Nämä teesit allekirjoitan täysin. Lisäksi Suomessa yli 100 000 e/annum ansaitsevien verotus tulisi alentaa naapurimaiden tasolle. Kokoomus pitänyt tätä onneksi esillä. Esim. Ruotsissa 100 000 e tuloluokassa veroja maksetaan 5 % vähemmän.
Koulutuksesta ja lasten hyvinvoinnista ei pidä tinkiä, ne ovat menestyvän pienen maan tukipilarit
Näissä aina mietityttää, kuinka moni sosiaaliturvan varassa eläjä siirtyy hommaamaan tulot rikollisin keinoin. Alkaako renkaat yms irti-lähtevä omaisuus katoamaan siihen tahtiin että pitää alkaa investoimaan verkkoaitaan tontin ympärille 
Ja kallistuviin varkausvakuutuksiin.
Tässä maassa alkaa olemaan niin vähän lapsia, että heihin kohdistuva rahatulva on aika yltäkylläinen, jos pidetään entisellä tasolla. Loputon meri vanhuksia taas vaatisi pohjattomasti lisääkin resursseja. Ja joka tapauksessa saadaan tulevaisuudessa lukea yhä enemmän uutisista, kuinka vanhukset kärsivät heitteillä viikon vanhoissa vaipoissa.
Ei tätä ongelmaa ratkaise oikeisto eikä vasemmisto. No Rinne yritti kannustaa petipuuhiin ”vielä yksi isänmaalle” -hengessä, mutta eipä sekään putkeen mennyt.
Sosiaaliturvaa hyödyntää just monet rikolliset. Rehellisten töiden tekeminen siihen päälle ei taloudellisesti kannata → rikollinen toiminta tuo mukavat lisätienestit tuon valtion tarjoaman perusturvan päälle.
Ja siis kyllä, toki perusturvan leikkaaminen todennäköisesti nostaa varkauksien ym. rikosten määrää. Mielestäni silti oikea suunta on pyrkiä ohjaamaan yhteiskunnan kehittymistä niin, että mahdollisimman moni yksilö olisi mahdollisimman vähän riippuvainen valtiosta. Tarvitaan kulttuurillista muutosta myös. Se sitkeä napanuora valtioon sotien jälkeen syntyneillä tulee jo osin “äidin maidosta”.
Edellä mainittiin jo muutamia keinoja, fiksummat päättäköön minkälaisin askelin edetään.
Työn teon kannustavuuden lisäämisessä ja työn teon hyödyntämisessä on sekin puoli, että työhän parhaimmillaan on valtiolle halpaa tai jopa ilmaista psyykkistä kuntoutusta, vaikka töitä yksilö tekis vaan 15h/viikko. Tarkennettakoon, että tällä lauseella en missään nimessä halua väheksyä mielenterveyspalvelujen tämän hetkistä tarvetta.
Kiitos, hyviä näkökulmia. Itsekään en pidä siitä, että tukien avulla tietyissä töissä yrittäjät voivat pitää palkkatason varsin matalalla koska yhteiskunta ”maksaa loput”. Sekä tuosta mainitsemastasi rikollisesta hyödyntämisestä. Mielenkiintoista nähdä puuttuuko seuraava hallitus tähän nimenomaan siten, että matalapalkoissa yhteiskunta ei enää osallistu palkkakustannuksiin, ja palkanmaksajien on huolehdittava kokonaan tai ainakin enemmän palkasta muodostuvista kustannuksista. Lisäksi on mielenkiintoista nähdä, miten työhön kannustetaan enemmän niitä joille työtä olisi tarjolla, mutta kuinka tehdään ero niihin joille työtä ei todellisuudessa riitä, eli työkyky tai taidot ovat kaukana siitä mitä jäljelle jäävät työmahdollisuudet vaatisivat. Jos näiltä, joilla ei minkäänlaista realistista mahdollisuutta työllistyä, perusturva oleellisesti heikkenee, heillä vaihtoehto on aktivoitua hankkimaan elantoa rikollisesti tai viimelopussa menehtyä. Tiedostan että kirjoitus sopisi politiikan puolelle jopa paremmin kuin eduskuntavaalit ketjuun, joten rajoitan tästä eteenpäin käyttämästä täällä liikaa palstatilaa. Mutta toisaalta liittyy oleellisesti tulevaan hallitusohjelmaan ja säästöihin, joten kirjoitin tänne. Tosin tunnettuahan se on, että ei ole helppo yhtälö.
Melkein jaksaisin epäillä, että esim. päiväkotiin jos toiseenkin pääsee ihan vain ovesta sisään kävelemällä ihan minkä ikäinen ihminen tahansa kysymällä “tarvitaanko täällä apua?” Lastenhoitaja ei tarvitse kuin puhtaan rikosrekisterin, oman käsitykseni mukaan.
Samaten laitoshoidon puolella “perushoitaja” yms lienee työ jota ihan kuka tahansa voi tehdä. Varmaan joka vanhainkodissa/palvelutalossa olisi avoimia perushoitajan töitä tarjolla.
Miksei nämä paikat täyty ja miksi samaan aikaan on työttömiä työnhakijoita? Eikä edes tarvitse esittää, että työtön tohtori menisi päiväkotiin lapsia pukemaan, mutta kun kortistossa lienee noin 100 000 peruskoulun todistuksella työnhakua harjoittavaa niin eikö edes näitä ihmisiä voisi “pakottaa” ottamaan vastaan koulutustasonsa vastaista työtä? Tai ei ole pakko ottaa työtä, mutta sitten ei kyllä pitäisi olla pakkoa maksaa yhteiskunnankaan mitään tukiakaan. Jos ei nappaa työt niin ei pitäisi napata tukien maksukaan.
Onko ihan oikeasti varhaiskasvatuksessa ja hoitoalalla töitä, joihin kelpaa kuka vain halukas ilman mitään pätevyyksiä? Tarhan tädit kai yleensä ovat sosionomeja ja hoitajilta kai vaaditaan valviran lupa ammatin harjoittamiseen.
Ei valitettavasti pidä paikkansa. Sitä on tässä yritetty jo vuosia toitottaa, että varhaiskasvatuksessa ja vanhustenhoidossa (toki varmaan monella muullakin alalla) pitäisi vahvemmin ottaa “ei-koulutetut” mukaan, mutta heitä ei vaan jostain syystä palkata. Mitä kaikkia syitä taustalla onkaan, mene ja tiedä. Työnantajat eivät ehkä osaa organisoida töitä niin hyvin, että saisivat sopivasti koulutetuille koulutettujen työt ja kouluttamattomille heille “sallitut” työt. Lienee myös liitoilla näppinsä osittain pelissä, ettei em. aloille aleta hamstraamaan kouluttamatonta väkeä.
Tämä taitaa olla 90-luvun laman peruja. Ennen lamaa oli sekatyömiehiä, talonmiehiä joka tönössä, apulais-nimikkeellä ihmisiä töissä lähes joka firmassa. Laman jälkeen nämä säästettiin kaikki pois ja ammattilaiset alkoivat tekemään avustavat työt itse tai ne siirrettiin tehtäväksi myöhemmin tai ei ollenkaan.
Ainakin uutisissa usein maanitellaan sitä miten moni työntekijä juuri esim päivähoidossa ja vanhustenhuollossa on “epäpätevä”. Tämä oman ymmärrykseni mukaan tarkoittaa että hommaa tekee joku muu kuin koulutettu ammattilainen.
Toki tässä on kirveellä kaksi terää: epäpätevät työntekijät eivät liene kestävä ratkaisu pitkällä välillä, mutta toisaalta on heitä siis olemassa. Jos puhutaan noista matalan tason avustavista töistä niin ei niissä taida ammatilla olla niin väliä. Lasten pukeminen tai vanhuksille ruuan lautasille lappaaminen tuskin vaatii mitään ammattitutkintoa. Juuri näistä työntekijöistä taitaa kaiken lisäksi olla aika iso pula, sikäli kun hoitokodeissa sairaanhoitajatkin pesevät pyykkiä yms. Samaan aikaan työtön pötköttää kotona ja nostaa tukia. Ei toimi, homma remonttiin.
Virkaan kyllä vaaditaan pätevyys mutta kun joka ikisenä päivänä pelkästään pääkaupunkiseudulla haetaan reilua 500 sijaista varhaiskasvatukseen niin kyllä sinne otetaan lähes kuka tahansa kuka sitä hommaa haluaa ja pystyy tekemään. Yllättävän reippaita ja mukavia sijaisia vielä löytävät mutta ala kun tuntuu kriisiytyvän jatkuvasti enemmän niin voi olla ongelma jatkossa.
Liitot siellä taustalla ovat vastustamassa kaikkea. Lisäksi tämä julkisen puolen pakkomielteinen suhtautuminen muodollisen pätevyyteen on ihan järjetön. Mitenkähän yksityinen puoli toimisi, kun tehtävästä riippuen todellisella osaamisella ei ole väliä, vaan kaikenmaailman paperinpalasilla
Aika alentavaan sävyyn puhutaan lasten ja vanhusten hoitajista jos lasten hoito on pelkkää pukemista ja vanhusten hoito ruuan lappaamista lautaselle,tuossa alla esimerkki mihin alalle soveltumattomuus johtaa.
Menee vähän jo liioittelun puolelle.
Tuolla logiikalla ihan jo vain perheen perustamiseen vaaditaan kohta jonkinsortin perustutkinto. Kuka nyt muuten osaisi lapselle pukea kengät jalkaan taikka laittaa lautaselle ruokaa. Lapsi ei itse vielä osaa, mutta jokainen aikuinen kyllä osaa.
Hullua että päiväkodit kärvistelevät työvoimapulan kourissa ja samalla nykyään taitaa olla niin että työttömätkin voivat tuoda lapsensa päivähoitoon, vaikka olisivat itse kotona. Eli työtön, jolla ei ole päivällä tekemistä, vie lapsensa hoitoon ja sitten on tyrmistynyt miten huonoa hoitoa lapsensa alimiehitetyssä päivähoidossa saa. Noh, onpahan ainakin koko päivä aikaa valittaa asiasta.
Tulee mieleen tämä:
Kyllä se varhaiskasvatus on vähän muutakin kuin lasten pukemista ja ruokkimista. Se on aika eri asia hoitaa sitä omaa Riku-Petteriä, kuin pitää näpeissä pariakymmentä uhmaikäistä ilman täyttä kaaosta. Varhaiskasvatuksen opettajille on lisätty kokoajan vaatimuksia ja työhön tarvitaan ihan oikeaa pedagogista osaamista. Jos sinne otettaisiin työttömiä pystymetsästä niin sitten pitäisi muuttaa myös lasta kohti tarvittavien lastenhoitajien mitoitusta ja pedagogisia vaatimuksia. Pitäisi tehdä valinta ovatko päiväkodit oikeasti kasvatusta varten vai ainoastaan lasten säilyttämöjä sillä aikaa kun vanhemmat ovat töissä. Palkat ja resusrssit sitten sen mukaisesti, jos/kun oikeasti vaaditaan asiantuntevaa kasvatusta.
Tämä traaginen tapaus 26 vuoden takaa ei ole kovinkaan relevantti. Yksin lapsista vastuussa oleva perhepäivähoitaja vs päiväkodissa työskentelevä sijainen/avustaja.
Jos saisin asiasta päättää antaisin isot palkankorotukset ja koittaisin saada mahdollisimman paljon osaavaa ja soveltuvaa työvoimaa varhaiskasvatukseen ihan vakituiseksi. Nykyinen tilanne ei ole millään muotoa kestävä. Siltikin nykyinen tilanne on se että varhaiskasvatukseen sijaiseksi pääsee jos osaa suomea tai ruotsia ja rikostausta on selvitetty.
Ei muuten pääse. Varhaiskasvatuslaki sanoo, että ”Jos varhaiskasvatuksessa toimivan 26–32 §:ssä säädetyn henkilöstön tehtävään ei saada henkilöä, jolla on säädetty kelpoisuus, tehtävään voidaan ottaa enintään vuoden ajaksi kerrallaan henkilö, jolla suoritettujen opintojen perusteella on riittävät edellytykset ja tehtävän edellyttämä taito tehtävän hoitamiseen.”
Jos putkimiehen koulutuksella pääset tarhaan sijaiseksi ja lapselle tapahtuu jotain, niin siinä on päiväkodin johtajakin syytteessä. Onko valmiita ottaa tän riskin vai mielummin sanoo, ettei oo työvoimaa?
Jooh, eiköhän kaikesta saada liian vaikeaa jos se on vallitseva tahtotila.
Sattuupa olemaan niin, että allekirjoittanut on opiskeluaikoina ollut päiväkodissa täysin epäpätevänä töissä yhteensä useita kuukausia eri ajanjaksoina. Opiskelin teollisuustaloutta, joten tuskin oli yhteneviä osaamisalueita. Kenkiä tuli pistettyä mukuloiden jalkoihin ja valvottua pihaa ettei kukaan syö hiekkaa. Samanlaista hommaa siellä teki kaikki muutkin, kuka milloinkin oli pukemassa ja kuka nukuttamassa. Opettajilla sitten on jotain omia juttujaan, joita tosin en silloin kauheasti seurannut.
Jos nyt joku väittää, että keskiverto ihminen ei pysty tuota lastentarhan hoitajan hommaa tekemään kun ei ole pätevyyttä niin on kyllä väärässä.
Kyllä kai se ongelma on enemmän siinä, että varhaiskasvatussuunnitelma määrittää joka päivälle pedagogisen sisällön ja joka lapselle yksilökohtaiset tavoitteet, joiden edistymistä pitää tukea ja kirjata ylös koko ajan. Tällainen vaatii koulutuksen ja jos sitä ei ole täytyy jonkun koulutetun hiihtää kokoajan perässä hoitamassa noita tehtäviä.
Joo, hätä apulaiseksi voi päästä lyhyellä perehdytyksellä, mutta ei tuollainen malli ole työntekijän tai varhaiskasvatuksen kriisin kannalta merkittävä tai kestävä ratkaisu. Uusien ja osamaattomien työntekijöiden perehdytys kuormittaa vakihenkilökuntaa entisestään.
Oletin, että tässä puhutaan oikeista lastenhoitajista, kun sanoit tuossa itse yllä, että “Lastenhoitaja ei tarvitse kuin puhtaan rikosrekisterin”. Tämä on faktuaalisesti väärin eikä riitä Lastenhoitajan virkaan. Suora lainaus varhaiskasvatuslaista: “Kelpoisuusvaatimuksena varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtävään on kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto tai muu vastaava soveltuva tutkinto, joihin sisältyy tai joita on täydennetty riittävän laajoilla lasten hoidon, kasvatuksen ja opetuksen tutkinnon osilla.”
