Eilinen kysely paljasti sen, että täällä on ihan olennainen määrä ihmisiä, jotka suhtautuvat kryptoihin pitkäaikaisena sijoituksena. 
Sen innoittamana kirjoittelen nyt omia ajatuksia tämän hetken makrotilanteesta. Bitcoin on keskiössä, koska se määrittää edelleen markkinan suuntaa, mutta yritän pohdiskella myös kokonaistilannetta.
Riskit. Yli 50 %:n dipit ovat edelleen, jopa lähiaikoina, täysin mahdollisia. Kiinan puhdistusoperaatioista on toistaiseksi selvitty yllättävän pienin hintaseurauksin. Yhdysvalloissa kytee uusi regulaatiopommi, joka realisoituessaan aiheuttaisi paljon laajempaa ja pitkäaikaisempaa vahinkoa. Warren, Yellen ja hieman yllättäen Gensler ovat yhteistyössä raskaasti reguloimassa kryptoalaa. Gensler halunnee suurimman osan kryptotokeneista luokiteltavan arvopapereiksi eli SEC:n valtikan alle, käytännössä tappaen uuden kryptoinnovoinnin Yhdysvalloista. Yellen halunnee kryptot mahdollisimman raskaan ja intrusiivisen verotuksen kohteeksi. Ja Warren… no, haluaisi maailman ilman kryptoja. Jos Powell savustetaan ulos ja esim. Brainard hyppää tilalle, myös keskuspankin puolelta tulee olemaan CBDC:n tien lanaamiseksi vahva kryptovastaisuus. Bidenin kannatuksen lasku vaikeuttaa hallinnon linjausten ennustettavuutta, mikä toki on koko finanssimaailmalle suuri riski. Regulaatioriskien osalta mielenkiintoista seurata kuinka nopeasti asiat eri tahoilla etenevät. Hallinto perinteisesti on hitaan puoleinen ja kryptoteollisuus on ainakin toistaiseksi nopealiikkeinen - mutta kuinka paljon halua yksittäisillä kryptotoimijoilla on lähteä haastamaan hallintoa. Ironista kyllä, kryptoalan on syytä peukuttaa Ripplen puolesta käynnissä olevassa oikeusjutussa. Kryptoalan järjestäytymisestä tuore signaali:
On-chain. Indikaattorit kertovat siitä, että bitcoin on taas hyvin “resetoitu” uutta härkäjuoksua varten. En nyt mene syvemmälle, koska jokainen voi itse halutessaan tutustua indikaattoreihin. Mutta muutama mielenkiintoinen demografinen kuvaaja:
Kryptot sijoitusluokkana. Tuotto-riski-suhde on mielestäni edelleen erinomainen, varsinkin pitkällä aikajänteellä. Kryptoassetit on tällä hetkellä niitä harvoja omaisuusluokkia, joissa realistisesti on 10-50x tuottopotentiaali tällä vuosikymmenellä. Ala menee hirmuista vauhtia eteenpäin, esimerkiksi crypto gaming on vasta alkutekijöissään ja silti melko kökkö peli Axie Infinity saavutti jo kuukausitasolla Fortniten liikevaihdon. Samoin NFT:t ovat vielä ihan alkutekijöissään vaikka miljardiluokan viikkovaihtokin kertaalleen ylittyi, DeFi hakee vielä toimintamallejaan, platformit kirittävät toisiaan kehitystyössä, layer 2-ratkaisut muuttavat pelikenttää, jne. Samalla uusia instituutioita ilmoittautuu kryptomarkkinoille ja halukkaiden jono kasvaa. Euroopassa Sveitsi ja Saksa ovat selvästi edellä kehityksessä, jälkimmäisen osalta Spezialfondien oikeudet allokoida 20 % pääomastaan kryptoihin yhdessä Deutche Bankin ulostulojen kanssa kertoo missä mennään. Kyse toki ei ole vain kryptojen omasta tuotto-riski-suhteesta vaan myös muiden sijoitusinstrumenttien arvostuksista.
Osakemarkkinat. Olisi (toistaiseksi) kryptosijoittajana mukava peesailla joitain makroekonomisteja sen osalta, että osakkeiden tuotto-odotus tällä vuosikymmenellä on alhainen tai jopa negatiivinen. Mielestäni tuo narratiivi perustuu mittareiden virheelliseen tulkintaan. Mittatikun muutosta nimittäin ei oteta huomioon, kun mietitään arvostuskertoimia (suhteessa historiaan, tuloksiin, mihin tahansa). Dollarin M2-rahavarannot ovat kasvaneet 2018 alusta 50 %, S&P500 samoin 50 %. Välissä on ollut rajuja muutoksia, mutta sepen ja M2-rahavarantojen nettomuutos myös vuodesta 2007 on 0 %:n luokkaa. En väitä, että kausaliteetti olisi välitön, mutta kun viimeinen reilu vuosikymmen on ollut keskuspankkien sponsoroimaa, valtioiden rajua velkaantumista ja (varsinkin euroalueella) alhaisten korkojen ja heikon tuottavuuden aikaa, pitäisi varsinkin historiallisten tunnuslukujen vertailussa huomioida se, että dollari ja euro ovat nykyisin kymmeniä prosentteja heikompia kuin vielä muutama vuosi sitten. Länsimaissa on tietty vauhtisokeus, kun muut länsimaiden valuutat heikkenevät kutakuinkin samaa tahtia ja inflaatio ei tunnu kovalta. Mutta kyllä se inflaatio iskee myös meille. Tuottajahintaindeksit, jenkkien asuntomarkkinat, rahdit, sähkön hinta, meillä pk-seudulla kaukolämpö, jne. Näistä esimerkiksi sähkö ja rahdit kertautuvat eri tasoilla, mikä on sitä pahinta inflaatiota. Tottakai vielä joku voi sanoa, että kyse on väliaikaisesta tilanteesta, jonka on aiheuttanut esim. kaivosten ja satamien koronaepidemiat, huolintapuolen vaikeudet liikutella kuskeja, Euroopan poliittiset linjaukset sähköntuotannon suhteen. Itse en usko väliaikaisuuteen. Finanssimarkkinat ei kokonaisuutena ole tyhmä, ei ole mielestäni sattumaa, että likvideimmät kohteet ovat seuranneet hyvin löysän rahan määrää ja epälikvidimmät omaisuusluokat tulevat viiveellä perässä. Ts. kyseessä ei ole niinkään osakemarkkinoiden posketon arvonnousu vaan enemmänkin nimittäjän (€ tai $ tai jokin muu) heikkenemisestä. Sen vuoksi uskon, että osakemarkkinoilla on vielä nousuvaraa pidemmälläkin aikavälillä, mutta nyt on alkanut eräänlainen kilpajuoksu siitä, mitkä yritykset pystyvät mukauttamaan tuloksensa ja taseensa parhaiten heikentyneeseen valuuttaan - yksinkertaistaen: korottamaan hintojaan. Kyllä se jokin isompi 15-20 % korjausliike varmaankin tulee ja silloin erotellaan voittajiksi ne yritykset, jotka ovat parhaiten kirineet arvostuskertoimiaan kiinni. Ja kyllä, osakemarkkinoissa on näistä lieventävistä asianhaaroista huolimatta keskimäärin yliarvostusta tällä hetkellä - esim. SPAC-huumat ja tappiollisten yhtiöiden poskettomat arvostukset kielivät karua sanomaa siitä kuinka riski arvotetaan persiilleen.
Makrotalous yleisesti. En vähättele sitä, etteikö makrotaloudessa olisi merkittäviä riskejä. Euroopan tuottavuuskriisi, todennäköinen globalisaation laskutrendi, geopoliittiset riskit, Yhdysvaltojen paperitalous (kapitalismin esikuvassa hallinnon osuus BKT:stä yli 40 % ja liittovaltion budjetista yli 50 % rahoitetaan velkarahalla?!), yhteiskuntien pirstoloituminen ja ääriliikkeiden voimistuminen, jne. Keskuspankit määräävät tahdin, mikä on melko sairasta jo lähtökohtaisesti, mutta ei siellä tyhmiä ihmisiä ole töissä. Nyt ollaan jossain välivaiheessa sen suhteen, miten tätä korttitaloa lähdetään purkamaan. Maailman bruttovelan suhde maailmaan BKT:en on noin 4:1, joten olennaisille koronnostoille ei ainakaan ole tilaa - ellei sitten nimenomaisesti haluta käynnistää täysi puhdistus. Yksi prosentti lisäkorkoa söisi BKT:sta 4 %… ei vaan yhtälö toimi. Olisi hienoa osata sanoa miten tässä tulee käymään. Luultavasti kyse on tämän vuosikymmenen hitaasta ja (ainakin valtaosin) kontrolloidusta muutoksesta kohti jotain uutta, ehkäpä jopa ensin MMT:n kokeilua virallisemmin ja siitä sitten vähitellen erkaantumista kohti jotain vakaammalla pohjalle olevaa järjestelmää.
BTC vs. altit. Sijoituskeissini tällä hetkellä on se, että ennemmin tai myöhemmin ~6 kuukauden sisään BTC.D tulee tippumaan selvästi alle 40 %:n. Siksi olen edelleen vahvasti alteissa mukana, 78 % kryptoportfoliostani. Mutta mitä enemmän tietoa kertyy, sitä vakuuttuneempi olen siitä, että vain pieni osa nykykryptoista selviytyy pidemmällä aikajänteellä - ts. tässä kohden niitä tulee käsitellä joko korkean riskin “VC”-sijoituksina taikka poletteina saada lisää bitcoinia ja etheriä. Riskienhallinnan kannalta: jos omistamasi altcoin ei ylisuorita pidemmällä aikajänteellä bitcoiniin tai etheriin nähden, sen pitkäaikaiseen holdaamiseen täytyy olla melkoisen hyvät fundasyyt. Hyvä myös huomata, että valtaosaa altcoineista uhkaa Genslerin puheiden realisoituminen. Bitcoin ja ethereum lienevät ainoita turvassa olevia. Layer 2 -ratkaisut tekevät kummastakin myös poikkeuksellisia. Itse uskon, että tulevaisuuden perusta hajautetulle lohkoketjuteknologialle perustuu nimenomaan äärimmäisen vahvoihin layer 1 -tasoihin ja niiden päälle rakennettaviin vikkeliin ja spesifeihin layer 2 -ratkaisuihin. Ethereumin Matic, Arbitrum ja Optimism kehitystahtia ja implementaatioita on silmiä avartavaa seurata. Lightning-verkko on tuonut bitcoiniin ei pelkästään nopeat ja halvat (~ilmaiset) pikamaksut, vaan se myös mahdollistaa laajaa adoptiota. Kun nyt jossain MacDonalds’n, Pizza Hutin tai Starbucksin kontrollerit alkavat raportoimaan El Salvadorin lukuja ilman maksuvälityskuluja, alkaa silmät aueta monella suunnalla (/auenneet jo?). Samanaikaisesti Twitter juuri mahdollisti ilmaisen rahasiirron kelle tahansa Twitterin käyttäjälle. Western Union tutisee eikä ole mikään ihme, että Visa ja MasterCard yrittävät vauhdilla integroida kryptoja omiin järjestelmiinsä ja maksuvaihtoehtoihin. En tarkoita, että Lightning-verkko itsessään tuo bitcoiniin sijoittavalle lisäarvoa, mutta se vahvistaa verkostoefektiä ja tunnettuuden määrää, jotka välillisesti tuuppii bitcoinia kohti sen potentiaalia. Pidemmällä aikavälillä bitcoin vs. altcoin arvostuksissa on nähdäkseni periaatteellinen ero, joka voi viedä vaakaa kumpaankin suuntaan. Bitcoinin arvo elää löysästä rahasta ja keskuspankkipolitiikasta, ja (ainakin toistaiseksi) saattaa myös vastaavasti kuolla vastuulliseen rahapolitiikkaan. Altcoinit sen sijaan ovat enemmän teknoyhtiön kaltaisia, jotka elävät ja kuolevat sen mukaan onko teknologia riittävän hyvää massiivisen globaalin kehittäjä- ja käyttäjämäärän kasvattamiseksi.
Kryptosyklit. Bitcoinin puoliintumiseen perustuvat kryptosyklit ovat olleet “se” juttu arvioitaessa tulevia vuosia. Nyt yhä useampi taho on sitä mieltä, että kryptosyklit ovat kuolleet ja jatkossa mennään markkinaehtoisesti ylös ja alas (keskimäärin ylös) ilman pidempiä härkä- tai karhumarkkinoita. Tuota keskustelua on mielenkiintoista seurata. Itse pidän todennäköisempänä kokeneempien markkinatoimijoiden käsitystä voimakkaiden hype- ja karhusyklien jatkumisesti. Kryptot ovat erittäin likvidi 24/7 omaisuusluokka, johon kohdistuu paljon tunteita, vivutusta eikä yhtään circuit breakeriä (ellei Coinbasea lasketa 
). Mediakin helposti kaataa bensaa liekkeihin, jos nousu on kovaa. Itse luultavasti myyn noin 30 % portfoliostani seuraavaan (mini?)kuplaan (n. +100-150 % nykyhinnoista) ja toiset 30 %, jos tulee jokin massiivisempi kupla. Loput aion pitää kryptoissa 5-10 vuoden sijoitusjänteellä. Tosin todennäköisesti osan myyntivoitoista yritän allokoida takaisin kryptoihin alempaa, mutta jos se ei onnistu, ei kaada maailmaa. Löytyy sitä aina muitakin sijoituskohteita, ei välttämättä niin massiviisen tuotto-riski-suhteen kohteita kuin kryptot, mutta ihan hyvällä tuotto-riski-suhteella kuitenkin ja nimenomaan pienemmällä riskillä.
Psykologinen puoli. Toistaiseksi tämä kryptoihin lähteminen on ollut äärimmäisen mielenkiintoinen matka, monella tapaa. Ensinnäkin ammatillisesti tuplamaisterina, entisenä KHT-tilintarkastajana, pankkilaisena ja talousjohdossa ehdin olla 4x vuotta niin järjestelmän mies/“putkessa” kuin olla voi. Se, että koronakriisi avasi silmät keskuspankkipolitiikalle ja finanssijärjestelmän syvemmälle sairaudelle, oli jo itsessään melkoinen ajattelun mullistus. Periaatteessa olin tiennyt asian, mutta en ollut halunnut tiedostaa sitä… Rahan perustavan olemuksen ja nopeasti kryptojen jänönkoloon hyppääminen tuntui yllättävän luontevalta, toki teoreettista perustaa oli jo taustalla. Oli helppo heittää isolla panoksella rahaa sisään, koska sijoitusten menettäminen ei vaarantaisi omaa tai perheeni tulevaisuutta. Jossain kohden, kun tavalliset päiväliikkeet alkoivat olla kuusinumeroisia, puhumattakaan suurista liikkeistä, alkoi tietty karaistuminen hintojen seuraamiseen - esim. nykyisin jotkut sepen -2 % päiväliikkeiden aiheuttamat “paniikit” ja narratiivit lähinnä naurattavat, -20 %:kin olisi tavallinen tiistai kryptoille. Fundapuolta olen seurannut aktiivisesti, ja sen päivänselvä trendi on osaltaan mahdollistanut rauhalliset yöunet. Toki kun loppuelämän palkat on kasassa, mutta vain paperivoittoina, kyllä sitä yhä useammin käy mielessä, että sivistyneenä (?) sijoittajana minun pitäisi tasapainottaa sijoituksiani - tosiaan exit-suunnitelma karkeasti jo yllä mainittu. Muutoin se, että rahan takia ei tarvitsisi enää ikinä työskennellä, on kirkastanut käsityksiäni elämän prioriteeteista. Perhe, ystävät, liikunta, terveys ja henkinen kasvu, siinä se. Raha tulee jossain tooodella kaukana, kun sitä ei tarvitse miettiä. Nyt ymmärrän myös paremmin vertauksen siitä, että raha on aikaa. Sitähän se on, raha mahdollistaa vapautta ajan käyttöön haluammallaan tavalla. Meillä kaikilla on varsin rajallinen määrä päiviä elämässämme, joten niiden käyttäminen omien arvojen mukaisesti on elämän hienoimpia vapauksia tai mahdollisuuksia. Vastaavasti päivien käyttäminen johonkin merkityksettömään on nykyajan versio orjuudesta. No, joku voi kysyä miksen jo ole exitoitunut (ainakin osittain) kryptoista. Syynä on se, että minulla on draivia “sijoituspelinä” onnistumiseen vielä tallessa. Samalla inflaatiopeikkojen ymmärtäminen muistuttelee siitä, että ns. turvallista eläkepottia ei todellakaan voi varmaksi euromääräisesti sanoa - esim. 20 vuoden päästä euron arvo voi hyvin olla alle kymmenesosa nykyisestä. Maailma on siinä skenaariossa todennäköisesti huonompi paikka, mutta parempi varautua negatiiviseen skenaarioon ja yllättyä positiivisesti. Siksi mieluummin yritän nyt “puristaa” mahdollisimman paljon kryptoista ennen kuin hajautan sijoituksiani paremmin. Voittavat hevoset…! 
Joka tapauksessa sijoitustaidot tulevat lähivuosikymmenen aikana (yli?)korostumaan, joten kaikki Inderesin foorumin aktiivilukijat ovat todennäköisesti etulyöntiasemassa. Hyvää syksynjatkoa kaikille!
