastoida voimalan ylävirranpuolelle. Tämän takia voimaloiden läpi tai ohi on ajettava suhteellisen stabiilit määrät vettä.
Wikipediasta kaivettuna alueella on esimerkiksi Wudongden pato. Virtaus keskimäärin joella, jossa pato on 4,471 m3/s. Tälläisenä lukuleikkinä paljonko vedenpinta padon yläpuolella nousisi seuraavasti, mikäli padon läpi ajettaisiin vain 30% vähemmän vettä, kuin täysi virtaama on?
-
oletetaan yläjuoksulle ns tilaa vedelle 20km*1km tila → 20 000 000 m2
-
eli 12h aikana 30% padotus nostaisi vedenpintaa arvioidulla vesivarastoalueella seuraavasti (0,3*4471 m3/s * 60s * 60min * 12h) / 20 000 000 m2 = 2,9 metriä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Wudongde_Dam
Seuraavana lukuleikkinä tutkitaan montako ASIC louhintkonetta tarvittaisiin, jos kaikki bitcoinin louhinta tehtäisiin tässä legendaarisessa Kiinan vesivoimarikkaassa Sichuanin maakunnassa. Wikipedian tietojen mukaan Jinsha joessa on noin 60 000 MW max tehon arvoisesti vesivoimaa.
-
Laskuharjoituksen yksinkertaistamiseksi käytetään vain Antminer S19 louhintarautaa (Hashrate: 95 TH, 3250W
-
Bitcoinin hash rate on tällä hetkellää noin 180 EH/s
-
Eli näitä louhintarautoja tarvittaisiin karkeasti ottaen 180 H/s* 95 H/s * 1 000 000 = 1 890 000 kpl
-
Louhintarautojen tehon tarve olisi tällöin 1 890 000 * 3250W= 6 142 500 000W → 6143 MW
-
Eli Jinsha joen vesivoimaloiden yhteenlaskettu kapasiteetti on noin 60 000 MW ja louhinnan tarvitsema teho on 6143 MV eli about 10%
Tämän yksinkertaistetun laskuharjoituksen perusteella pelkästään Jinsha joen vesivoimaloiden todennäköinen hukkasähkö riittäisi pyörittämään helposti kaikkea maailman bitcoin louhintaa myös ns. kuivalla kaudella.
4 tykkäystä
Kaksi kaikkein vähiten kiinnostavaa aihetta liittyen kryptoihin viimeisen vuoden aikana on olleet Tether ja sähkönkulutus louhintaan. Molemmilla on olennainen rooli siihen, että kryptot ovat olemassa. Onko näihin liittyen jotain ongelmaa, jota voitaisiin korjata ja kehittää jatkossa? Mielestäni kyllä ja siihen olisi paljon hyödyllisempää keskittyä. Siinä mielessä keskustelusta on hyötyä ja se varmasti johtaa parempaan lopputulokseen molempien osalta.
Sitten voidaan tietysti kysyä, että miksi kryptot on olemassa ja tarvitaanko niitä ylipäätään? Ylläolevat aiheet häviäisi, mikäli kryptot todettaisiin täysin hyödyttömiksi ja luotaisiin jokin maailmaan laajuinen laki ja sensuuri, jolla ne pakotettaisiin käytöstä pois. Välttämättä näin ei täysin kävisi, mutta niistä syntyisi “darkside of the moon cash”, jota pyöritettäisiin jossain salaverkostossa.
Oma mielipiteeni tähän keskusteluun on, että tällä hetkellä ei vielä täysin ymmärretä, mitä mahdollisuuksia esim. Ethereum/Ether tulee tarjoamaan muutaman vuoden päästä. Palveluarkkitehtuuri, mikä voidaan niiden avulla rakentaa, tulee muuttamaan monta nykyisin käytössä olevaa palvelua - läpinäkyviksi, helposti ylläpidettäviksi, nopeiksi ja edullisiksi. Bitcoinilla on vielä pitkään oma roolinsa, mutta minusta yleinen ymmärrys eri coineista on vielä niin ohkaista, että kaikki keskittyy vain Bitcoiniin ja puheet pyörii pääosin sen ympärillä. Heti kun ETH alkoi saamaan julkisuudessa enemmän näkyvyyttä, olemme nähneet hurjan arvonnousun. Siinä on selvää hypeä, mutta sen takana olevat monimutkaiset rakenteet alkaa saamaan pikku hiljaa näkemystä laajemmin. Tämä suunta tulee jatkumaan myös jatkossa.
Olenko kryptouskovainen, skeptikko, bull vai bear? Olen varovainen optimisti, kuten tapaan sanoa osakemarkkinoiden suhteen. En omista pitkässä salkussa merkittävää määrää mitään coinia. Toistaiseksi.
12 tykkäystä
Minua mietityttää, että miksi etherin arvonnousu korreloi verkon potentiaalin mukaan. Kyseessä on kuitenkin käsittääkseni avoimen lähdekoodin projekti? Kuvitellaanpa, että DarkRoast perustaa yrityksen, jonka pyörittämiseen lohkoketju on paras tapa. DarkRoast apureineen forkkaa Ethereumista oman platformin (ja tokenin), jossa bisnes alkaa pyöriä. Miten alkuperäinen Ethereum/ether tästä hyötyy?
En ole myöskään vielä törmännyt juurikaan järkeviin dappseihin. Viime vilkaisuilla suurinosa taisi olla mobiilipelejä tai casinosivustoja.
Samaa voi pohtia esim Visan tai Mastercardin kannalta. Jos ne siirtyvät maksunvälityksissään käyttämään lohkoketjua, miksi se olisi julkinen?