Jep ja vaikka täyspäiväsesti näitä seuraisi niin aina jää paljon huomaamatta, ymmärtämättä ja uutisoimatta. Tällä alalla politiikallakin on vielä suuri merkitys päästövähennystavoitteiden, alan yrityksille jaettavan tukirahan ja esimerkiksi ajoneuvojen tukien muodossa. Varsinkin tällaisille kehittyville yhiöille joista osa vielä enempi tai vähempi pilottivaiheessa projekteissaan, tuurillakin iso merkitys.
Fiksuin tapa olla vetyhommissa mukana on varmaankin hajauttaa paljon tai sitten keskittyä isoihin toimijoihin, joilla on toimiva perusbisnes muulla ja mitkä todennäköisesti tulevat hyötymään vetyteknologiasta. Tällaisia epäsuorasti vetyhommista hyötyviä on todennäköisesti tuuli, aurinkosähkö ja nesteiden/kaasujen jalostamiseen, kuljettamiseen ja varastointiin keskittyneet yhtiöt.
Nämä vety ja energiahommat muutoinkin huomattavasti helpompia arvioitavia kuin IT ala, missä näin maallikon silmin äärettömän arvokkaan ja arvottoman softanpätkän arvo on häilyvän pieni.
Öljy on suurin energian lähde. Hiili ja maakaasu ovat lähes yhtä suuret lähteet kuin öljy. Tuuli ja aurinko näkyvät kuvassa juuri ja juuri. IEA – International Energy Agency - IEA
Kiinassa uusiutuviin satsataan euromääräisesti paljon, mutta kun katsoo tuota 2000 luvun energiankulutuksen kasvua niin siinä olisi vaadittu melkoisia ihmetekoja että se olisi saatu tehtyä uusiutuvilla ja vieläpä vähennettyä hiilen kulutusta.
Kaikkeen kun liittyy politiikka ja oman maan etujen turvaaminen niin eiköhän yksi merkittävä syy sähköiseen liikkumiseen panostamisella Kiinassa, Japanissa ja Saksassakin ole öljyriippuvuuden vähentäminen taloudellisista syistä. Nämä kaikki vauraita maita, joiden talouteen voi vaikuttaa huomattavasti muutama muutoin maailmantaloudessa merkityksetön arabimaa ja venäjäkin. Hiilen maailmanmarkkinahinta on vakaampi ja hiilen tuotantoa ja suuria varmuusvarastoja on laajemmin, jolloin sen alasajo liittyy enemmän pelkästään ympäristöasioihin.
Tottakai yrityksestä pitää myös ottaa selvää, eikä saa ostaa sokkona pelkästään yhdellä kriteerillä. Unohdin mainita sen, hyvä huomio. Jos yhtiö on kiinnostava, juurikin markkina-arvoa tutkimalla voi karkeasti arvioida, onko osake mahdollisesti kuplassa. Ostin Nikolaa kun markkina-arvo oli Plugin luokkaa (noin 3 mrd) ja myin kun yhtiö muuttui kalliimmaksi kuin Ford. Vaikka en ymmärtänyt hyvin tulevaisuuden kassavirtoja, maalaisjärjellä yli 20mrd markkina-arvo yhtiölle joka myy vasta tulevaisuuden konseptia nosti riskin itselleni liian isoksi, vaikka Nikolan konsepti onkin hyvä.
Totuus on kuitenkin että kukaan ei tarkasti tiedä mikä näiden yhtiöiden arvo on vuosien päästä. Mitä enemmän tietoa sen valistuneempia arvioita voi tehdä. Olen samaa mieltä että kannattaa hajauttaa.
Pallotellaanpa tätä aihetta leikkimielisesti skenaarioajattelulla:
Bull-skenaario: " Barclays Research highlights the opportunity ahead for hydrogen to help power the net-zero carbon economy, indicating an annual hydrogen market potentially worth over $1 trillion by 2050." Oletetaan että tämä toteutuu ja vieläpä nopeutetussa aikataulussa. EU ja muut maat (jopa Kiina) heräävät ilmastokriisiin ja kiristävät ilmastotavoitteitaan. Investointeja lisätään merkittävästi enemmän kuin esimerkiksi nykyinen hydrogen strategy lupailee. Vedyn tuotanto kehittyy ja sen tuotannon kustannukset laskevat ja vety-yhtiöt tekevät erittäin kannattavaa bisnestä. Nykyiset vety-yhtiöt napsivat tasaisesti markkinaosuutta ja osasta yhtiöistä tulee todella suuria. Pörssissä yhtiöiden arvo nousee seuraavan 5 vuoden aikana 200-500% ja tästäkin eteenpäin yhtiöiden arvo jatkaa kasvuaan. Tämän foorumin seuraajat makoilevat paratiisisaarilla muistellen 2020 vuonna tehtyjä osakepoimintoja
Neutraali-skenaario: Nykyiset arviot pitävät suhteellisen hyvin paikkansa ja vety valloittaa markkinaa investointeihin nojaten. Menee kuitenkin vielä useita vuosia ennen kuin vedyn tuottaminen on taloudellisesti kannattavaa ja yhtiöt tekevät hyvin pitkään vielä tappiota. Osa yhtiöistä kuitenkin menestyy erittäin hyvin ja niiden tulevaisuuden näkymiä arvostetaan pörssissä. Osa yhtiöistä ei saa vedyn tuotantoa kannattavaksi ja joutuvat myymään toimintansa tappiollisena. Kuitenkin kokonaisuudessaan vetymarkkinaan sijoittamalla on tehnyt erinomaiset tuotot. Tuleeko tässä skenaariossa sijoittajan tuotot etupainotteisesti 2020-2022, tasaisesti 2020-2025 tai 2020-2030 tms. vai näemmekö suurta aaltoliikettä 2020-2050.
Bear-skenaario: Vedyn tuotannon kustannukset eivät laske odotetusti, mittavista investoinneista huolimatta vedyn tuotanto vaikuttaa taloudellisesti kannattamattomalta, joudutaan harkitsemaan perustetaanko vihreälle energiantuotannolle jatkuva tukirahasto, joka tukee taloudellisesti kannattamattoman vedyn tuotantoa. Tai entä jos vetytalouden rinnalle nousee varteenotettava uusi vihreä teknologia, joka onkin merkittävästi kustannustehokkaampaa. Mielikuvitus ei riitä keksimään mikä tämä voisi olla, mutta esimerkiksi pieni modulaarinen ydinreaktori lyökin läpi. Tai, entä jos hiilensidonta kehittyy tai keksitään katalysaattori, joka tekeekin öljyn käytöstä hiilineutraalia eikä öljyn käyttöä tarvitsekaan rajoittaan päästöjen vuoksi. Jossitteluksi menee, mutta entä jos vety-yhtiöiden skaalautuvuus osoittautuukin ongelmaksi, esimerkiksi NELin monet lonkerot aiheuttavatkin hallitsemattomia kustannuksia ja suuresta liikevaihdosta huolimatta voitolliseen tulokseen ei päästäkään. Tai entä jos vedyn vihreä imago saakin kolauksen, jokin vetyyn liittyvä onnettomuus tapahtuu tai Saudien suurin vihreä vedyntuottaja paljastuukin harmaaksi vedyntuottajaksi
Siitä vaan arvioimaan näiden skenaarioiden todennäköisyyksiä Jos Bear-skenaario saa alle 20% todennäköisyyden, sijoitan jatkossa pelkästään vety-yhtiöihin Ja kyllä Paranoidi-optimisti toimi innoittajana tähän.
Tuossa voisi nostaa listan jatkoksi saksalaisen SFC Energyn (mcap 212 m.) ja miksei myös Bloom Energyn (mcap 1,64 b.) Molemmilla vertyfirmoiksi suuri liikevaihto osakkeen hintaan nähden.
Nyt oli vihdoin aikaa lukea läpi diplomityö. Ilmeinen tekijä https://www.linkedin.com/in/akilehtonen/ hakee töitä. Fortum, Neste huomio . Nyt on vartijana ja varastotyöntekijänä. Menee arvokas tietämys hukkaan.
Artikkelissa mainittu myös, että Honda ja GM kehittelevät vetypolttokennotekniikkaa vaikka pääosin puhutaan akuista. Onko muuten kukaan sijoittanut kiinalaisiin akkuyhtiöihin tyyliin CATL.
Lomalla - 4pv ketjua katsomatta, 425 viestiä lukematta.
Hirveä määrä viesteistä liittyy spekulaatioon hinnoista, oman salkun sisältöön liittyvistä asioista.
Voisiko joku treidaamisesta kiinnostunut luoda vaikka oman energia kaupankäyntiketjun, jossa tähän liittyvät asiat voisi kasata. Jos yleinen kaupankäyntiketju ei kelpaa. Tällaisen ketjun selaamisen hyöty häviää siihen, kun ei enää jaksa selata viestejä, jotka ei käsittele itse asiaa.
Täällä on paljon mukana aktiiveja, jotka käyttää paljon aikaa itse tietosisällön jakamiseen. Annetaan heille arvoa ja tilaa jatkaa tätä toimintaa. Jookos?
Tämän jälkeen voin itsekin jatkaa tiedonjakamista.
. Nyt on vartijana ja varastotyöntekijänä. Menee arvokas tietämys hukkaan.
