Hyvä analyysi tuo kirjoituksesi kokonaisuudessaan, mutta yllä olevaan pakko kommentoida lyhyesti: demareihin?? RKP toki on ymmärrettävä vaihtoehto, mutta oman ymmärrykseni mukaan suurin osa (urbaani-) liberaaleista vuotaa vihreisiin.
1 tykkäys
Suurin osa vuotaa varmaan Vihreisiin, sitten järjestyksessä RKP ja SDP, eli oletan, että joku prosentti erityisesti naisista voisi vieroksua esim. Petteri Orpon “kiljumiskommentteja” ja äänestää sympatiasta SDP:tä. Blokin yli tapahtuu aina pientä liikettä. Mutta olen siis samaa mieltä kanssasi, suuri vuoto tässä tapauksessa menisi tn vihreisiin.
Paras olisi, jos persut, kokkarit ja kd saisivat kolmistaan jonkun 108 edustajan enemmistön. Epätodennäköisestä, mutta ei täysin mahdotonta.
10 tykkäystä
Hjalliksen voi laskea vielä mukaan.
1 tykkäys
Tuo olisi kyllä mielenkiintoinen skenaario ja vieläpä ihan mahdollinen. Sitten nähtäisiin, ketkä kokoomuksessa todella ovat arvokonservatiiveja. Tämä kombinaatio taitaa tosin olla mahdollinen vain, jos PS ottaa kunnollisen vaalivoiton ja suurimman puolueen aseman.
2 tykkäystä
Nykyisen hallituspohjan jatkoon en usko alkuunkaan, mikä intressi Kepulla on jäädä kun siinä ollessa sen kannatus on romahtanut nykyiselle tasolleen. Lisäksi maakuntakysymys on ratkaistu, joten kepulla ei ole mitään syytä hypätä vasemmiston kanssa hallitukseen.
10 tykkäystä
On muistettava, että 2015-2019 väillä kannatus romahti Keskustapuolueella 21,1 % tasolta 13,8 % tasolle. Tämä ei erityisemmin houkuttele Keskustaa oikeistohallitukseen.
Veikkaus on kyllä rohkea jos haarukoi sen todennäköisyyttä. Helpoimmin nielen persujen nousun kokoomuksen ohi, vaikka ero on vielä melko suuri, lähes neljä prosenttiyksikköä. Viimeisissä kolmissa eduskuntavaaleissa persut on ottanut kovan loppukirin, ja lopulta kannatus on ollut vielä viimeisiä gallupeja korkeampi. Vuosina 2011 ja 2019 kiri oli aivan hurja, molemmilla kerroilla kannatus taisi tuplaantua viimeisten neljän kuukauden aikana (tämä siis ulkomuistista joten voi olla epätarkkaa). Nyt persut on taas nousussa vaikka Purra ei hurmaa. Tämä lupaa puolueelle hyvää, koska se ei ole puheenjohtajan hyvien esiintymisten varassa, vaan kannatusta nostanee puolueen kansallismieliset ja oikeistokonservatiiviset kannat, joilla se erottuu muusta ja joiden edistäjiä on helppo löytää eri vaalipiireistä.
Selvästi epätodennäköisempänä näen demarien nousun kokoomuksen ohi. Modernina neljän suuren aikakautena eduskuntavaalit ovat olleet pääministeripuolueille vaikeita. Kepu romahti 2011 ja 2019, kokoomus sai 2015 18 prosentin ja 37 paikan torjuntavoiton. Kokoomus on aina Niinistön vuoden 2006 pöhinästä lähtien vakiinnuttanut korkeahkon pohjakannatuksen, joka auttoi sitä myös 2015. Kokoomus on kuin Alexander Barkov, jonka suoritustaso pysyy illasta toiseen melko tasaisen korkeana. Tässä analogiassa kepu on Patrik Laine, jonka ruoska laulaa liekeissä ollessaan pisteen kaarelta 25% galluplukemia, mutta joka toisaalta huonoina aikoina katoaa täysin kuvasta. Tällä hetkellä kepu on kurinpidollisista syistä Columbuksen nelosketjuun ilman ylivoima-aikaa kahden tappelijan kanssa sijoitettu Laine.
Demarit on nyt siis matkalla samanlaiseen pääministeripuolueelle hyvään tulokseen kuin kokoomus 2015, mutta syynä ei ole niinkään laadukas pohjakannatus, vaan Marinin henkilökohtainen suosio ja supertähden status. Gallupeissa jotkut saattavat valita SDP:n puhtaalla Marin-assosiaatiolla. Tässä piilee vaara: realisoituuko Marinin glamour samalla tavalla uurnilla? Todellisuus turuilla, toreilla ja ehdokaslistoilla on jotain muuta kuin Marinin Instagram-päivitykset: ikääntyvä, näivettyvä, reaktiivisen säilyttävä liike. Toki Marin tekee parhaansa luodakseen henkeä vastakkainasetteluiden kautta, mutta merkkejä kannatuksen vahvasta, trendinomaisesta noususta ei ole.
Oletetaan kuitenkin tämä epätodennäköinen skenaario, että kärkikolmikko on persut, demarit ja kokkarit. Jatkaako nykypohja tällöin? – En usko. Ensin persut yrittää yhteistyötä kokoomuksen ja kepun kanssa. Kokoomus suostuu varmasti. Kepun suostumus ratkaisee. Se tietää, että vain suostumalla persut voi muodostaa hallituksen, kieltäytymällä se riistää persuilta pääministeripaikan, koska RKP tuskin lähtee persujohtoiseen hallitukseen. No, oletetaan että kepu kieltäytyy. Persuille jää luu käteen ja demarit pääsee tunnustelemaan joko sinipunaa tai nykyistä pohjaa. Nytkö kepu suostuisi? Kepu, jonka kenttä on oireillut rajusti viimeiset 3,5 vuotta nykyisen hallitusyhteistyön vuoksi? Jonka paha olo purkautui ensimmäisen kerran jo loppuvuodesta 2019 sen paineistaessa onnistuneesti puoluejohtoa ja eduskuntaryhmää antamaan kenkää Rinteelle. Joka on ajanut hallituksen useita kertoja hajoamisen partaalle, viimeksi täysin tietoisesti viime syksynä. Nyt kenttä on helpottunut, että kärsimys on viimein ohi. Kepu on tehnyt monesti ihan mielellään punamultayhteistyötä, mutta vihreiden ja vasemmistoliiton mukanaolon myötä syntynyt narratiivi vihervasemmistohallituksesta kepu keskisuurena takuumiehenä on ollut maakuntien satraapeille liikaa.
Uskoisin että mikäli Saarikko kepun modernin historian heikoimman vaalituloksen jälkeen edes flirttailisi uusintakierroksesta Marinin kanssa, puolueessa alkaisi raju sisäinen turbulenssi ja eksistentiaalinen kriisi, joka pakottaisi Saarikon vetäytymään ja eroamaan. En siis usko nykypohjan jatkamiseen. Toki kaikelle on jokin positiivinen todennäköisyys olemassa, mutta tuskin se yli 5% on. Ainakin voisin lyödä kertoimella 1,10 vetoa, että nykypohja ei jatka.
22 tykkäystä
Ok kiitos hyvästä palautteesta! Tosiaan Kepun avainrooli on tässä tärkeä. Nyt on muistettava, että Sipilän hallituskaudella Keskustapuolueen kannatus romahti 21,1% :sta 13,8 %:in tasolle. Tämä romahdus oli todella huima ja syynä saattoi olla, että Keskustapuolueesta tuli monen mielestä Kiky;n myötä EK:n jatke. Ottamatta kantaa Sipilän hallituksen tekemisiin on nyt Kepulla tiukka mietinnän paikka oikeistohallituksen kanssa. Säästölinjaa on luvassa ja on mahdollista, että he joutuvat nielemään Kiky 2.0 paketin. On muistettava, että Keskustapuolueen kannattajien joukossa on maanviljelijöiden lisäksi paljon duunareita ja sairaanhoitajia, joiden juuret ovat maalla ja jotka äänestävät puoluetta lähinnä siitä syystä, että heillä arvopohja tulee edellisiltä sukupolvilta. Tämä arvopohja voi olla konservatiivinen, mutta ei välttämättä läpeensä oikeistolainen. Lisäksi oikeistohallituksen pohja ei välttämättä ole vakaa, vaikka sellainen saataisiinkin kasaan. Sipilän hallituksen aikana oli monta “kiikunkaakun” tilannetta, jolloin hallitus oli kaatua, joten tässä suhteessa tuleva oikeistohallitus ei ehkä ole sen vahvemmalla pohjalla, kuin nykyhallituspohjalle kasattu koalitio. Nyt on sitten Kepun kannalta kyse siitä, että kumman hallituspohjan kautta voidaan vahvemmin ajaa kannattajiensa asiaa? Jos Kepu onnistuu kirimään vaaleja kohti ja saavuttaa siedettävän lopputuloksen verrattuna 2019 kannatukseen, on heillä todella kova kynnys lähteä oikeistohallitukseen, koska edellinen kokeilu oli heidän kannaltaan monella tapaa traumaattinen.
Toisaalta kannatuksen vuoto Perussuomalaisiin voi Kepunkin kohdalla olla niin suurta, että loppukiri ei onnistu. Tämä on oman ennustukseni heikko kohta ja tässä tullaan sitten esiintymisiin. Mielestäni Riikka Purra on esiintynyt paremmin kuin Petteri Orpo. Purran ongelma on, että hän menee välillä ylikierroksille keskusteluissa ja on sitten pitkän tovin hiljaa. Sen sijaan Petteri Orpo toistaa usein itseään ja maalaa Kokoomusta vaalitaktisesti nurkkaan, koska mitä enemmän hän arvostelee vasemmistohallitusta, sitä vaikeampi hänen on perustella kannattajilleen, miksi yhteistyötä vasemmistopuolueiden kanssa pidetään edes mahdollisena. Annika Saarikko on vielä kysymysmerkki, mutta en pidä häntä ainakaan huonona esiintyjänä, eikä hän toista itseänsä. Ehkä hän voi voittaa ääniä olemalla nimensä mukaisesi keskellä olemalla “keskellä” maltillinen “järjen ääni” kun Orpo ja Marin ottavat yhteen.
Mutta siis, oma “korttitaloni” seisoo ja kaatuu Kepun mukana, toivottavasti Kepu ei petä minua!
4 tykkäystä
Vaikka se epätodennäköinen onkin, pidän kyllä mahdollisena myös KOK + PS + Vihr pohjaa. Kirjoitin tästä aikaisemmin:
En usko, että Keskusta missään olosuhteissa lähtee enää hallitukseen, vaikka blokkiutuminen muutoin lienee megatrendi tulevina vaalikausina. Jos ja kun näin on, pitäisin sinupunaa luontevimpana vaihtoehtona ja antaisin sille yli 50% todennäköisyyden oletuksella, että Kokoomus voittaa vaalit. Mutta heti seuraavaksi laittaisin PS + Vihr linnarauhan, puhtaan porvarihallituksen edelle. PS:ää miellyttäisi tässä skenaariossa RKP:n pelaaminen ulos hallituksesta. Vihreillä olisi enemmän neiltävää PS:n kanssa hallituksessa olossa, mutta kynnyskysymyksessä eli maahanmuutossa uskon tuon kuvaamani Grand Bargain-ratkaisun olevan mahdollinen.
1 tykkäys
Sinipunamulta ei välttämättä olisi Kepulla samanlainen katastrofi kuin nykyinen sateenkaari. Jos Kokoomus on pääministerin paikalla ja Sanna ulkoministerinä niin voisivat päästäkin jonkilaiseen kompromissiin. Minkälaiset mahdollisuudet antaisit tälle vaihtoehdolle?
2 tykkäystä
Tällaisen kauden jälkeen, kun pitäisi varmaan vielä puuhata leikkauksia, olisikin mielenkiintoista nähdä, että mihin korkeuksiin ps yksinäisenä isona oppositioräyhääjänä pääsisi.
3 tykkäystä
Kokoomukselle tämä voisi hyvinkin käydä, koska kepusta voisi saada sellaisen liittolaisen ainakin joissakin talouspolitiikan kysymyksissä, jota ei vihreiden ja RKP:n kanssa olisi tarjolla.
Pohja olisi kuitenkin demareille pelottavan porvarillinen, varsinkin jos Marin ottaisi ulkoministerinsalkun ja jättäisi talouspoliittiset salkut porvaripuolueille. Hän saisi varmaan kovaa kritiikkiä omiltaan, ja kannatus lähtisi laskuun. Marinilla voisi myös olla orpo olo Orpon ja Saarikon kanssa – molempiin on kireät välit. Kaiken kaikkiaan tosi vaikea pala purtavaksi demareille.
Kepulle tässä on varmaan melkolailla samat kysymysmerkit kuin perusporvarissa: onko sillä energiaa lähteä taas keskisuurena tukipuolueena mukaan? Pahana pelkona olisi, että se on pysyvästi jämähtämässä alle 15% puolueeksi.
Pohja on toki teoriassa mahdollinen, mutta taitaa karahtaa viimeistään Mariniin. Ja jos toteutuisi, persut tosiaan paisuisi oppositiossa yli 25% Godzillaksi kuten Knautmauer totesi.
@TZ1 Minun on mahdotonta uskoa että persut ja vihreät voisivat olla samassa hallituksessa. Ne inhoavat toisiaan sydämiensä pohjasta, enemmän kuin mikään muu kaksikko. Kummankin kannatus – erityisesti persujen – lähtisi rajuun laskuun ja ydinkannattajat tarvitsisivat kriisiapua.
4 tykkäystä
En näkisi mahdottomana että Marin olisi erittäin tyytyväinen ulkoministerin paikkaan kun saisi globaalia näkyvyyttä ilman menoa haittaavaa peruspuurtamista.
9 tykkäystä
Kyllä, se olisi Marinin unelmapesti jos ja kun demarit ei ole suurin. Marinin kannalta täydellistä olisi sinipuna vihreillä ja RKP:llä, jossa demarit saisi sekä valtiovarainministerin että ulkoministerin salkut ja Marin voisi hyvillä mielin alkaa ulkoministeriksi. Hallituksen kakkospuolue sai nämä kolme kertaa peräkkäin 2003, 2007 ja 2011. Jokaisella kerralla kakkospuolue oli lähes yhtä suuri kuin pääministeripuolue. Nyt ongelmana olisi, että vaikka demarit pääsisi haluamastaan sinipunasta neuvottelemaan, sen olisi hirveän vaikea saada läpi Marinin haavetta. Kokoomus ei haluaisi antaa molempia demareille, ja vihreät voisi asettaa kynnyskysymykseksi että salkku pysyy Haavistolla.
Mikäli Marin ottaisi ulkoministerisalkun sinipunamullassa, oma väki näkisi sen melkoisena opportunismina. Ennakkotapaus toki on, Soini 2015. Jos Marin ajattelee puhtaasti omaa tulevaa kansainvälistä uraansa, hän voisi näin tehdä, ja lennähtää pois kesken kauden. Mutta olisiko hänellä niin paljon pokkaa ja niin paksu nahka kestää rapaa omilta?
Peruspunamullan toteutuessa perusporvarin olisi muuten pitänyt ensin kariutua, koska jos/kun persut on demareita isompi, jotain pitäisi siis mennä solmuun Orpon ja Purran välillä, kepun ollen samanaikaisesti suostuvainen hallitusyhteistyöhön kokoomuksen kanssa.
7 tykkäystä
Äänestämällä ei voi vaikuttaa, joten tuskinpa vaivaudun. Onhan tässä viime vuosina nähty vaikka minkälaista hallitusta ja jokainen puolue siellä vuorollaan. Huonommaksi on asiat vaan menneet ja niin menee jatkossakin. Sama se ketkä siellä maan asioita paskoo.
2 tykkäystä
Loistavaa, kiitän siitä, että oman ääneni vaikuttavuus kasvaa kun sinä ja muut jättävät äänestämättä!
(Ja oikeasti en tuohon kannusta. Vaikka yhden äänen merkitys on vain yksi ääni, se ei ole koskaan nolla.)
Tuosta voi olla toki montaa mieltä. Omasta mielestäni todella moni asia on mennyt vuosien ja vuosikymmenten saatossa paljon parempaan suuntaan ihan objektiivisesti. Ainakin itselleni on markitystä, mihin suuntaan maata viedään jatkossa. Huonoon tai vähemmän huonoon. Siksi äänestän, jotta mahdollisuus vähemmän huonoon kasvaa.
19 tykkäystä
Suomen talouskasvu on vientiriippuvainen. Lähes kaikki nykyiset ongelmat saadaan taklattua viennin edistämisellä. Tämä tukee myös meidän sijoittajien tuottoja. Sen takia äänestän puoluetta, joka edistää:
- kansainvälistä yhteistyötä ja kauppaa
- työperäisen maahanmuuton prosessien tehostamista
- Suomen tietoisuutta sekä kansainvälistä brändiä
- koulutustason nostamista sekä tutkimusta
- ilmastonmuutoksenvastaisia toimenpiteitä, jotka tuovat myös kasvua
Tällä hetkellä ainoat puolueet, joihin voisin luottaa on RKP, SDP ja Vihreät.
10 tykkäystä
Noissa tavoitteissasi ei sinäänsä ole mitään vikaa. Mutta oletko katsonut kuinka esimerkiksi vihreät “ajaa” noita asioita, mitä haluat.
Vihreät ovat Helsingissä sekoilullaan yhdessä Kokoomuksen vihervasemmisto-osaston kanssa onnistuneet “ilmastokriisin” vastaisella taistelulla autioittamaan kaupungin keskustan, tekemällä kaikkensa, jotta kansalainen ei pääse keskustaan autolla. Se nyt vain unohtui, että ostoksilla oleva tyyppi ei pysty tai viitsi viedä sitä 4-5 ostoskassia julkiseen kulkuneuvoon.
Maahanmuutossa puolue taas on tehnyt kaikkensa, että kielteisen päätöksen saaneet ihmiset pääsevät veronmaksajien kustantamien palveluiden piiriin sekä, että he saisivat jäädä maahan.
On kolmealaista maahanmuuttoa. Humanitääristä, työperäistä halpatyövoimaa sekä todellista työperäistä maahanmuuttoa. Vihreät haluavat varauksetta näitä kaikkia. Ongelma on se, että kaksi ensimmäistä ovat yhteiskunnalle rasite. Se halpatyöntekijä nimittäin tarvitsee surkean palkkansa lisäksi sosiaaliturvaa, joten nettovaikutus yhteiskunnalle on negatiivinen. Tähän kun lisää sen, että maassa on verrattain antelias sosiaaliturva, niin halpatyövoiman tekijän kynnys lopettaa hommat ja jäädä pelkkien tukien varaan on merkittävä. Sitä ihan samaa tekevät suomalaisetkin. Jos palkka + sosiaaliturva on vain hieman korkeampi kuin pelkkä sosiaaliturva, niin miksi vaivautua raatamaan?
Kolmas ryhmä on taas se, jolla maahanmuuttoa yritetään markkinoida kansalle, mutta joka puuttuu maasta lähes täysin. Osaavalle työvoimalle on aina kysyntää ja heistä kilpaillaan rajusti. Suomen rasitteena on huono sää, sijainti Venäjän vieressä, erittäin korkea verotus sekä huono palkkataso. Kahteen ensimmäiseen kohtaan emme voi mitään, mutta verotukseen voimme vaikuttaa poliittisilla päätöksillä.
Lisäksi entiset valttikorttimme eli hyvä ilmainen koulutus sekä turvallisuus ovat vain kaunis muisto. Katujengit rymyävät isoissa kaupungeissa ja koulutuksen taso on romahtanut. Ja vihervasemmistolainen politiikka on ollut vaikuttamassa tähän koulutuksen alasajoon sekä turvallisuustilanteen heikentymiseen.
29 tykkäystä
Jääkö nämä halpatyöt sitten kokonaan tekemättä?