Kannattaa katsoa koko Jack Mallersin esitys bitcoin konferenssista tältä vuodelta.
Pikkuhiljaa…
4 tykkäystä
Ennyt osaa sanoa pitäisikö tuon kuvan jotenkin liittyä tähän, mutta karkeasti sanottuna vain jos “piirakan” koko pysyy samana ja kolikoiden nopeus ei muutu. Perus taloustieteen kaavasta MV=PQ, jossa M on rahan tai vaihdanna välineen supply, V on sen kierron nopeus, P on hintataso ja Q on tuotanto indeksi jonka hintatasoa P kuvaa. Tuosta voi laskea kätevästi ulos P:n ja saadaan P=M*V/Q. Eli liikkeelle laskettavien kolikoiden määrä siirtyy ostovoimaan vain jos V/Q pysyy samana tai kasvaa tai laskee samassa suhteessa M:ään.
En tiedä huomasitko, mutta tuossa Wikipediakin huutaa puuttuvien lähteiden perään ja tuon sitaatin 3 kohdallakin penätään tarkennusta. Muutenkin pidän hieman kyseenalaisena tuota väitettä. Tuo aiempi kaava kanssa avaa hieman mistä infaatio koostuu.
P = M * V/Q
Eli hintataso voi nousta jos M nousee, V nousee tai Q laskee. Nyt me esimerkiksi elämme tilanteessa jossa inflaation voisi väittää johtuivan M:n noususta, mutta yhtä lailla perusteltua on esimerkiksi kiinan koronasulkuja ja sotaa katsellessa sanoa, että inflaation takana on suhde V/Q, jossa kasvanut ihmisten kulutus (V noussut) yhdessä tuotantovaikeuksien (Q laskenut tai ei ole noussut suhteessa V:hen).
Veikkaat, että jos maailmassa on valtava velkakupla joka on räjähtämässä ja FIAT järjestelmä tulee tiensä päähän, niin varallisuutesi on turvassa assetissa jonka olemassaolo nojaa siihen että joku tuhlaa valtavasti energiaa nopan heittelyyn?
4 tykkäystä
Laitanpa vielä kurisotiteettina kiinnostuneille lyhyen Talebin kirjoituksen Bitcoinista.
2 tykkäystä
pohdiskelin tässä että bitcoinin käyttäjillähän on tiedossaan piirakan lopullinen koko kaikenaikaa, löytyykö tietoa tai lähteitä, että kuinka hyvin perus taloustieteen mallit toimivat ympäristössä jossa käytettäisiin bitcoinin tapaista muuttumutanto arvon mittaa, oli tilanne mikä tahansa niitä ei tule olemaan liikkeellä kuin 21miljoonaa - vuosiensaatossa kadonneet kolikot 
tämmöinen mielipidekirjoitus(?) muistui mieleen
kyllä ja jos olen väärässä en ole varsinaisesti jäänyt mistään paitsi
ainakin toistaiseksi tästä harrastuksesta on saanut “rahoille vastinetta”
1 tykkäys
kiitti vastauksesta! jos tuo siun uskosi kasvavasta kysynnästä osoittautuu oikeaksi, hidastuva louhiminen ei ainakaan tule inflaatiota synnyttämään.
Piirakan koko ei ole tässä 21 miljoonaa kolikkoa vain se talouden koko joka arvostetaan bitcoineissa. Tuo on ihan hyvä kysymys missä määrin tuo peruskaava pätee bitcoinille, ja se riippuu ihan siitä onko bitcoin valuutta vai ei. Jos on niin pätee, jos ei niin ei päde. Mutta siitä nyt ei taidakkaan olla konsistenttia näkemystä edes yksilöillä, mutta Bitcoin ei voi olla samaan aikaan valuutta ja osakkeen kaltainen assetti.
Edit: Jos nyt avaan vielä lyhyesti että miksi tuo pätisi jos bitcoinia käytettäisiin valuuttana. MV = PQ kaavassa PQ on vain BKT. Eli kaavan tulkinta on, että talouden koko on yhtä kuin rahan määrä, kertaa sen nopeus, eli siis yksinkertaisesti se miten se olemassa oleva raha kiertää järjestelmässä. Tuo pätee ihan sama mikä se valuutta on jossa arvoa mitataan.
Tuossa on taas aika kaukaa haettua väärinymmärrystä kirjoittajalla. Alkaa ihan hyvällä pohdinnalla, mutta lopulta unohtaa täysin mikä on valuutan funktio taloudessa. Se ei ole assetti jonka tulisi säiyttää arvoa pitkällä jäntellä tai assetti joka kasvaa arvossa. Valuutan tehtävä on olla numeraari jolla arvostetaan oikeat hyödykkeet ja palvelut.
Sitten esim
Jos näiden tarinoiden aikana aloit pohtimaan, että onko tässä mitään järkeä, niin taputan sinulle. Se on äärimmäisen hyvä kysymys. Mikään universaali totuus ei mielestäni todellakaan määrittele, että rahan arvon tulisi laskea vähintään 2 % vuodessa talouden pyörittämiseen.
Ei mikään määritä että 2% on se paras määrä. Ainoa asia jolla on väliä taloudelle on se, että se inflaatio on ennustettavaa ja lievää. Kirjoittaja sanoo, että deflaatio ei olekkaan paha asia, mutta empiirisesti se deflaatio on erittäin tuhoisaa reaalitaloudelle. 2% inflaatio on valikoitunut suurelle osaa keskuspankkeja sillä se on lievää ja tarjoaa riittävän puskurin deflaatioon. Kultakannastakin puhutaan tuossa, mutta tuo Talebin kirjoitus antaa lyhyesti syyn siitä luopumiselle:
First, let’s discuss the demonetization of gold. In 1971, the
U.S. government terminated the Bretton Woods Agreement,
ending the convertibility of the U.S. dollar into gold. Gold
stocks were growing too slowly, and, as mentioned earlier,
much of it went to jewelry and industry — the most robust
theory is that there was not enough gold to keep up with
economic growth10.
Jos katsot siis taas tuota peruskaavaa, MV = PQ, niin jotta tasapaino pysyy ja ei mennä deflaation puolelle ja oletetaan V:n pysyvän samana, niin M:n ja Q:n pitää kasvaa samaa vauhtia.
Edit: Tuota kaavaa katsomalla myös näkee syyn miksi 2000 luvun reippaasta rahanpainosta huolimatta, emme ole nähneet inflaatiota. M on kasvanut, mutta V on laskenut, sillä suurin osa uudesta rahasta ei ole päätynyt kiertoon vaan on parkattuna yritysten, pankkien jne jne taseissa.
3 tykkäystä
tämä on se minkä kanssa tulee painittua päänsä sisällä, yksityishenkilön itsekkäistä lähtökohdista ajatellen tuntuisi oikeutetulta että työsuoritusta/palvelua vastaan saadun palkkion ostovoiman tulisi säilyä yli ajan.
Tätä “ongelmaahan” ei olisi jos pankki tai vastaava pystyisi tarjoamaan lähes riskittömän inflaatiota vastaavan tuoton talletuksille. Nyt ollaan jouduttu tilanteeseen jossa raha on järkevää käyttää välittömästi, seurauksena kaikenlaista enemmän ja vähemmän järkevää kulutusta ja ylikulutusta
Säästäjiä on ohjattu sijoittajiksi, markkinavoimien riepoteltaviksi vajavaisella ymmärryksellä mahdollisista riskeistä
Jeff Boothilla löytyy mielenkiintoisia ajatuksia/teorioita inflaatioon ja deflaatioon liittyen (May 9, 2016)
- The worst-case scenario: Governments continue to fight the forces of technology-induced deflation with enormous monetary easing and negative interest rates, which pushes wealth faster to the top technology companies, worsens income inequality and keeps prices from dropping. (In some respects, rising food prices and even home prices already reflect this.) A permanent underclass of alienated, unemployed (and unemployable) people emerges and grows progressively larger. Societal unrest, large-scale protests and any number of unpleasant outcomes ensue.
- The best-case scenario: Aided by technology, we approach a world without scarcity (or at least certain types of scarcity) for the first time in human history. Deflation makes our consumer goods free (or close to it). We find a way to share wealth — not easy, but doable. People may not have jobs (in the traditional sense), but they find far more meaningful pursuits.
3 tykkäystä
Puhut nyt velkavetoisen talouden lainalaisuuksista, ja sekin vain Keynesiläisen taloustieteen puitteissa. Bitcoin on sekä rahana että valuuttana selkeästi Itävaltalaisen taloustieteen hedelmä. Oma arvioni on se, että Keynesiläisyys todennäköisesti tulee länsimaissa tiensä päätökseen seuraavan 5-10 vuoden aikana. Mikä talousteoria on seuraava “test subject”, siitä en ole varma. Jos velkakupla puhkeaa, ja uusi maailmanjärjestys laaditaan suht puhtaalta pöydältä, kehittyneiden maiden demografiset tekijät ja ns. kestävä kehitys saattavat hyvinkin puoltaa deflatorista rahajärjestelmää.
1 tykkäys
Googlettamatta: Millä tavalla määrittelet Keynesinäisyyden? Miten määrittelet itävaltalaisen taloustieteen? Mitä ominaisia merkkejä Keynesiläisyydessä on ja missä määrin ne eroavat itävaltalaisen vastaavista? Mitkä ovat pääerot näiden kahden katsontakulman välillä? Missä määrin empiria tukee itävaltalaista koulukuntaa? Onko moderni taloustiede keynesiläistä? Miksi? Miksi ei?
Kysyn koska 99% ajasta kun ihmiset namedroppa taloustieteen koulukuntia, eivät he oikeastaan osaa oikein selittää eroja.
4 tykkäystä
Olen tähän ketjuun ihan riittämiin kirjoittanut talousteorioista, nykyisestä järjestelmästä sekä niiden suhteesta bitcoiniin. Mikä on sinun koulutuksesi ja työtaustasi? Millä kvalifikaatiolla itse arvioit talousteorioita ja niiden elementtejä?
Sopivalla kiertoilmaisulla jotta en paljasta liikaa, kvantitatiivinen koulutusala ja pankki.
Saanen kysyä samaa sinulta?
Sillä onko niillä empiiristä tukea väitteilleen. Ylipäätään tieteen lähtökohta on väitteiden falsifioitavuus. Kiertäen takaisin aiheeseen Itävaltalaiset, tämä on melkoinen ongelma koska he eivät ole positivisteja.
1 tykkäys
Minua ja palstan hypettäjiäkin viisammat ihmiset ovat sitä mieltä, että Bitcoin on käytännössä arvoton.
https://tekniikanmaailma.fi/ekpn-paajohtajan-jyrkka-kanta-kryptovaluutat-eivat-ole-minkaan-arvoisia/
Vaikka pitkällä jänteellä olen samaa mieltä Lagarden kanssa, niin enpä usko että hänen mielipiteensä kenenkään kelkkaa kaataa.
Tottakai ne sanoo noin kun eivät halua kilpailevaa rahaa,silloinhan kp kartelli alkaisi hikoilemaan.
1 tykkäys
Aika tyypillistä. Vaihtoehtonen tapa tuntuu olevan, että linkkaa pari videoa youtubesta.
1 tykkäys
“It will come. It will come. In due course.”
“How?”
“In due course. It will come.”
saas nähdä
1 tykkäys
Tämä ei siis ollut minulle, mutta tällaista kannattaa välttää. Trendi on yhä enemmän se, että netissä on mahdollista opiskella miltei mitä tahansa alaa ilmaiseksi laadukkaimmilla mahdollisilla materiaaleilla, ja muodollisen koulutuksen merkitys alati vähenee. Tällaisen esiinnnosto kesken keskustelun tulkitaan useimmiten niin, että omat argumentit ovat loppumassa. Tässä tapauksessa tiedän että sinulla Mitani23 on argumentteja ja tämä oli enemmän turhautumista, mutta silti. Kannattaa vain väsymättä lyödä omat parhaat argumentit tiskiin. Koulutuksilla ei ole väliä. Eikö tämä ole nimenomaan kryptohenkinen toteama?
24 tykkäystä
Viittaatko tällä uudella rahajärjestelmällä bitcoiniin? Tälläisiä epämääräisiä vihjailuja fiat rahan korvaamisesta bitcoinilla on heitelty iät ajat. Minua ihmetyttää että miten se oikein toimisi kun koko fiat varanto korvataan bitcoineilla.
Tuleeko kaikista nykyisistä btc omistajista miljardöörejä että fiattinsa menettäneet ihmiset pääsevät uuden piiriin vai miten tämä oikein voisi tapahtua?
Itse en näe tässä realismin häivääkään mutta ehkä ymmärsin väärin mitä tarkoitat.
1 tykkäys
Täällä foorumeilla näkee hyvin tiedon kukkulalle kiivenneitä kuninkaita, jotka eivät huomaa oppimisen vuorta vieressä. Koen keskustelun tällaisten henkilöiden kanssa täysin turhaksi ajanhukaksi, joka oman luonteeni tuntien johtaa möys kummankin osapuolen lokaantumiseen. Tässä tapauksessa absoluuttinen (siis: “empiirinen”) totuus maltillisen inflaation välttämättömyydestä talousjärjestelmässä oli ensimmäinen varoitusmerkki. Ja olisi saanut olla viimeinenkin. Mielelläni edelleen keskustelen eri talousteorioiden hyvistä ja huonoista puolista, mutta vain sellaisten henkilöiden kanssa, jotka eivät ole jo ennen keskustelua valinneet voittajateoriaa.
Tulevaisuuden osalta on vain eri asteen todennäköisyyksiä. Bitcoin uuden rahajärjestelmän perustana on erittäin epätodennäköistä, koska nykyjärjestelmä näyttää rapautuvan kiihtyvällä tahdilla ja bitcoin on viime syksystä lähtien jäänyt omaisuusluokkana hedge-rahastojen ja riskimanagerien pelinappulaksi. Jonkinlainen bancor-järjestelmä on mielestäni todennäköisin ja hyödykepohjainen rahajärjestelmä seuraavaksi todennäköisin. Tarkennuksena se, että Keynesiläinen taloustiede ei varsinaisesti ole epäonnistunut, vaan se, että fiskaalipolitiikka ei liiku trendiä vastaan muutoin kuin huonoina aikoina. Joka tapauksessa nykyisen talousjärjestelmän valtava velkamäärä on liki mahdotonta hallitusti tyhjentää järkeville tasoille, joten jonkinlainen velkamassan ja siten rahajärjestelmän great reset on mielestäni erittäin todennäköinen.
Geopolitiikka luo oman haasteensa todennäköisyyksien arviointiin. Jos pitäisi vetoa lyödä, sanoisin että länsimaailmassa ollaan kymmenen vuoden sisään IMF:n sdr-pohjaisessa järjestelmässä, joka siis käytännössä on bancor-ajattelun mukaista. “Uusi itäblokki” (Venäjä, Kiina ja Intia, Kaakkois-Aasian köyhemmät maat ja ehkä Afrikka) saattavat olla jo viiden vuoden sisään hyödykepohjaisessa rahajärjestelmässä. On muuten monessa mielessä valtavan huono asia se , että globalisaatio näyttää ottavan isoa takapakkia, mutta… ei siitä nyt enempää tässä.
Seuraavat 6-12 kuukautta länsimaissa näyttää paljon eli kuinka pitkälle poliitikot ovat valmiita tukemaan keskuspankkeja rahapolitiikan kiristämisessä inflaation tappamiseksi. Taantuma ja lama kummasti sotkevat poliitikon jatkovalintamahdollisuuksia, mutta toisaalta ostovoiman heikkeneminen sekin kummasti nakertaa nykyhallitusten kannatusta. Mikäli poliittisesti kantti kestää, parasta olisi nyt tyhjentää velkakuplaa, siivota heikot ja/tai velkaiset yritykset pois sekä pakottaa valtiot tehostamisiin ja tuottavuuden kasvua parantaviin linjauksiin. Itse vahvasti epäilen sitä, että kantti kestäisi. Jos ollaan orastavan laman ja ihmisten pahan olon sweet spotissa, voi vaikkapa MMT ottaa oikeasti tuulta alleen. Jos taantuma pakottaa raaka-aineiden hinnat alas, tulee inflaatioluvut vajaan vuoden päästä jopa negatiivisina tuuttiin, mikä voi antaa poliittisen oikeutuksen äärimmäisen löysällä rahapolitiikalle - ts. sekin sataisi MMT-ajattelun leiriin. Markkinat tulevat sen skenaarion haistamaan varmaankin jo ensi syksynä.
Bitcoinin roolia seuraavassa rahajärjestelmässä on vaikea arvioida. Paljon riippuu siitä, millä aikataululla bitcoin saavuttaa ~kullan markkina-arvon. Ja todennäköisyyksistä kun puhutaan niin tottakai se on epävarmaa, mutta sanoisin silti sen olevan vahvasti todennäköistä. Siinä vaiheessa (tai ehkä jo vähän aiemmin) bitcoin olisi luonteva osa hyödykepohjaisen rahajärjestelmän hyödykekoria. Jotta jonkinlainen hyperbitcoinisaatio tapahtuisi, pitäisi nykyjärjestelmän velkalaulun jatkua minimissään 10 vuotta, jotta bitcoinista ehtii kasvaa jonkinlainen “superior bearer asset”, mutta tosiaan nykyjärjestelmälle en näe niin pitkää elinaikaa. Voi toki olla, että tällä hetkellä aliarvioin bitcoinin eksponentiaalista adoptiotahtia (>10 % länsimaissa jos yhtään kyselyihin on uskomista), mikä voi jo lähivuosina muuttaa keskusteluita rahajärjestelmän fiksaamisesta isommillakin foorumeilla.
7 tykkäystä
Tätä voisin vielä erikseen kommentoida. Koulutus on mielestäni turhan paljon tiedon haalimista eikä niinkään oppimistaitojen harjoittamista. Koulutus usein jopa fiksoida omaa ajattelua, kun jäädään jumiin joskus opittuun, varsinkin mikäli se näyttää toimivan myös (työ)elämässä. Kokemusta on. En todellakaan vähesty itseopiskelua, itsekin olen kaikki ammatillisesti arvokkaimmat asiat oppinut koulutuksen jälkeen. Teoreettisessa keskustelussa toisen osapuolen koulutus- ja muun taustan ymmärtäminen on mielestäni hyvä lisä. Varsinkin korkeakoulutus jättää jälkensä ajatteluun ja lähestymistapoihin. Mitä teoreettisemmasta aiheesta puhutaan, sitä enemmän akateemisella koulutuksella on merkitystä, mutta sitä enemmän koulutustausta voi jäykistää keskustelua.
Ja tähän vielä: kirjoittelu tällä foorumilla on minulle ihan vaan huvin vuoksi ja omien ajatusteni sparraamiseksi. Jos en näe kumpaakaan mahdolliseksi tietystä aihepiiristä tai tietyn kirjoittajan kanssa, en halua argumentoida.
2 tykkäystä