Pitkähkö yleisartikkeli Japanista ja vedystä. Taitaa olla maksumuurin takana mutta kuitenkin…
6 tykkäystä
Jos biokaasu olisi seuraava hype niin tämä voisi olla siihen hyvässä asemassa:
2 tykkäystä
Mun on jotenkin vaikea uskoa mitään hypeä biokaasun osalta, onhan sitä hyödynnetty ties kuinka kauan.
3 tykkäystä
Totta, mutta ajattelin että jos sen käyttö lisääntyy fossiileja korvatessa.
1 tykkäys
Joissain käytöissä ehkä mutta esim. autopuolella taitaa jäädä lyhytikäiseksi kun VWkin lopettaa niiden tekemisen. Paikallisesti joo, esim isojen teollisuuslaitosten yhteydessä jossa kaasu menisi muuten hukkaan.
1 tykkäys
Greenlanen ketjuun laitoinkin tähän liittyen IEA:n pläjäyksen. Tätäkin tarvitaan ja kyllähän kasvunäkymät ovat ihan kivan oloiset. Tätä tukee hyvin Xebecin ja Greenlanen omat näkymät ja arviot. Toki Xebecillä on muutakin toimintaa, mutta Greenlane on aika vahvasti RNG hommiin painottunut.
Taas kerran, se korvattava fossiilisten osuus on niin iso, että tätäkin puolta tarvitaan, vaikkakin isossa mittakaavassa tämä jää “pieneksi piiperrykseksi”.
Toivottavasti ei synny mitään hypeä vaan arvostus kasvaisi markkinan mukaisesti.
Tätä kehittymistä voinee olla mielenkiintoinen seurata.
“There are also potential co-benefits in terms of agricultural productivity (as a result of using the residual “digestate” from biodigesters as a fertiliser) and reducing deforestation.”
Otetaan nyt vielä pari lainausta.
" 1. Biogas and biomethane producers take organic residues and wastes and turn them into a valuable modern source of clean energy"
" 2. The feedstocks available for sustainable production of biogas and biomethane are huge, but only a fraction of this potential is used today
A detailed, bottom-up study of the worldwide availability of sustainable feedstocks for biogas and biomethane, conducted for this report, shows that the technical potential to produce these gases is huge and largely untappedThese feedstocks include crop residues, animal manure, municipal solid waste, wastewater and – for direct production of biomethane via gasification – forestry residues. This assessment considers only those feedstocks that do not compete with food for agricultural land. Biogas and biomethane production in 2018 was around 35 million tonnes of oil equivalent (Mtoe), only a fraction of the estimated overall potential. Full utilisation of the sustainable potential could cover some 20% of today’s worldwide gas demand.
10 tykkäystä
Miten arvioitte esim. seuraavan 10 v:n voittajatekniikoita ja niiden kannattavuutta liikenne-energian tuottamisessa: vety, biokaasu, biodiesel? Sähkö omanaan, koska sähköautoon on vaikea muuta tankata. Onko vielä muita?
Vieterit. Vieteriautoja aliarvostetaan raa’asti.
40 tykkäystä
Ydinvoima ja uraani.
Gevo teki mukavat nousut 2 taalasta vajaaseen neljään taalaan. Onko yhtiötä seuraavilla tietoa mistä johtunee?
Tieto löytyikin, mielenkiintosta.
“Electricity generated by offshore wind turbines will be used to power the hydrogen plant on the platform, converting seawater into demineralized water, then into hydrogen via electrolysis.”
7 tykkäystä
Tälläinen firma löytyi.
Ja aiheeseen liittyvä uutinen
7 tykkäystä
Cadeler, offshore-tuuliturbiinien asentamiseen ja kunnossapitoon erikoistunut yritys siirtyy lähemmäs asiakkaitaan. Norjalainen firma listautui juuri pörssiin.
9 tykkäystä
huomasin tämän tänän itsekin. 2 alusta ja kolmas tilauksessa.
3 tykkäystä
@Pale1, onko sinulla tai jollain toisella foorumilaisella ymmärrystä missä määrin tuon Seatwirlin myllyt oikeasti tarjoavat “perinteisen” tuulimyllyn haastavan vaihtoehdon offshore-olosuhteissa?
Firma sivuja kun katsoo niin tottahan sitä jää miettimään että miksi offshore-tuulivoimaloiden tosiaan tulisi toistaa maalla olevien muotoa ja mallia, onko merellä yhtä iso merkitys sillä mille korkeudelle myllyt asennetaan jne? Lähtökohtaisesti ajatus offshoreen erikoistuneen mallin rakentamisesta kuulostaa järkeenkäyvältä. Lisäksi jäin miettimään, että onko yrityksen väitteellä että tämä malli on helpompi asentaa syvään veteen kuin muut, todellista katetta? Maallikkona aika mahdotonta lähteä arvioimaan näitä asioita ja kun firman omaan hehkutukseen ei oikein yksinään voi nojata, kiinnostaisi foorumin insinöörien näkemys asiasta.
1 tykkäys
Metallic glass to improve performance of methanol fuel cells. En osaa tuota linkkiä laittaa…
Ihan kiinnostava yhtiö, joka tosin on osa isoa konsernia (Swire), jota johdetaan UK:sta. Annissa tuplattiin osakkeiden kokonaismäärä, josta puolet oli uusia, puolet omistaja myi. Tavoitteena näyttäisi olevan uuden laivan rahoitus (60Me), jonka jälkeen kassaan jäisi annista 30Me.
Liikevaihto/kannattavuus on laskemaan päin 2018 jälkeen ja tämä vuosi näyttäisi olevan heikko.
Nykyisiä laivoja päivitetty (uudet nosturit) ja kovasti niiden toimivuutta nyt kehutaan vrt kilpailijoihin.
Kuitenkin vain kaksi laivaa, joista toinen oli onnettomuuden vuoksi pitkään pois pelistä
“. For example, Pacific Osprey had
a crane accident in 2018 following which the Vessel was out of operation for more than a year. Also,
Vessel upgrades are expected going forward. Periods without operations for one or more of the Vessels may have a material adverse effect on the business and financial results.”
En ryhtynyt laskemaan, miten osakkeen hinta suhteutuu arvostukseen, taisi tulla ulos 23.50NOK, vika close oli 24.10NOK, joten kurssi ei paljon ole noussut. Varmaan tälle toiminnalle on kysyntää, tosin backlog näytti ensi vuodelle paljon huonompaa kuin 2022. Vaatisi paljon paneutumista tai jonkun asiaa paremmin tuntevan kommenttia, jotta osaisi lähteä mukaan. Mitä itse olet mieltä?
1 tykkäys
Kysyntää tälle toiminnalle riittää, mutta mahdolliseti jatkuvat investoinnit tekniikan kehittyessä lyhyessä kuvassa negatiivista:
The offshore wind market is rapidly adopting larger offshore wind turbines as the technology available to future projects continually becomes more advanced
Edit:
Tässä hieman noista investoinneista.
1 tykkäys
Kyllähän tuollainen Seatwirlin mylly tarvitsee vähäisemmän “perustuksen” (oli se sitten ponttooneista tehty tai merenpohjaan paalutettu) kun matalamalla sijaitsevalla roottorilla on vähäisempi vipuvarsi. Toisaalta jos pyyhkäisypinta-ala jää pienemmäksi ja kun matalalla tuulee vähemmän näitä tarvitaan samaa vuosituottoa varten kappalemääräisesti enemmän ja osa asennuskustannuksista (esim kaapelointi) on melko vakio tai ei ainakaan skaalaudu 1:1 myllyn tehon suhteessa.
Vaikea näitä eri valmistajien tuotteita on kuvien perusteella arvioida mikä on se paras tekniikka. Sitä voisi kuvitella, että mikäli pystykaseliset voimalat olisivat erityisen hyviä, niitä tekisi kaikki muutkin valmistajat.
2 tykkäystä