Olin positiivisen yllättynyt, miten analyyttinen kirjoitus oli. Valitettavasti monet kirjoitukset ovat äärimmäisen pintapuolisia ja viestivät vain tiettyä agendaa, yksipuolista näkökulmaa. Muutamia ajatuksia heräsi blogista.
Digieuro mahdollistaa myös keskuspankille näkyvyyden käyttäjän talouteen. Yksityisyyden menettäminen on todellinen uhka, jolla voi olla vakavia seurauksia.
Käsittääkseni “digieuron” teknisiä perusteita jne ei ole vielä päätetty, joten miksei se voisi olla Moneron kaltainen täysin anonyymi valuutta? Jos vertaa tilanteeseen, että sinä lähetät minun antamaani osoitteeseen bitcoineja, transaktion jälkeen voisimme seurata toistemme rahaliikennettä. Harva kuitenkaan jaksaisi luoda uusia lompakoita aina vaihtuviin käyttötarkoituksiin.
Toinen pohtimisen aihe on:
Bitcoin on vakuutus äärimmilleen velkaantuneen talousjärjestelmän romahtamiselta.
Rahan näkökulmasta: Suojaisiko Bitcoin kuitenkaan oikeasti? Vähän niinkuin suojaisiko kultaan perustuvien johdannaisten/ETF:ien omistaminen? Dollarin kaatuminen johtaisi melko todennäköisesti kaaokseen tai jopa dystopiaan, joten olisivatko esimerkiksi verkkoyhteydet edelleen toiminnassa? Raha, joka on lukossa kiintolevyllä, on yhtä arvokasta kuin juuri kaatunut fiat-dollari.
Jos infra toimisi edelleen, olisiko penetraatio kuitenkaan riittävä, jotta BTC toimisi? Lähikaupan kauppias tuskin haluaisi tuotteistaan bitcoineja, jos hänen tavarantoimittajansa eivät huoli bitcoineja vastineeksi kananmunista ja maidosta.
Käsittääkseni merkittävä osa kaupoista on muuttanut vastaanottamansa bitcoinit fiateihin, joten sen sijaan, että bitcoinin päällä pyörisi varteenotettavaa taloutta ja vaihdantaa, on kyseessä lähinnä yksittäisiä maksuja ja maksuketjut ovat lyhyitä. Raha ei siis varsinaisesti kierrä.
Bitcoinin ylläpito on hajautettu maailmanlaajuisesti, eikä sen käyttämistä voi teknisesti estää.
Toisaalta tarvitseeko Bitcoinia estää teknisesti, jos sen voi tehdä muuten? Jos esim Yhdysvallat päättäisi estää maksujen välityksen SEPA:n ja Yhdysvaltalaisten palveluiden (Visa, Mastercard, Square, Paypal jne…) kautta pörssien ja käyttäjien välillä, niin Bitcoinin vähäinenkin “oikea” käyttö loppuisi. Toki kiertoon jäisi edelleen kaikki bitcoinit, mutta miksi kukaan ottaisi sitä vastaan, jos käyttökohteita on rajallinen määrä? Itseasiassa käyttökohteiden määrä todennäköisesti laskisi hiljalleen, koska osa päättäisi olla ottamatta bitcoineja vastaan, päästyään vanhoista eroon.
Olen myös skeptinen siitä, kuinka hajautettu Bitcoin oikeasti on. Louhintaa tapahtui aiemmin merkittävästi Kiinassa, mutta regulaation takia louhintaa on ilmeisesti siirtynyt merkittävästi Yhdysvaltoihin. Lisäksi neljä suurinta mainauspoolia omistaa yli 50% hashpowerista*. Jos ajattelisi globaalia valuuttaa, niin ne vastaisivat käytännössä FEDia, EKP:a, BoJ:ia ja PBC:aa.
Bitcoin on rahajärjestelmä, jonka sääntöjä ei voida manipuloida käyttäjien kustannuksella.
Sääntöjä ei voida ehkä manipuloida, mutta Bitcoinin hintaan vaikuttaa aivan liikaa esim Elon Muskin /Teslan kommentit sekä valaat ovat ilmeisesti pystyneet heiluttelemaan Bitcoinin kurssia merkittävästi. Nämä ongelmat pitäisi pystyä ratkaisemaan, jotta luottamus Bitcoiniin nousisi uudelle tasolle ja kohti vakavasti otettavaa sijoitusinstrumenttia.
Arvonsäilyttäjän näkökulmasta: Suojaisiko BTC myöskään rahoitusvarallisuuden näkökulmasta? Bitcoin on kokenut vasta yhden rahoitusmarkkinoiden “romahduksen”, jossa se valitettavasti positiivisesti korreloi äärimmäisen vahvasti esim osakemarkkinan kanssa. Bitcoinin omistaminen ei antanut minkäänlaista suojaa koronarommissa, joten miksi se antaisi fiatien romahtaessa? Maailman finanssimarkkina on äärimmäisen verkottunut, joten kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Esim osakemarkkinan sakatessa osa voi joutua myymään kryptoja kattaakseen margin callit, osa taas saattaa haluta pienentää riskiä ja siirtää varoja kryptoista käteiseksi/bondiosakkeisiin.
*Pool Stats - BTC.com