Aikamoinen lainakoron muutos muutamassa kuukaudessa!
Onneksi isompia jvk-erääntymisiä ei heti ole kulman takana, tuo 2024 erääntyvä on sekin loppuvuodesta ts lokakuu 2024.
Toivotaan että tilanne rauhoittuu ennen sitä.
Liiketoiminnasta tulee kassavirtaa, 2021 nettorahavirta (ennen investointeja, myyntejä, tai rahoituksen veivailuja) oli 127 MEUR.
Mutta sitä myös palaa asuinrakennuksiin, ostarikehitykseen, jne, joten peukut pystyyn että Norjan ostarimyyntien tuomat rahat piisaavat kassavirran tuoman lisän ohella.
On kyllä hurja muutos. Tämä voi yksinään selittää sen, miksi yhtiökokouksen valtuutusta omien ostoista ei ole käytetty, vaikka vielä vain jokunen kuukausi sitten Ball puhui avoimesti ettei keksi helpompaa tapaa tehdä rahaa kuin ostaa omia osakkeita.
Lainamaturiteetit on tosiaan tällä hetkellä onneksi suhteellisen pitkiä, mutta 2024 erääntyy sen verran paljon tavaraa, että tähän tulee kyllä ihan konkreettisesti varautua jo nyt. Jos käy niin, että korkomarkkina jää pysyvämmin näille tasoille tai jopa korkeammalle, niin lainojen uudelleenrahoitus olisi kohtalokasta yhtiön tulokselle ja kassavirralle.
Tämän tiedon jälkeen en ihmettelekään enää yhtään, että Citycon alkuvuoden aikana osti takaisin 25m€ edestä noita 2024 erääntyviä lainoja. Johan tuossa alkaa tulostakin tekemään jos ostelee omia lainoja takaisin alle niiden avoimen pääoman hinnoilla. Eikös sen näin pitäisi mennä, jos jälkimarkkinakorko on noussut suuremmaksi kuin kuponkikorko
Ps. Kun Cityconin korot ovat nousseet näin niin sama lienee käynyt myös Gazit Globelle. Lisäksi Gazit Globe näyttää muuten muuttaneen julkilausumaa strategiaansa Atrium oston jälkeen vapaasti suomennettuna muodosta “tavoitteena on lisätä suoraan omistettujen assettien määrää (mitä toteuttivat ostettuaan Atriumin vähemmistöosuuden pörssistä pois)” muotoon “tavoitteena on lisätä suoraan omistettujen assettien määrää strategisilla sijainnilla (Israel ja Pohjois-Amerikka)”.
Gazit haluaa siis kasvaa, mutta sen taloudellinen liikkumavara ei tuoreen Atrium oston ja korkomarkkinatilanteen takia ole ymmärtääkseni valtaisa. Lisäksi sillä on paljon orgaanisiakin kehityskohteita putkessa nimenomaan noilla strategisilla alueillaan, joihin tarvitaan myös rahoitusta. Tämä yhdistettynä tuohon strategian aika selvään vivahdemuutokseen alkaa haisemaan jo vähän siltä, että Cityconin omistajien ennenaikainen joulu, mitä olen aikaisemmin pitänyt itse erittäin epätodennäköisenä skenaariona, saattaa sittenkin nähdä päivänvalon. Tarkoitan siis sitä, että Gazit tekisi Cityconista Exitin ja tämä viimeisinkin Helsingin iso kiinteistöyhtiö lunastettaisiin pois pörssistä. Tämä olisi nähdäkseni ainoa realistinen skenaario, jossa Cityconin osakkeesta voisi saada jopa lähelle NAVin tasoista hintaa (Gazithan ei lähellekään NAVia tarjoaisi jos he puolestaan tekisivät ostotarjouksen).
Joka tapauksessa nyt näyttää erittäin epätodennäköiseltä, että Gazit tekisi Cityconista osto-tarjousta. Tuskinpa tuo myyntiskenaariokaan kovin todennäköinen on, mutta sanoisin että paljon todennäköisempi kuin vielä vaikkapa puoli vuotta sitten.
Trioon avataan päivittäistavaraketju Normalin myymälä. Lisäksi Trion kahvilatarjonta kasvaa Suomen markkinoilla täysin uudella tulokkaalla, georgialaiseen ruokaan erikoistuneella Hatsapuri Bakery/Cafe’lla.
Ainakin joku haluaa vielä vuokralle, vaikka kurssista sitä tuskin huomaa. Molemmat sopii vuokralaisina Cityconin strategiaan.
Kaupunkikeskus Lippulaivan tarjonta laajenee ja monipuolistuu lukuisilla uusilla vuokralaisilla. Lippulaivaan avataan Tokmannin lifestylebrändi Minyn myymälä, sisustusmyymälä Unelmakoti Shop ja myös ravintolatarjonta kasvaa suositulla georgialaisella ravintola Rionilla.
Olisipa mukava jos tiedotteessa olisi mainittu minkälaista nimellisarvoa em bondit edustavat.
Tuollahan oli aiemmin mainittu että Cityconin lainojen nimelliskorot markkinoilla ovat nousseet 6% tasoon.
Onkohan tämä siis niin että bondit hinnoitellaan markkinoilla niin, että nyt bondit ostetaan hintaan
0,94 (2022) x 0,94 (2023) x 0,97 (2024 puolet vuotta) ? Eli 86% nimellishinnasta, kun 2,5 vuoden päästä pitäisi maksaa 100%?
Korkotasot varmaankin vaihtelevat juoksuajan pituuden mukaan, ensimmäiseksi erääntyvissä korko on alhaisempi.
Tämmöinen sivusto löytyi, joka nyt ainakin äkkiseltään näyttää ihan legitiltä. Vuonna 2024 erääntyvän lainan hinta näyttäisi olevan noin 95-96% hinnoissa nimellisarvosta. Vuonna 2027 erääntyvässä hinta onkin jo noin 80% tasossa, kun taas hybridilainoja saisi jo hinnoilla 60-70% (kaikki Cityconin listatut lainat löytyy hakukentän avulla).
Näinhän tämä laskenta pitäisi myös minunkin ymmärtääkseni suurin piirtein mennä, paitsi että lainan vuosittain maksettava kuponkikorko pitää myös huomioida. Esim tuon 2027 erääntyvän lainan kokonaisvuosituotto, kuponkikorko ja alle nimellishinnan oleva ostohinta huomioiden, taitaa mennä näin päässä laskuna juurikin aika lähelle 6%.
IsoKristiinaan avataan Flying Tiger Copenhagen -myymälä lokakuussa. Muun muassa toimisto-, koulu- ja askartelutarvikkeita sekä leluja myyvä tanskalaisketju vahvistaa IsoKristiinan laajaa tarjontaa entisestään.
Citycon osti takaisin vuonna 2027 erääntyvää joukkovelkakirjalainaansa 20 miljoonan euron nimellisarvoa vastaavalla määrällä. Kolmen viime viikon aikana Citycon on ostanut takaisin joukkovelkakirjojaan 54 miljoonan euron nimellisarvoa vastaavalla määrällä ja käyttänyt takaisinostoihin noin 50 miljoonaa euroa. Kokonaisuudessaan Citycon on vuoden 2022 aikana ostanut takaisin joukkovelkakirjalainojaan noin 79 miljoonan euron nimellisarvoa vastaavalla määrällä ja käyttänyt takaisinostoihin yhteensä noin 75 miljoonaa euroa.
”Takaisinostot pienentävät korkokulujamme, edelleen vahvistat luottoprofiiliamme, pienentävät jälleenrahoitusriskiämme sekä tasapainottavat velkojemme maturiteettiprofiilia. Lisäksi takaisinostot demonstroivat Cityconin vahvaa pääomanallokointia. Divestoimme helmikuussa kaksi kohdetta Norjassa hinnalla, joka vastaa noin 5,2%:tin nettotuottoa ja nyt käytämme osan divestoinnista saaduista varoista joukkovelkakirjalainojen takaisinostoon 5,3%:n keskituotolla (average yield)”, toteaa Cityconin talousjohtaja Bret McLeod.
Kun en ole joukkovelkakirjalainojen ammattilainen, niin tarkoittaako tuo käytännössä sitä, että Citycon on lyhentänyt lainojaan 79M€ edestä maksamalla 75M€. Käytännössä ovat siis tehneet voittoa tuolla 4M€?
Käytännössä niin, esimerkiksi 2027 erääntyvän joukkovelkakirjalainan tapauksessa Cityconin olisi pitänyt maksaa nimelliarvo takaisin - joka on ilmeisesti 100 %. Nyt yhtiö on saanut ostettua lainaa selkeästi alle 100 %:n. Tämä erotus on siis käytännössä säästöä yhtiölle.
Itsekään en ole jvk -markkinoilla operoinut reiluun 10 vuoteen, mutta sitä ennen melko paljon.
Kärsiikö Citycon pääomistajansa huonosta tilanteesta vai miksi velkakirjojen markkinakorot tulivat paljon enemmän ylös kuin “yleinen” korkomarkkina?
Velkaisuusaste ei ole huono ja ainakin minun mielestäni yhtiön pitäisi ostaa omia osakkeita eikä velkakirjoja, vaikka niistä saisikin laskennallisen 5,3% tuoton.
Cityconilla on investointitason luottoluokitukset Moody’s:lta (Baa3) ja Standard & Poor’s:lta (BBB-).
Cityconin luottoluokitus on tosiaan nippa nappa IG tasolla. Mitä enemmän markkinat alkavat yleisesti hinnoittelemaan riskiä, sitä enenmmän kasvaa riskipreemiot mitä heikompi luottoluokitus on. Vaikken tältä osin ole riskipreemiota seuraillut, epäilen että Cityconin riskilisän kasvu on ollut melko linjassa luottoluokituksen kanssa.
Cityconin Iso Omena ja Myyrmanni pärjää hyvin tuossa vertailussa. Cityconin pääkaupunkiseudun kauppakeskuksesista Lippulaiva ei vielä ymmärrettävästi ole mukana vertailussa.
Otsikko kohdillaan, toivottavasti myös sisältö…
Oheistusta nostetaan käytännössä nostamalla alalaitoja ylös
Vertailukelpoisuutta 2022 vs 2021 hämärtää portfoliomuutokset