Oletko perehtynyt millainen on NEL arvostus McPhy tai ITM power verrattuna?
oisko ollu tämä, näyttää olevan vielä kehittely asteella.
1 tykkäys
Otetaan tähän ylös Suomen merenalaiset rajasiirtokapasiteetit:
- Estlink 1 (Viro) 350MW
- Estlink 2 (Viro) 650MW
- Fenno-Skan 1 (Ruotsi) 550MW
- Fenno-Skan 2 (Ruotsi) 800MW
Tanskassa sitten vähän isompia, suurin linkki Norjaan 1,7GW.
Eli muutama suurempi letku pitäisi vetää, että saisi 10GW kapasiteettia.
Siirrän Nikola- ketjussa virinneen keskustelun vedyn kannattavuudesta tänne.
Energiahinta solar powerilla 1,7c/kWh tällä hetkellä, ja hinta tulee laskemaan.
Ylläoleva kenties jonain pvnä liitännäinen myös tähän:
Mitä muita ajatuksia maista/projekteista, joilla vedyntuotanto niin suurta, että sitä riittäisi vientiin? Lähinnä Eurooppa- mielellä ajateltuna, Japanihan jo vetytankkerinsa on vesille laskenut, ajatuksena sillä tuoda maahan Australian auringolla valmistama vihreä vety.
1 tykkäys
Norja, espanja, portugali, kreikka, kroatia, ruotsi ja suomikin. Kaikilla mahdollisuudet tuottaa enemmän kuin itse tuottavat.
1 tykkäys
10 GW vastaa about 6kpl OL3 ennen kapasiteettifaktoria, jos tehdään isoilla 10-12mw myllyillä niin se tuottaa about 5gw teholla keskimäärin eli noin 3kpl OL3
1 tykkäys
Paljon saa silti Aurajoessa vettä virrata, ennen kuin lasken Suomen potentiaalisten vetyviejien joukkoon:point_up:
2 tykkäystä
Joo, paljon saa tapahtua mutta potentiaalia on huimasti.
Jos tuota 10 GW vertaa suomen tarvitsemaan sähkötehoon, niin koko Suomen huipputunteina tehot ovat olleet keskimäärin noin 15 GW luokkaa ja tuolloin sähköä on pitänyt tuoda ulkomailta. Tällä hetkellä ollaan noin 8 GW tehoissa ja siitä 1,5 nettotuontia.
2 tykkäystä
Varsinkin kun puhutaan pohjois-saksan energiatarpeesta niin viejien joukkoon laittaisin Tanskan missä tuulisilla keleillä sähkön hinta menee toisinaan negatiiviseksi. Norjassakin nuo parin sentin hinnat arkipäivää. Riiippuen millaisia nuo laivaamiskustannukset ovat on, sillä voi olla paljonkin merkitystä kuinka lähellä vety saataisi tuotettua. Tanskan voimaloista sitä saisi siirrettyä ehkäpä putkea pitkin tai tankkiautoilla suoraan käyttäjille.
Sitten jos hommaa aletaan tekemään isosti ja jos/kun aurinkosähkövomaloiden hinnat laskevat, niin sahara on se missä minne niitä paneeleita on mahdollisuus rivittää valtavia määriä. Siellä ei tarvitse niin miettiä syrjäyttääkö ne metsiä, viljelysmaata tai muuta olennaista. Isosti jos tätä tehdään niin voi olla fiksua jopa vetää putki/putkia Välimeren läpi Euroopan puolelle.
Jos näitä tuoton kannalta hyviä alueita joissa maa on halpaa ostaa saadaan kustannustehokkaan siirtokapasiteetin perään, niin se voi mahdollistaa aurinkosähkön tuottamisen viel kustannustehokkaammin jollain muulla tekniikalla kuin mitä tällä hetkellä eniten käytetään. Hyötysuhteilla tai neliötehoilla ei ole niin paljon väliä jos maaperä mihin ne asennetaan on halpaa.
…saharassa pöllyävä hiekka yms asettaa omat haasteensa mutta eiköhän siihen ole konstinsa miten hiekan saa vähemmän pöllyäväksi (liima, suola, betoni, hartsi, coca-cola).
1 tykkäys
Juu, Tanskaa en sinänsä edes laskenut koska pidän sitä selviönä ja edelleen taas sijaintinsa suhteen niin läheisenä, että putkisto mielestäni selvä juttu. Ajatus heräsi nimenomaan tuosta satamien vastaanottajaksi rakentamisesta, eli nimenomaan sitä ajatellen kyseessä lienisi laivaus ja siis jostain kauempaa. Toki Pohjanmerellekin on pidempänä suunnitelmana se valtava 180GW kokoluokan energy hub. Mennee tosin 2040 asti ja yli ennen, ainakaan kokonaisvaltaista, käyttöönottoa
1 tykkäys
Tässähän tuota hommaa on hieman pohdittu (sivun lopussa linkki varsinaiseen aloitteeseen)
pari skriiniä
9 tykkäystä
Poistetaan, jos tämä jo on ollut. En äkkiseltään haulla löytänyt.
4 tykkäystä
Ihan isohko määrä osapuolella näiltäkin tasoilta McPhyillä tänään, muutenkin mielenkiintoinen laita…
1 tykkäys
Kaipasin näkökulmia energiayhtiöiden hinnoista ja tulevaisuuden markkina-arvon näkymistä. Konsensus foorumilla vaikuttaa olevan että vetyfirmat ovat kauttaaltaan “halpoja”. Tälläkin viikolla on näkynyt useita kommentteja siitä että NEL on halpa 22 Nok hinnalla, mutta mihin tämä halpuus perustuu? Jos joku olisi sanonut minulle maaliskuussa, että NEL on halpa 10 Nok ja olisin saanut +100% tuoton 3 kk aikana se olisi ollut mielestäni todella halpa. Mielestäni se olisi ollut halpa vaikka tuohon 100% nousuun olisi mennyt 4 vuotta. Minkälaisia tuotto-odotuksia foorumilaisilla on esimerkiksi NELille 22 Nok pinnasta? Itse olen myös vetyjunassa mukana muutamassa vaunussa, mutta kaipaisin firmoihin paremmin perehtyneiltä myös kommentteja ja arviota mahdollisista markkinavaltauksista 5-10-20 vuoden periodilla.
Itse olen täysi noviisi enkä ymmärrä analyysista tai yhtiöiden arvottamisesta mitään. Huikeat tuotot kiinnostavat tässä genressä, mutta ei tässä voi olla ajattelematta myös mahdollista kuplautumista, sillä nousut ovat olleet niin voimakkaita ja nopeita.
EU:n hydrogen strategystä: “Analysts estimate that clean hydrogen could meet 24% of world energy demand by 2050, with annual sales in the range of €630 billion.”
Tuota 630 B kakkua on jakamassa 30 VUODEN päästä varmasti useita yhtiötä. Tulevaisuuden markkinaosuuksia on varmasti vaikea arvioida ja tunnistamalla laadukkaimmat yhtiöt pääsee varmasti voitonjakoon mukaan. Mutta jos ei ole @viljo sotakassaa käytössä joutuu pohtimaan mitä pelureita valitsee ja se tuntuu äärimmäisen vaikealta 
Yritin hahmottaa nykyistä tilannetta Market Capien avulla (nopea googlaus, voi olla virheitä)
Isot: Shell 120 B, Linde 115 B, Air Liquide 71 B, Air Products 60 B
Kuumat vetyfirmat: Ballard Power 5 B, Plug 3.17 B, NEL 2.94 B, ITM 1.68 B, Bloom 1.6 B, McPhy 0.369 B
Muut: Hydrogenics 0.285 B, Electro 0.109 B
Kuten @jaska1 nostikin esiin on McPhy markkina-arvoltaan houkutteleva, harmi ettei Nordnetistä saa…
4 tykkäystä
Kaikki teknologiajohtajat joko ostetaan pois isojen toimesta tai niistä tulee isoja.
Katso 5v päähän ja sitten 10v päähän. Mitä näet Nelin arvoksi jos se on yksi johtajista satojen miljardien bisneksessä?
Edit ajattele exxonia, bptä, shelliä. Öljybisnes sulaa alta pois ja kassa pullistelee, mitä tehdään? Aletaanko rakentamaan omaa vai ostetaanko valmis paketti?
6 tykkäystä
Vaikea haarukoida yhtiön arvoa, jos ei osaa ennustaa, paljonko yhtiö tekee voittoa ja millä kulmakertoimella tulos kasvaa. 30 vuoden päästä 630 miljardin liikevaihto lukuiselle toimijalle jaettuna koko ketjussa. Mikä on tietyn firman marginaali ja tulos vaikka 2025 tai 2030?
Ilman parempaa tietoa yksi taktiikka on ostaa noita firmoja, joiden markkina-arvo on sieltä pienemmästä päästä kuten McPhy. Silloin baggerointia on kaiken järjen mukaan eniten jäljellä. 
Tämä on kyllä aika alkeellinen lähestymistapa enkä takaa hyviä tuloksia. Mutta paremman puutteessa…
PS. Tästä ketjusta löytyy mun linkkaama artikkeli Plugista, jossa on laskettu arvoa 10 vuoden päähän. Löydät hakusanalla markkina-arvo. Taisi olla 35$ ja jos se pitäisi paikkaansa, niin osakkeen kovimmat nousut olisi jo nähty. Mutta mistäs sen tietää, onko nuo oikealla hehtaarilla. Jotain suuntaa voi silti antaa. Pakko myöntää, että vaikutti päätökseeni myydä plugi pienellä voitolla, koska olin ostanut aika ylhäältä.
3 tykkäystä
Sivulta 31 poimittuna elektrolyysilaitteisiin investoitaisiin Euroopassa, Ukrainassa ja Pohjois-Afrikassa vuosina 2025-2030 vähintään 85% * 25 miljardia euroa. Vuositasolla tämä olisi noin 3,5 miljardia euroa. Jos asetetaan P/S-luvuksi 3, niin elektolyysilaitteiden valmistajien markkina-arvoksi voisi asettaa 10,5 miljardia euroa. Ja tuleehan myyntiä toki muuallekin, vaikkapa Aasiaan ja Amerikkoihin. Toisaalta elektrolyysi-investointi on paljon muutakin kuin vain NEL:n ja muiden erikoistuneiden toimijoiden (kumat vetyfirmat) myyntiä.
https://static1.squarespace.com/static/5d3f0387728026000121b2a2/t/5e85aa53179bb450f86a4efb/1585818266517/2020-04-01_Dii_Hydrogen_Studie2020_v13_SP.pdf
2 tykkäystä
Lisää tälläisiä postauksia niin saadaan erinomaista keskustelua aikaan !
Alkuvuonan Barclays arvioi näin " Barclays Research highlights the opportunity ahead for hydrogen to help power the net-zero carbon economy, indicating an annual hydrogen market potentially worth over $1 trillion by 2050." Joten skaala on kokonaismarkkinastakin melkoinen.
Otetaan NEL ja pelkästään tuo Nikolan asemadiili jenkkilästä käsittelyyn.
Alkuperäinen määrä asemista(asema+lyysilaitteisto) 2018 oli 448kpl. Tämän vuoden konkreettinen tilaus tuosta kokonaisuudesta oli 5 asemaa ja hinta oli 30$ miljoonaa. NEL, ei tätä tiedotteessa tainnut mainita, mutta taisi Nikolan tiedotteesta saada asemien määrät.
NIkolan listautumis presiksessä asemien määrä oli 1200kpl →
1200/5=240kpl
5asemaa= 30$milj
240kpl x 30$milj= 7,2$mrd
Tuo 1200 asemaa perustui 210 kappaleeseen rekkoja ja 8,000kg/asema.
Onhan sitä siinä ja NEL on muuten asemia toimitellut Etelä-Koreaanakin
Edit: Lisäksi tämä hintakehitys on mennyt aivan jäätävästi eteenpäin. Tässä kuva Irenan raportista vuodelta 2020.
Kuvan alareunasta tuo “Note: Electrolyser costs… 370USD/kW(2050”
Palataanpas takaisin NEL/Nikola tilaukseen.
85MW=85000kW, 30 000 000$/85 000kW= 353$/kW
Oho, Ollaankin vuoden 2050 arvioiduissa hinnoissa.
7 tykkäystä
Vaikka ei tähän ketjuun suoraan liity, niin aika jännä sattuma. Olin vahingossa myynyt Shellin osakkeet sinä päivänä kun osingot tilitetään. Ihmettelin tänään nimittäin tänään aamupäivällä miksi tililleni oli ilmestynyt uutta pääomaa vaikka tälle päivämäärälle ei pitänyt tulla uusia osinkoja (yleensä olen hyvin tarkka osingoista ja niiden maksupäivistä). Siis tämä oli aivan täysi sattuma, en myynyt siksi että Shell laski osinkojaan, ainut syy oli se että odotin kurssin edelleen lakevan (olin oikeassa). No iloinen yllätys että vahingossa myin juuri oikeaan aikaan. TArkoitus on ostaa takaisin Q2-tulosten jälkeen.
1 tykkäys