Jostain syystä Cityconiin ei oikein tunnuta uskovan. Viime vuosi meni kuitenkin nähdäkseni varsin mukavasti, ja kvartaaliosinko on varsin toimiva voitonjakotapa. Jos yleiset odotukset kauppakeskusbisneksen tulevaisuudesta ovat täältä luetun kaltaisia, en usko että kurssikehitys olisi yhtään sen ruusuisempaa jaettiinpa osinkoja eli ei.
Itselläni Citycon kuuluu hitaasti lisäiltäviin positioihin. En jaksa uskoa että kauppakeskustrendi olisi mihinkään katoamassa. Jos maassamme toimivat lukuisat ketjuliikkeet eivät olisi kauppakeskuksissa, niin missä ne sitten olisivat? Kaikki kauppa ei kuitenkaan ole vielä netissä, vaikka sen osuus koko ajan kasvaneekin. Tunnistan myös ihmisten tarpeen suunnata aina uusimpien seinien sisään, joka luo alalle tietynlaista kiertoliikettä.
Uskoisin, että liikekeskuksia tulee kehittää enemmän viihtyvyyden kuin suoranaisen myynnin kautta. Ihmisten pitää kokea tarve lähteä kahviloihin, erilaisiin kissanristiäisiin kauppakeskuksiin ja sitä kautta raha lähtee kiertämään. Erikoisimmissa ravintoloissa/kaffiloissa käyvät kuluttavat rahaa spesiaalimpiin vaatekauppoihin ja TikTok-tähtiä tapaamaan tulevat kuluttavat rahaa Normaliin.
Ei auta vaikka riviss on kymmenen Intersportia, Iittalaa tai Dressmannia. Nykyään niin paljon hyvääkin tavaraa saa Prismasta ja Cittarista, nettikaupasta puhumattakaan.
Näinhän se. Tuntuu että ihmiset jäi Korona-moodiin vaikka koronarajoitukset purettiin. Panostivat kotona viihtymiseen, viihdelaitteita, sisältöpalveluja yms. Oppivat tilaamaan ruuan kotiin ja/tai laittamaan sitä taas itse. Tuttuja tavataan tuttujen luona eikä ravintoloissa/kahviloissa.
Vai johtuuko tämä tunne vain siitä kun oma käyttäytyminen on muuttunut tuohon suuntaan
Mielestäni Cityconin strategia pyrkii juuri hyvin vastaamaan koronan tuomaan muutokseen kiinteistömarkkinoilla. Keskittyminen välttämättömyyshyödykkeisiin ja sekä kauppakeskuksiin ja niiden yhtyedessä/läheisyydessä oleviin asuntoihin kuulostaa minusta järkevältä. Ruokaostosten laajamittainen toimittaminen kotiovelle ei näytä vieläkään ottavan kunnolla ilmaa alleen ja näissä caseissa olemassa oleva marketti toimii joka tapauksena osana logistiikkaketjua, joten kauppojen kysyntä tiloille tulee jatkumaan. Strategian muutos vie aikansa ja yritys pyrkii myös irtautumaan strategiaan kuulumattomista rönsyistä. Strategian toteutusta on haitannut kiinteistömarkkinoita häiritsevä korkojen nousu, mikä varmasti on hankaloittanut divestointeja ja lisännyt rahoituskustannuksia.
Itse uskon edelleen Cityconiin ja heidän strategiaansa. Nyt on ihan hyvä aika ostella lisää ja kurssikäyrästä päätellen tulevaisuudessa paperia saa vielä halvemmalla
On varmaan ollut pakko kehittyä tähän suuntaan kun kaviloissa ja elokuvissa ei käy niin paljoa väkeä että saisivat vuokrat maksetttua? Päivittäistavarakauppaan keskittymällä taas alkaa kilpailemaan peltomarkettien kans samasta asiakaskunnasta. Eli vetää vain asiakkaita joille kauppakeskus on kätevämpi paikka asioida, ei yhtään kauempaa.
Oman kokemukseni perusteella sanoisin, että nimenomaan kauppakeskukset ovat edelleen elinvoimaisia. Muistaakseni myös Cityconin data tukee tätä näkökulmaa. Kaupunkien keskustat ja kivijalat ovat olleet suuria häviäjiä.
Kannattaa käydä siellä kauppakeskuksessa katsomassa omin silmin
Päivittäistavarakaupassa trendi on selkeä, eli pienten markettien määrä vähenee ja super- sekä hypermarkettien määrä kasvaa. Ne ovat usein myös kannattavia liikkeitä. Ja tuo kehitys kyllä palvelee Cityconin kaltaisia toimijoita.
Tuskinpa se kahviloissa ja ravintoloissa käyntikään mihinkään loppuu, vaan kasvukeskuksissa hyvien julkisten liikenneyhteyksien äärellä kehityssuunta on juuri päinvastainen. Ja itse asiassa koronanotkahdusta lukuun ottamatta tuo ruokaravintoloissa syöminen on lisääntynyt jo vuosikymmenten ajan varsin tasaisesti, kun samaan aikaan pubien ja yökerhojen suosio on vähentynyt. Eli tämäkin trendi hyödyttää Cityconin kaltaista vuokranantajaa.
Perinteisille lähiöostareille ja tarjonta osastoa Sale / Raimon pub / Seppälä (tai mikä nykyään olisikaan sille korvike) tilanne on ikävämpi. Ei liity Cityconiin millään tavalla. Ne lähiöostarit on jo laitettu lihoiksi vuosia sitten.
Joo, kyllä Iso Omenassa on lähes milloin vain suht paljon porukkaa ja hyvinkin ennen koronaa olevia määriä. Lippulaivassa ei ole tullut viime aikoina käytyä, mutta ainakin n. vuosi sitten oli liikehdintää siellä.
Ja vertailukohtana ei-Cityconin Sello, jossa sielläkin on paljon porukkaa jatkuvasti. Kyllä ostarit on ainakin vielä elinvoimaisia täällä päin
Rahoituskulut nousee, omaisuusarvot laskee. Olisikohan näillä jotain tekemistä asian kanssa? Pysyvästä muutoksesta puhuminen on mielestäni liioiteltua, vaikka emme me varmaan nollakorkojen aikaan takaisin palaa.
Täytyy myös muistaa, että osa (en kyllä osaa sanoa kuinka suuri osa) Cityconin vuokrista on sidottu vuokralaisten myyntiin. Nythän myös niissäkin on ollut laskupainetta koska kuluttajat ovat köyhempiä kohonneiden korkojen yms. johdosta.
Minun käsittääkseni Cityconin kohdalla nimenomaisesti on harvinaista se, että vuokrataso on sidotut myyntiin. Osuudesta en osaa sanoa mitään, mutta se tieto löytyy vuosikertomuksestakin, että 93 % vuokrista on sidottu indeksiin.
Voisiko ihan vaan olla sama kuin asuntosijoittamisessa jossa käsittääkseni kannattaa vuokrata hyvälle vuokralaiselle kohtuuhinnalla jotta saa pitkiä asiakassuhteita eikä tavoittele riskillä mahdollisimman kallista vuokraa. 12* 9000€/kk tuottaa saman kuin 11*10000€/kk puhumattakaan mikä vaiva on hommata uutta vuokralaista…
No tämä oli vain hihasta heitetty ajatukseni…
Osingosta tai Cityconin taloudellisesta suorittamisesta ei tainnut olla kyse. Tähän dataan viittasin, jonka perusteella näkemyksesi ei olisi Cityconin kohdalla oikea:
Inflaatiohan tuosta selittää osan (tai kaiken), mutta mitään rymylaskua ei ainakaan korona ei pysyvästi aiheuttanut.
Toimarin puheet niistä myyntiin asetettujen kiinteistöjen hurjasta kysynnästä lähelle tasearvoa asettuu taas hieman kyseenalaisempaan valoon.
Ja noin muuten, on toki kaikin puolin vastenmielistä toimintaa järjestää samoihin aikoihin suunnattu osakeanti kurssipohjien aikaan sekä jakaa osinkoa firmasta ulos.
11,9 miljoonaa uutta osaketta nykykurssilla tekisi noin 53m€. Tästä tietenkin jokunen miljoona alennusta, että joku viitsii ostaa. Tämä toimi tehdään taseen vahvistamiseksi. Voin tulla puoli-ilmaiseksi kertakorvauksella tekemään nopean säästötoimen, jolla tasetta vahvistetaan saman verran. 51,6m€ kuitenkin onneksi löytyy pääomanpalautukseen omistajille.
Noh osake on halpaa, kun pääomistajat alkavat kusettelemaan sitä taskuunsa. Toki kehittyneissä maissa joku instassi varmaan osaisi pohtia, että pitäisikö jonkun olla tutkinnassa jos yhtiö meinaa jakaa summan x rahaa omistajille ja sen rahoittamiseksi antavat pienen ryhmän ostaa osaketta alennuksella. Ehkä mekin saadaan joku valvontaorganisaatio joskus tähän peräkylään. Eihän tuo hallituksen toiminta nyt ole taas mistään kotoisin.
E: otetaan vähän takaisin. Pääomistajalla on näköjään tarve vähentää omistusta. Omistaa yli 50 %, joten ostaminen nykytilanteessa pakottaisi ostamaan koko lafkan. Joutuu siis ostamaan ja vähentämään omistusta.
Ei tuossa tosiaan pääomistaja pääse hyötymään kun merkkaa omistusosuuttaan vähemmän. En yllättyisi vaikka kurssi tippuisi kaupan tasolle eli kaikki me saadaan merkitä jos niin käy.
Eikö tuo efektiivisesti ole pääomistajalle tapa ”myydä” ilman että pitää tehdä myynti-ilmoitusta?
Eli jos oletetaan että johto sitä mieltä että ei ole mitä jakaa. Pääomistaja tarvitsee kuitenkin rahaa eikä halua antaa ”signaalia” että myy, joten päätetään pääomanpalautuksesta ja samalla annista jossa pääomistaja merkkaa vähemmän kuin oman osuuden.
Lopputulos sama kuin jos ei olisi jaettu mitään ja omistaja olisi myynyt saadakseen rahaa. Verotehokkaampi tapa?
Suhmurointia toki eikä pitäisi olla mahdollista pörssiyhtiössä, mutta jos annissa ei ole isoa alennusta ja se ei ohjaudu johonkin lähipiirille niin ei kai tuossa piensijoittajan taloudellinen yhtälö hirveästi muutu.
