Vielä unohtui: Miksi Elisa pitää mastot omassa omistuksessaan? Voisiko Elisa saada parempaa tuottoa pääomalleen myymällä osittain tai kokonaan mastonsa?
Ehkä näistäkin voi jo jotain päätellä
Elisa sopi Voimatelin kanssa valokuituverkon rakentamisesta
Elisa jatkaa valokuituverkkonsa vahvistamista ja on sopinut Voimatelin kanssa verkon rakentamisesta 40 miljoonalla eurolla tulevina vuosina.
https://elisa.fi/yhtiotieto/uutishuone/tiedotteet/elisa-sopi-voimatelin-kanssa-valokuituverkon-rakentamisesta/11573410235364/
No en ihan tiedä, että onko nämä sellaisia, mitä nyt pitäisi kysyä, mutta laitetaan silti.
1. Mitä strategisia toimenpiteitä olette toteuttaneet tämän positiivisen kehityksen saavuttamiseksi, erityisesti ARPU:n (Average Revenue Per User) kasvun ja vaihtuvuuden laskun osalta?
2. Sitten vielä metka kysymys, mitkä ovat keskeiset tekijät, joiden avulla pyritte pitämään nettovelan ja käyttökatteen suhteen sopivana myös tulevaisuudessa?
Tulos aikatarkkaa konsensus ennustuksiin.
- Liikevaihto kasvoi 2 prosenttia eli 9 miljoonaa euroa 541 miljoonaan euroon.
- Mobiilin palveluliikevaihto kasvoi 4,7 prosenttia 252 miljoonaan euroon.
- Käyttökate kasvoi 4 prosenttia eli 7 miljoonaa euroa 190 miljoonaan euroon.
- Liikevoitto kasvoi 5 prosenttia eli 6 miljoonaa euroa 121 miljoonaan euroon.
Tuossa vielä ensimmäiset analyytikon kommentit tuloksesta.
Hyvä nähdä ja lukea, että kv-puolella päästy taas vauhdikkaaseen kasvuun (+21 %) ja ylipäätään kommentit yritysten investointien elpymisestä.
Tässä on Sijoittaja.fi:n juttu Elisasta, ei pitäisi hirveästi uutta, jos on seurannut Inden materiaaleja.
Toisen neljänneksen aikana Elisa laajensi edelleen nopeiden yhteyksiemme ja palvelujemme kattavuutta. Yhtiön strategian mukaisesti Elisa on jatkanut myös liiketoimintaa täydentävien yritysostojen toteuttamista, ja huhtikuussa julkistettu Leanware Oy:n yrityskauppa saatiin päätökseen, mikä nopeuttaa Elisa IndustrIQ:n teollisuuden ohjelmistoliiketoiminnan kasvua.
Analyytikkoinfon materiaalit julkaistu Elisan sivuille sopivasti juuri webcastin alkaessa nyt klo 12.
Tässä vielä tulospäivän haastattelu.
Aiheet:
00:00 Aloitus
00:12 “Yrityspuolella näkymä parantunut”
00:48 Kansainvälinen softabisnes kasvaa
01:21 Ensimmäiset merkit investointien elpymisestä
02:18 5G:n momentum
03:25 Mobiili palveluliikevaihto kasvaa kilpailijoita nopeammin
04:42 Kuluttaja- ja yritysliittymien hinnoittelu ja trendi
05:46 Hintakilpailu ja markkinaosuus
07:10 “Kuituverkkoihin investoidaan enemmän kuin koskaan”
08:10 Kilpaileeko kuitu mobiililaajakaistan kanssa?
08:37 “Yli-investoimaan ei lähdetä”
08:57 Mastot ovat strateginen omaisuuserä
09:47 Vihreät bondit ja lainat rahoitusmuotona
Itseäni yllätti eniten tieto, ettei valokuituyhteydet merkittävästi kilpaile mobiililaajakaistan kanssa.
Empiiristen havaintojen perusteella ainakin tämän keskikokoisen kaupungin käytönnössä kaikilla omakotitaloauleilla on kadut auki kun useampi yhtiö vetää kuitua. Randomisti kun tarkistin elisan ja telian nettisivuilta laajakaistan saatavuutta niin harvoihin osoitteisiin oli tarjolla mitään muuta kuin 4G/5G.
Suurella todennäköisyydellä kuidun ottajissa on keskimääräsitä enemmän niitä ketkä ovat tällä hetkellä epäluotettavan mobiilinetin perässä kuin niitä kenellä on hyvin toimiva kiinteä yhteys.
Se lienee ainakin selvää että jos Elisalla on mobiilipuolella 40% markkinaosuus jollain mittarilla niin valokuitumarkkinassa vastaavaa osuutta ei ole mahdollista terveellä tavalla saavuttaa.
Itse näen operaattoreilla liikevaihdon kasvumahista siinä kun erilaisilla kotien/mökkien/ajoneuvojen jne nettiliittymien määrä kasvaa jatkuvasti. “Vitosen SIMMi” on moneen käyttötarkoitukseen kustannustehokkaampi ja turvallisempi kuin ylimääräisten wifiantennien virittely ja kaikkien mahdollisten laitteiden samaan sisäverkkoon virittely.
Miksei Elisan kurssi reagoinut positiivisesti Q2 tuloksen jälkeen?Tulos oli hieman odotuksia parempi…
Markkinoiden ja konensusennusteiden odotukset saattavat poiketa toisistaan ja usein poikkeavatkin. Muuten mikään osarin kurssireaktio ei ikinä olisi yllättävä.
Blommalta poimintaa analyytikoiden näkemykseen Elisasta vallitsevilla tiedoilla. Vasemmalta nähdään, että nykyiset suositukset ovat kallellaan positiivisen puolelle, ja oikealta suositusjakauman historiallinen kehitys. Blomman mekaniikassa lisää-suositukset kääntyvät tässä osta-tasolle ja vähennä-suositukset myyksi. Pidä on pidä. Tämän datan perusteella suositusjakauma olisi nyt harvinaisen positiivinen historiaan nähden. Ero aiempaan nähdään myös tavoitehinnoissa. Tuossa oikealle alle piirtyy kurssin ja tavoitehintojen välinen erotus.
Hesarissa Elisan oikeusprosessista Virossa liittyen valtion päätökseen kieltää Huawein käyttö verkoissa (ei maksumuuria). Otsikosta voisi päätyä tulkitsemaan, että tämä olisi tapahtunut juuri, mutta kyseinen kanne nostettu loppuvuonna 2022. Päätöstä saatetaan joutua HS:n mukaan odottelemaan vielä vuosia, sillä ennakkoratkaisua tapaukseen haetaan nyt Euroopan unionin tuomioistuimelta.
Elisa käyttää Virossa 4G-verkossa Huawein laitteita ja ohjelmistoja ja 5G-verkossa Nokian, eli 4G-verkossa Huawei täytyy korvata. Suomessa Elisan verkossa on jutun mukaan pääasiassa Nokiaa ja Ericssonia, Huawein osuus on hieman alle 15 %.
Muutama olennainen poiminta sisällöstä.
”Tallinnan hallinto-oikeudessa joulukuussa 2022 nostamassamme kanteessa emme kyseenalaista asetusta vaan sen, kenen pitää vastata kustannuksista. Monet muut valtiot kompensoivat kustannuksia, jos teleoperaattoreita vaaditaan lainsäädännöllä vaihtamaan laitteita ja ohjelmistoja."
”Tässä vaiheessa emme pysty arvioimaan, kuinka paljon Huawein laitteiden korvaaminen tulee maksamaan. Lopulliset kustannukset riippuvat hyvin monista asioista kuten siitä, millaisia muutoksia joudumme yksittäisissä tukiasemissa tekemään.”
Kiistassa on hyvin todennäköisesti kysymys ainakin kymmenistä miljoonista euroista. Kustannukset jakautuvat useille vuosille, sillä määräaika Huawein tuotteiden vaihtamiselle päättyy runsaan viiden vuoden kuluttua.
Tutkin tässä Elisaa mahdollisesti yhdeksi salkun tukijalaksi. Tähän asti meni ihan hyvin kunnes aloin pohtimaan yhtiön varsinaisia kilpailuetuja. Onko niitä edes? Brändin voinee sellaiseksi laskea yhtiön ollessa suomalainen, mutta muutoin en keksinyt mitä yhtiö tekee merkittävästi kilpailijoitaan paremmin vaikka lukujen (esim. ROE/ROIC) perusteella niin voisi olettaa En toki väheksy brändiä, mutta olisi kiva kuulla muidenkin ajatuksia Elisan kilpailueduista ja niiden kestävyydestä.
Ainakin siellä on asiakaspalvelu. Korostus sanalle palvelu. DNA:sta ei ole kokemusta, mutta kun Telian ja Elisan kohdalla on pakolla joutunut vertailua tekemään eri aikoina, niin onhan se ero aivan valtava. Yhtiössä, jossa kuluttajamyynnin osuus on suuri, antaisin tuollaisille asioille painoarvoa.
Otin Elisan tukijalaksi osakesäästötilille juuri kotimaisuuden takia ja koska olen itse ollut heidän verkossaan tyytyväisenä asiakkaana aina Radiolinja-ajoilta lähtien 26 vuoden ajan. Myös asiointi kivijalkamyymälöissä on ollut mukavaa ja sujuvaa. Elisa on yksi niistä osakkeista, joita on ollut ilo omistaa.
Kotimaassahan Elisa on tietoliikennepalveluiden ykkönen ja ainoana pörssilistattuna operaattorina DNA:n tiputtua tämä oli minulle helppo lappu napata salkkuun. Elisa vaikuttaisi myös osinkonsa puolesta olevan jatkossakin hyvä tukijalka, kurssi kun ei ihmeemmin heittele suuntaan tai toiseen ainakaan niin paljoa, että pitäisi herättää tuntemuksia. Lisäilen osaketta ja pysyn tyytyväisenä asiakkaana jatkossakin, win back -tarjouksin tietysti välillä matkapuhelinliittymän kk-hintaa alennellen.
Jos puhutaan mobiililiiketoiminnasta ja sen asiakaspalvelusta niin Elisan erottaa Teliasta ja DNAsta ainakin kahden viimeksimainittujen yhteinen Yhteisverkko.
Noilla kahdella operaattorilla on siis yhteisomistuksessa oleva yhtiö minkä tukiasemia Telia ja DNA käyttää itä- ja pohjoissuomessa. Parhaimmillaan yhteisverkolla saavutetaan kustannussäästöjä kun näille yhtiöille riittää esim jollekin alueelle yhden tukiaseman rakentaminen/ylläpito kahden sijaan.
Yhteisverkon alueella kaikki tukiasemat on päivitetty (tai ainakin päivitetään) Nokian tekniikalla. Tämä projekti ei ole mennyt ihan putkeen, mutta käsittääkseni kokoajan parempaan suuntaan.
Se miten tämä yhteisverkko näkyy sitten asiakaspalvelussa on, että kulutattaja kun tekee valituksen verkon ongelmista niin hän on ensin yhteydessä Telia/DNA/Moi asiakaspaveluun mistä sitten ehkä laitetaan tiketti Yhteisverkkojen tekniseen tukeen ja se hidastaa käsittelyaikoja ja tekee “rikkinäinen puhelin” ilmiötä.
Liittymän päivityksessä kävi ilmi selvät hintojen korotukset. Myös muutosmaksu noussut, nykyään taitaa olla kympin luokkaa, ennen olikohan 5 €. Hinnootteluvoimaa operaattoreilla näyttää olevan.
Erityisesti puheluissa hinnoitteluvoima on hurja. Yritysliittymien hintoja saisi nostaa reilusti ennenkuin yritykset luopuisi puhelinnumeroista. Kuluttaja-asiakkaiden osalta sama juttu.
Mobiilidataan jos tekisi hintavan datamäärin perustuvan hinnoittelun niin silloin varmaan ainakin kotona tulisi kännyä pidettyä wifissä. Kokonaan ilman mobiilidataa harva haluaisi olla.
Kokonaan uudelle operaattorille alalle tuleminenkin haastavaa, ainakin jos suunnittelisi rakentavansa koko maan kattavan verkon.
Ajattelutapa, että asiakas on niin kauan asiakas kunnes haluaa luopua palvelusta kokonaan, toimii vain jos on Caruna tai joku monopoliasemassa oleva yhtiö, joka tarjoaa perushyödykettä. Operaattoreilla tätä hinnoitteluvoimaa ei ole, muutenhan ne nostaisivat hintoja. Ne ovat kaikki osakeyhtiöitä joiden tarkoitus on tehdä voittoa omistajille.
Nykyhintojen nosto ei ole järkevää, koska asiakkaat vaihtavat kilpailijalle. Yksikään operaattori Suomessa ei ole monopoli asemassa, jos muutamaa hyvin pientä marginaalialuetta syrjäseuduilla ei oteta huomioon. Ja jos kaikki operaattorit nostaa samaan aikaa hintaa kovasti, niin kyllä siinä kartelli haiskahtaa. Suomessa kuitenkin on 4-5 operaattoria, riippuen haluaako Moi:n laskea operaattoriksi, DNA omistaessa sen kokonaan.
Markkinaosuuksien voittaminen mobiilipuolella on vaikeaa äärimmäisen kilpailun vuoksi, näin ollen se söisi katteita ja pakottaisi investoimaan lisää verkkoon, joten siitä ei ole edes hyötyä. On parempi vain puolustaa nykyistä markkinaosuutta ja antaa rahan valua sisään yritykseen. Samalla kun kasvu (ja tulevaisuuden kassavirrat, toivottavasti) tapahtuu softa- ja tietoturva-puolella.