3.8. saadaan Cloudflaren tulos, pörssin sulkeutumisen jälkeen. Kun mitään suurempia uutisia ei varmaan sitä ennen tule, on hyvä aika pohtia Cloudflarea, sen toimintatapaa ja myös vasten muita pilviyhtiöitä ja kilpailijoitaan. Lähteenä käytin vuosikertomusta, eli vuosikertomus on USA:ssa ns. 10-K dokumentti ja se löytyy täältä:
https://cloudflare.net/financials/sec-filings/sec-filings-details/default.aspx?FilingId=16434783
Yleisesti vuosikertomuksen merkityksestä (10-K)
Vuosikertomus on usein yli 100 sivua pitkä dokumentti, ilman kuvia. Yhtiöt julkaisevat vuosikertomusten ohessa tyylikkäitä esityksiä. Minulle esitykset ovat tuloslukujen ja taustalla olevien ”numeroiden” (esim. tulosluvut, asiakasmäärät, tuotantomäärät yms.) esitysalustoja. Mutta, pikkuhiljaa, olen alkanut lukea vuosikertomuksia, esitysten katselemisen lisäksi. Lähinnä sen takia, että kvartaali- ja vuosikertomus esitysten sisältö kiertää aina tuota samaa kaavaa - numeroiden esittelyä. Aivan kuin yhtiö haluaisi esityksillä tarjota sijoittajille erilaisia numeronäkökulmia yhtiöön siinä toivossa, että ainakin joku luku (asiakasmäärän kasvu, kassavirran kehitys, markkinan kokoarvio v. 2030) olisi se syötti, mihin sijoittaja kiinnittää huomionsa, eikä tyhjennä salkkuaan, vaan ostaa lisää. Itse olen jo alkanut kyllästyä aina samalla kaavalla julkaistuihin esityksiin. Kyse ei ole pelkästään Cloudflaresta, vaan ilmiö on laajempi. Vuosikertomus on minusta paras virallinen tai epävirallinen dokumentti kuvaamaan, mistä yhtiössä oikein on kyse. En lue kannesta kanteen. Poimin sieltä ne asiat, joita en muualta kykene hahmottamaan. Ihan konkreettisena tuoreena esimerkkinä se, että ajauduin umpikujaan IonQ:n osalta. Mistään en ollut löytänyt maallikolle suunnattua pohdintaa eri kvanttilaskennan HW-ratkaisujen välillä. Mutta IonQ:n vuosikertomuksesta sellainen löytyi. Yhtiö kertoi arvionsa kilpailijoista ja heidän HW-tekniikoista. Juuri se, mitä tarvitsin! Asiasta voi lukea IonQ:n ketjussa. Palataan sitten Cloudflareen. Yhtiön kanssa haasteenani on se, että osavuosijulkistukset ovat alkaneet tuntua siltä, kuin kulkisi kummitusjunassa. Mitä oven takaa oikein ilmestyy? Vaikka pidän itseäni fundasijoittajana, niin en ole immuuni Cloudflaren kurssirynkytykselle, ja joudun pinnistelemään, että pysyn suunnitelmassani (long term), ja että en ala treidata. Apua Cloudflare oireisiini saan vuosikertomuksesta, koska sen kautta saan yhtiön elävämmäksi, pääsee näkemään numeroiden taakse, ja saan itselleni resilienssiä sijoittajana. Seuraavaksi sitten löydöksistäni.
Cloudflaren vuosikertomuksesta poimittua
Vuosikertomus alkaa tällä: Cloudflare’s mission is to help build a better Internet. Kun missio on selvä, niin sitten strategia ja palvelut muotoutuvat tuon mission ympärille. Cloudflaren palveluarkkitehtuuri on yksinkertainen. Yhtiöllä on ihka oma pilvi, Cloudflare One, ulottuen käytännössä kaikkialle maailmassa. Asiakkaille pilvi on serverless, eli palvelimet/palvelinsalit eivät ole enää kiinnostavia. Kaikki tietosuojavaatimukset (GDPR yms.) täytetään ohjelmallisesti, eli data voidaan sitoa osavaltioon tai maahan. Cloudflare One on rakennettu edullisesta perusraudasta, ja Cloudflaren omat ohjelmat luovat perusraudasta kaikkialle ulottuvan pilven. Mutta missio vaatii enemmän kuin pilven. Internetti tarkoittaa ympäristöä, jossa jaetaan dataa ja ajetaan ohjelmistoja, ja loppujen lopuksi siellä taidetaan tehdä kaikkea, mitä ihminen tietotekniikalla keksii. Cloudflare Workers on kehitys-, jakelu-, ja ajoympäristö Cloudflare One pilvessä. Asiakasyritys voi kehittää ja luoda uusia sovelluksia Cloudflare Onella, ja jaella ja ajaa niitä samanaikaisesti kaikkialle (maailmaan). Varsinkin AI:n läpilyönti lisää eksponentiaalisesti tarvetta käsitellä ja varastoida dataa. Sitä varten Cloudflarella on R2 Object Storage. Vuosikertomus kuvaa R2:n merkityksen ytimekkäästi: Provides global object storage and the ability to create multi-cloud architectures for data storage. On siis täysin globaali pilvi (Cloudflare One), missä voi kehittää IT-ratkaisuja täysin HW-riippumattomasti (Cloudflare Workers) ja dataa voi säilyttää ja siirrellä ilman kalliita maksuja. R2 Object Storage toimii monipilviympäristöissä, eikä siinä ole siilotoimittajien (AWS, Azure, Google Cloud) käyttämiä datan siirtomaksuja pois pilvestä.
Ja ohjelmat ja datat pitää suojata. Cloudflare tunnetaan ehkä parhaiten kyber-/tietoturvayhtiönä, mutta tämä onkin vain yksi neljästä tukijalasta (1. aito pilvi 2. kehitys-jakelu-ajoympäristö 3. datan hallinta ja varastointi 4. kyberturvallisuus). Kyberturvassa Cloudflare tarjoaa koko joukon tuotenimiä Zero Trust Services, Website and Application Security ja Network Services otsikoiden alla. Tässä kohdin annan palautetta yhtiöön, että paketoikaa kyberturvaratkaisunne selkeämmin.
Cloudflaren pääkilpailijat löytyy ihan listattuna ( Zscaler, Inc., Cisco Systems, Inc. through Umbrella, and Menlo Security, Inc. Cisco Systems Inc., F5 Networks, Inc., Check Point Software Technologies Ltd.,FireEye, Inc., Imperva, Inc., Palo Alto Networks, Inc., Fortinet, Inc., Juniper Networks, Inc., Riverbed Technology, Inc., and Broadcom Inc., Akamai Technologies, Inc., Fastly, Inc., and Edgio, Inc., Amazon.com, Inc. through Amazon Web Services, Alphabet Inc. through Google Cloud Platform, Microsoft Corporation through Azure, and Alibaba Group Holding Limited through Alibaba Cloud + jotain muitakin).
Yhteenveto
Vuosikertomuksen kautta minulle valkeni se, että Cloudflaren liiketoiminnan ydin on edellä kerrottu Cloudflare One -pilvi. Cloudflaren missio nojaa Cloudflare One pilveen ja sen päälle rakennettuun kehitys-jakelu-ajoympäristöön, kykyyn käsitellä dataa ohjelmallisesti myös GDPR:n vaatimuksiin, lisäksi on modernit tietovarastoratkaisut sekä kyberturvaratkaisut. Yhtiön strategia ja palvelustrategia on rakentunut ja varmasti rakentuu sen varaan, että yhtiö tarjoaa kokonaispilvipalveluna sen, minkä suurin osa yrityksistä rakentaa vielä palasista (palaset = julkinen internetti + VPN + oma konesali ja palvelimet + oma yritysverkko WAN + sieltä ja täältä ostetut ja asennetut kyberturvakilkkeet + DW ja tietoallas + AWS/Azure/Google Cloud). Eli Cloudflaren kilpailijat ulottuvat Ciscosta Zscalerin kautta Alibabaan.
Strategia on siis epätavallinen. Kaikki kilpailijat toimivat enemmän ja vähemmän pistemäisemmin ja hakevat kilpailuetua erikoistumalla.
Ketkä sitten tykkäävät Cloudflaren palveluratkaisuista? Nyt en enää siteeraa vuosikertomusta, vaan mietin itse. Varmaankin verkkokaupat ovat varmasti yksi segmentti. Verkkokauppa vaatii korkeaa käytettävyyttä globaalisti. Itse asiassa, nykyinen palasista rakennettu IT-kokonaisuus alkaa olla hallittavuudeltaan tiensä päässä. Se on sekoitusta pilveä ja rautaa ja jatkuvaa ATK-tukea. Rohkenen väittää, että pilveen vietynä nykyiset omien konesalien ratkaisut tulevat pilvessä edullisemmiksi. Eli osa yrityksistä valitsee Cloudflaren kustannussäästöjen takia. AI:n loikka avasi Cloudflarelle uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Cloudflaren avoin pilvi on merkittävä vahvuus, ja AI:n kehittäjät, tarjoajat ja käyttäjät varmasti käyttävät ja tarvitsevat Cloudflaren dataympäristöjä.
The End
Kukaan ei tiedä, kantaako Cloudflaren strategia, vai syökö isot (Amazon, Microsoft, Alphabet) yhtiön.
Itse ajattelen niin, että yhtiön tilan kuumemittarina toimii isojen asiakasyritysten määrän kasvu. Eli kyllä luvuilla on merkitystä. Ja em. asiaan vaikuttaa johdon, johtoryhmän toimet ja yrityksen kulttuuri, eli tulevaisuus ei ole ennalta määrätty, vaan yhtiön kyky navigoida ratkaisee. Siitä ehkä sitten joku toinen kerta.
