Energia-alan teknologinen kehitys ja sijoitusmahdollisuudet

NEA · Toukokuu 28, 2021, 12.21am

Erinäisiä termejä ja väitteitä tuotu esille. En tiedä kuuluisiko nämä bitcoin-hukka-keskustelut tännekään (Energia-alan teknologinen kehitys?) kuin korkeintaan etäisesti… mutta jos joku jatkaa, niin mielestäni muutama tarkennus voisi ottaa huomioon ennen kuin jatkaa, saattaa puheet olla samaa eri termeillä…

Hukkasähkö, hukkaenergia. Hukkasähköä ei tietääkseni käytetä terminä, koska periaatteessa sellaista ei ole, mutta tässä varmaan tarkoitetaan käytössä olevaa tuotantokapasiteettia, joka jää käyttämättä kysynnän vuoksi. Tämä on täysin eri asia kuin “hukkaenergia”, josta etenkin puhuttaessa sähköstä käyttäisin termiä häviöenergia. Näillä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa, häviötöntä energiatuotantoa ei ole käytännön sovellutuksissa ja sitä miten/kuinka hyvin energiamuodosta toiseen saadaan muutettua energiaa käytetään termiä hyötysuhde, joka siis kuvaa mikä osa järjestelmään syötetystä energiasta saadaan hyödynnettyä varsinaista tarkoitusta varten.

Jos hyvin paljon yksinkertaistetaan, niin käytettävissä oleva tuotantokapasiteetti voidaan hyödyntää lisäämällä kysyntää. Miten? Vaikka varastoimalla, tai olkoon sitten käynnistämällä louhintaa. Tässä toki tulee nuo eri ajattelutavat, louhitaanko (=kulutetaan energiaa), vai varastoidaanko (=shiftataan energiaa x-aikaa siihen kun sille on luonnollista kysyntää). Varastoinnissa syntyy häviöitä, mutta jos niistä puhutaan, niin taitaa louhinta viedä voiton, koska suurin osa energiasta muuttuu louhinnassa lämmöksi jota ei käytetä hyödyksi (=paljon häviöitä).

Ei ihan näin yksinkertaisesti. Sähköverkoissa on pätöeneegiaa ja loisenergiaa, jotka yhdessä muodostavat näennäisenergian. Suurin osa verkoissa siirtyvästä energiasta on kuitenkin pätöeneegiaa, joka tekee varsinaisen työn. Pätöenergian ylituotanto nostaa verkon taajuutta ja taas vastaavasti alituotanto näkyy taajuuden laskuna. Verkon jännitestabiiliuteen puolestaan vaikutetaan loisenergian tuotannolla ja kulutuksella.

Myönnän, en käynyt kryptojen puolella lukemassa alkuperäistä keskusteluanne, mutta voin arvata sen lähteneen liikkeellä halvasta sähköenergian tuotannosta ja etenkin tuottamatta jääneellä osalla, jota mahdollinen esim. tuulivoima tai aurinkovoima tarjoaisi sellaisinakin hetkinä jona ei muuten kysyntä vastaa tuotantokapasiteettia. Ja tästä päästään Kiinaan, jossa iso osa maailman kryptoista louhitaan ja nimenomaan halvalla hiilivoimalla, vaikka edelleen louhintaa markkinoidaan tuotettavan Kiinassa vedellä tuotetulla energialla. Tutkimusten mukaan ainakin kaksi kolmesta Kiinan bitcoin-louhijasta toimii niissä maakunnissa, joissa iso osa sähköstä tuotetaan edelleen hiilivoimalla (sähköstä 2/3 hiiliperäisistä tuotantoa)

Mutta teoriassa olisi mahdollista rakennuttaa esim. tuulivoimaa, tai aurinkovoimaa, jonka koko kapasiteetti otetaan louhintaan ja syntyvä häviöenergia (lämpö) johdetaan lämpöpumpuille ja edelleen esim. kaukolämpöverkkoon… kaunis ajatus ainakin.

Cambridgen arvion mukaan pelkän bitcoinin vuosittainen sähköenergian kulutus oli helmikuun 2021 lopussa laskennallisesti noin 129 TWh. Maailman sähköenergiakulutuksesta tuo 129 TWh vastaa reilua puolta prosenttia. Muistan lukeneeni hiljattain, että kryptojen sähköenergian kulutus olisi n. 1% luokkaa maailman sähköenergian kulutuksesta. Suomen sähköenergiakulutus vuonna 2020 oli n. 81 TWh…

reems3000 · Toukokuu 28, 2021, 5.20am

Ylipäätään tässä louhinta-asiassa olisi myös syytä muistaa, ettei kiinalaisen louhintapoollin kaikki louhinta tapahdu kiinassa. Vielä hetki sitten F2Poolin sivuilla oli esitteet heidän farmeistaan, joista sai hyvän kuvan erittäin suuren poolin louhinnan sähkönkäytöstä ja miten se sähkö on tehty.

Jännä miten ylipäätään mitään hukkaenergiaa tai ylimääräistä energiaa ei ikinä voi olla kun kyseessä on bitcoinin louhinta. Hirveällä vaivalla todistetaan sitä, ettei sähköverkossa voi olla ylimääräistä energiaa. Vesivoiman osuutta kiinassa tapahtuvassa bitcoinin louhinnassa koitetaan monissa puheenvuoroissa pelata alas erittäin karkeilla yleistyksillä. Ja jos louihinta tehdään vesivoimalla, niin tiertysti se vesivoima on jostain pois.

Mihin maapallolla sitä energiaa käytetään? Aika suuri osa menee ylipäätään täyteen turhuuteen, mutta se ei tunnu ketään haittaavan.

Ja tuohon cambridgen tutkimukseen sisältyy niin paljon virheitä ja oletuksia, ettei sitä ihan totuutena kannata pitää. Miten muuten ajatuksena se, että louhinnan energian kulutus kasvaa samassa suhteessa, kun hashpower kasvaa, vertaantuu raudan kehitykseen parin vuoden aikana?

Kouhia · Toukokuu 28, 2021, 5.40am

Missä ja millaista tämä ylimääränen energia sitten on? Jotain esimerkkejä olisi nyt kiva saada. Kyllähän se sähkö johonkin muuhun käytettäisiin, mutta bitcoinin louhinnasta taitaa saada tällä hetkellä paremman hinnan.

Vähän huono argumentti bitcoinin sähkönkulutuksen puolesta. Eli siis koska energiaa kulutetaan jo nyt tyhmyyksiin, on ok että bitcoiniin käytetään todella paljon energiaa? Ja tästä tyhmästä energiankulutuksesta esimerkkinä oli jenkkien jouluvalot 2000-luvun alusta, jolloin ledejä ei viellä ollut niin paljon markkinoilla? Toinen mitä bongasin, oli vaatekuivaajien sähkönkulutus olisi 2,5% maailman sähkönkulutuksesta. Tosiasiassa kyseessä oli jenkkien kotitalouksien kulutuksesta 2,5%. Onhan tämä paljon, mutta ei nyt niin paljon mitä alkuperäinen postaus antoi ymmärtää…

Minun puolesta tämän keskustelun voisi siirtää takaisin bitcoinketjuun, jos tosiasioita ei suostuta näkemään. Tsemppiä @Seinakadun_Keisari näiden kanssa vääntämiseen

naata · Toukokuu 28, 2021, 6.24am

Väitän että kaikkea sähköä ei käytettäisi, ei edes tuotettaisi vaan hiili yms. jäisi maahan. Kyllä, myös ilmastoneutraalia vesivoiman ohijuoksutusta olisi ilmeisesti enemmän.
Vaikuttaa kuitenkin myös siltä, että kannattaisi muuten tehdä tarkempi ero ajatteluun energian ja sähkön suhteen. Louhinta ei toimi energialla vaan sähköllä, joka on “jalostettua” energiaa (E=mc2 ).

Olen samaa mieltä monen asian turhuudesta ja energiatehokkuustoimien tarpeesta. Minulle on yhtä masentavaa käyttää luonnonvaroja pääsiäismunien rihkamaan kuin energiatehokkuusmielessä huonosti suunniteltuun lohkoketjuun. En silti toivo mitään ilmastofasismia. Bitcoini nousee nyt vain esiin koska viime vuosina ei ole syntynyt näin ripeästi mitään toista sadan terawattituntiluokan syöppöä, huomio kiinnittyy siis liikkeeseen, näin metsästystermein

Kouhia · Toukokuu 28, 2021, 6.42am

Toki energia ja sähkö ei ole sama asia. Mutta jos louhinta nostaa sähkönkulutusta, pitää se sähkö jollain energiamuodolla tuottaa. Ja usein se tarkoittaa niitä saastuttavempia energiamuotoja. Voi kyllä olla että katson tätä liikaa pohjoismaisen sähköjärjestelmän näkökulmasta.

Olisiko tuolle vesivoiman ohijuoksutuksen määrälle jotain lähdettä? Tai ylipäänsä lähdettä noille energiaväittämille (muu kuin twitter tms. postaus)? Tuo Mitani23 laittama kuva ei nyt tosiaan ihan tue tuota hänen argumenttia.

naata · Toukokuu 28, 2021, 7.31am

Minusta tämä oli ihan ok lähde

Kouhia · Toukokuu 28, 2021, 7.54am

Kiitos linkistä, nythän tässä keskustelu etenikin johonkin Artikkeli oli varsin hyvä ja mahtavaa, että mainaajat osaavat hyödyntää tuollaisia hyödyntämättömän energian lähteitä. Toki tuo ehkä maalaili varsin ruusuista kuvaa siitä, mitä bitcoin mainaus voisi olla. Tämä sallittakoon, koska bitcoinin energiankulutusta kohtaan on kieltämättä hyökätty melko voimakkaasti.

Kuten artikkelissa todetaan, paljon asiaan vaikuttaa, mistä näkökulmasta katsoo. Jos bitcoinista on neutraali mielikuva ja ilmastonmuutoksesta on huolissaan (kuten minä), tuo mainaus vain näkyy negatiivisena asiana taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Ehkä tuonkin ylimääräisen vesivoiman voisi käyttää vedyn tuottamiseen?

Seinakadun_Keisari · Toukokuu 28, 2021, 8.00am

These regions most likely represent the single largest stranded energy resource on the planet, and as such it’s no coincidence that these provinces are the heartlands of mining in China, responsible for almost 10% of global Bitcoin mining in the dry season and 50% in the wet season.

Väitän että tämä tilanne ei kauaa ole näin eli jos noin paljon menee sähköä hukkaan niin vedyllä yms. se pystytään ottamaan talteen pienin kustannuksin kun sähkö on käytännössä ilmaista.

NEA · Toukokuu 28, 2021, 10.25am

Sähköverkon stabiiliusasiat on ihan peruskauraa ollut jo siitä lähtien kun yleisesti käytössä ollut kolmivaihejärjedtelmät/vaihtovirta sähkövoimansiirto. Sähköverkossa on oltava tehotasapaino, sitä ei tänäpäivänä enää tarvitse erikseen perustella muuta kuin maallikoille.

Teidän kannattaisikin ajatella vertailukelpoisuuden nimessä primäärienergiaa, jolloin voisitte verrata paremmin energiankulutusta eikä vain sähköenergian kukutusta. Louhinta kuluttaa x-määrän primäärienergiaa. Riippuen millä energiatuotannolla primäärienergiaa muunnetaan sekundäärienergiaksi määrää sitten sen kuinka paljon häviöitä syntyy jo tuotannossa ja siitä edelleen itse louhinnassa. Esimerkkinä nyt se Kiina, siellä primäärienergiana hiili on edelleen ykkönen (2020 lähteiden mukaan lähes 60%) ja kakkosena öljy (n.20%) jota seuraa vesi ja kaasu paljon alempana. Ja sillä hiilellä tuotetaan myös se n.60% maan sekundäärienergiasta, kakkosena alle 20% osuudella vesivoima (2020 lähde).

Tämä ketjuhan soveltuisi enemmän juuri siihen miten primäärienergiaa muunnetaan nyt ja tulevaisuudessa. Pitkään oli maailmassa tilanne, josss luokkaa 90% maailman sekundäärienergiasta tuotettiin polttamalla.

Koronahan toi pientä näkökulmaa siihen mitä äkillinen energiankulutuksen pieneneminen tarkoittaisi, ainakin lyhyellä välillä. IEA:n tietojen mukaan koko maapallon energiankulutus väheni pelkästään helmikuu-toukokuu 2020 aikana noin kuusi prosenttia. Energian raaka-aineista hiilen kulutus väheni eniten (n.8%), johtuen isosti Kiinan talouden äkkijarrutuksesta, maakaasun halpuudesta, uusiutuvan energian kysynnän kasvusta ja toki myös lämpimästä alkuvuodesta. Öljyn kysyntä väheni luokkaa viisi prosenttia (auto- ja lentoliikenteen väheneminen). Silti uusiutuvien osuutta saatiin kasvatettua, eli tässä tapauksessa primäärienergiaa kulutus väheni “oikeista” kohteista yksinkertaistaen.

naata · Toukokuu 28, 2021, 11.37am

Uskoisin kyseessä olevan saman haasteen kuin tässä näkyvien aluehintaerojen taustatekijän, eli tietyllä tapaa puutteellisen sähkönsiirtokapasiteetin. Paljon tuotantoa pohjoisessa, paljon kysyntää etelässä ja siirtoverkko jää pullonkaulaksi. Sähkö ei liikahda ja tämä ilmenee aluehintaerona. Myös maiden välillä. Kiinassa vastaava nyt itä-länsi akselilla. Veikkaanpa että pohjolan verkko on melko paljon parempi kuin Kiinalainen…

Vesivoiman ohijuoksutus on siten pakollinen paha, sillä muutenhan joet kuivuisi ja patojärvet taas tulvisi. Generaattoria ei vain auta pyöritellä koska sähkö ei vaan kerta kaikkiaan siirry keikuttamatta tehotasapainoa verkossa. Nyt sitten louhinta poistaa osaltaan intensiiviä siirtää sitä energiaa mihinkään millään tavalla ja sitä voisi pitää ongelmana, vaikka nykytilassa voi hyvin puhua myös “ylimääräisestä” sähköstä.

Tässä sitä onkin sitten meille jutun juurta tuleviksi vuosiksi, että miten halpa Norjalainen energia ja Suomenkin rannikoiden lisääntyvä tuulivoima saadaan vietyä keskieurooppaan. Lyyserit voi olla isossa roolissa. Tai sitten ei tee mitään ja koittaa houkutella sen energiaa tarvitsevan teollisuuden luokseen

Sivumainintana, että bitcoinista (ja kuparista) on juttua tän päivän Talouselämässä. Varman Reima Rytsölä nostaa esiin, että energiankulutuksen takia vastuullisuuden näkökulmasta ei näe syytä sijoittaa bitcoiniin

Seinakadun_Keisari · Toukokuu 28, 2021, 11.40am

Kun jossain kohtaa kaikki tajuavat ettei maakaasua kannata tuoda Venäjältä putkea pitkin Saksaan niin joku noheva (todennäköisesti ruotsalainen) tajuaa mahdollisuuden, tekee putkeen pienen mutkan Hankoon ja alkaa siirtämään vetyä Keski-Eurooppaan.

@Verneri_Pulkkinen @Juha_Kinnunen pistäkääs ylös seuraava Fortum haastattelua varten kysymys että miten Nordstream putki taipuu vedyn kuljetukseen?

naata · Toukokuu 28, 2021, 11.55am

Tää on tässä ketjussa jo varmaan ollutkin, mutta putken linjaus on vähän eri

hartZa · Toukokuu 28, 2021, 2.35pm

(maksumuuri)

Line · Toukokuu 29, 2021, 2.05pm

DEPA Commercial, as project coordinator, in collaboration with Advent Technologies, Copelouzos Group through Damco Energy, Public Power Corporation (PPC), DESFA, Hellenic Petroleum, Motor Oil, Corinth Pipeworks, Trans Adriatic Pipeline (TAP) and Terna Energy submitted on May 5 to the Greek Government and the European Union their investment proposal which exceeds the amount of €8 billion, for the development of an innovative integrated green hydrogen project in Greece which covers the entire hydrogen value chain.

hartZa · Toukokuu 30, 2021, 7.00am

The analysis estimated that the current costs of green hydrogen were around $3.88 per kilogram when produced using onsite supplies of renewable electricity.

Advisian said that by 2050 or earlier green hydrogen was likely to be a cheaper source of energy in a range of heavy transport applications, including buses, mining vehicles and aviation, as well as being cost-competitive for use in a number of industrial applications, such as steel mills, methanol and ammonia production.

hartZa · Toukokuu 30, 2021, 9.27am

(maksumuuri)

President Joe Biden has proposed instituting tax credits for the production of both hydrogen fuel and sustainable aviation fuel (SAF), a move mirroring broader support from industry and lawmakers for aviation-related clean-fuel subsidies.
The tax credits contained in president Biden’s just-released 10-year budget proposal, which broadly lays out the president’s priorities.
The proposal calls for the US government to provide a tax credit starting at $1.50 per gallon for companies that produce SAF, also known as biofuel.

The credit, available from 2022 to 2027, would apply only to SAF that “achieves at least a 50% reduction in emissions relative to conventional jet fuel”, say budget documents.
The proposal would step up the credit for SAF that provides greater than 50% emission reduction, up to $1.75 per gallon for hydrogen fuel with “100% emissions reduction”.

Biden has proposed a $3 per kilogram of hydrogen produced between 2022 and 2024, declining to $2 per kilogram between 2025 and 2027, budget documents show.
The credit would apply to hydrogen produced for the purpose of being used in the energy, industrial, chemical and transportation industries.
Also, only “low-carbon hydrogen” would qualify for the credit, meaning it must be produced one of two ways. It could be made using water and zero-carbon emission electricity – meaning nuclear or renewable power, such as solar panels or wind turbines. Or, it could be produced from natural gas, so long as carbon emitted during production is “captured and sequestered”, documents say.

Krampus · Toukokuu 31, 2021, 10.54am

"I ljuset av de många och omfattande svenska vätgasprojekten fick Energiföretagen Sverige nyligen revidera upp sin scenarioanalys över landets elbehov.

”De industriella projekten med vätgas som en komponent driver den enormt stora ökningen”, säger Martin Olin, som är projektledare för energisystem och elnät på branschorganisationen

I den nya analysen landar behovet på 240-310 TWh år 2045. Det är upp till 120 procent mer än dagens faktiska förbrukning på 140 TWh. Martin Olin ser ökningstakten som historisk. Elanvändningen i Sverige har annars över tid varit relativt stabil trots att befolkningen har ökat."

Huraa! Suomikin mainittu

"”Finland bygger ny kärnkraft och jag ser sannolikheten som ganska stor att Sverige kommer att behöva tillskott därifrån för att omställningen ska ta fart. Är vi beredda att göra det?”, säger han.

Tomas Kåberger är dock optimistisk till att Sveriges fortsatta vindkraftutbyggnad är lösningen."

Juzaba · Toukokuu 31, 2021, 1.19pm

Siemens Energy monessa mukana

MattiTeppo · Toukokuu 31, 2021, 7.30pm

Uutena jäsenenä foorumilla vaikka Inderes ollut jo vuosia käytössä Tällä palstalla näytti olleen aikaisemmin keskustelua akkuteknologiasta, vaikka viimeaikaiset keskustelut ovatkin olleet paljon vetyaiheisia.

Täytyy omasta puolestani hieman mainita miltä tilanne näyttää täältä akkuteollisuuden parista työskennellessä. Paljon on hypeä sähköautojen ympärillä mutta ei niinkään akkuteollisuudessa tai akkumateriaalien valmistuksessa. Toisaalta sijoitusvaihtoehtoja näillä aloilla ei vielä hirveästi ole. CATL on akkukennojen valmistajana listattu Kiinassa sekä BASF:lla ja Umicore:lla on katodimateriaalien valmistusta niin aasiassa kuin euroopassa. CATL:in arvonnousu on ollut omaansa vailla, mutta näiden jälkimmäisten firmojen taseessa akkumateriaaleilla on kuitenkin häviävän pieni osuus tässä vaiheessa.

Joka tapauksessa, sähköautojen kysyntä on niin suurta, että akkukennojen valmistus on ostettu vuosiksi eteenpäin. Saatavuuden on ennustettu rajoittavan sähköautojen tuotantoa. Lisäksi, autovalmistajat haluavat eurooppalaisia lähellä tuotettuja ympäristöystävällisiä akkuja, jotka ovat myös eettisesti kestäviä (vastuullisesti tuotetut metallit jne). Nämä tekijät rajoittavat saatavilla olevien akkujen määrän hyvin pieneksi. Kilpailu tulee tietysti olemaan kovaa, mutta autovalmistajat tekevät yleensä sopimukset vuosiksi eteenpäin ja sopivan kumppanin löydyttyä eivät helpolla vaihda toimittajaa (erittäin pitkät validointiajat uusille akuille jne.). Joten ensiksi markkinoille ehtinyt eurooppalainen akkuvalmistaja saa hyvän etumatkan muihin verrattuna.

Silmät tarkkana katson, josko akkuteollisuuden / akkumateriaalien valmistajia listautuisi pörssiin euroopassa. Yksi tätä viivästyttävä tekijä on se, että näihin yrityksiin sijoittavia instituutioita löytyy pörssin ulkopuoleltakin. Toisaalta, suunnittelu- ja rakennusvaiheessa olevaa yritystä ei kannata viedä pörssiin, kun silloin täytyisi raportoida joka kvarttaalilta negatiivisia lukuja. Paljon parempi ajankohta on silloin, kun tuotantolinjalta tulee joka akusta voittoa ja toimitusmäärät kasvavat joka kuukausi.

Yksi vaihtoehto olisi sijoittaa listaamattomiin yrityksiin, mutta mahdollisuudet tähän ovat hyvin rajalliset. Itse saan onneksi kuulua heihin, jotka yrityksen optio-ohjelman kautta pääsevät osalliseksi palaan kakkua. Muutamassa vuodessa yrityksen arvon kehitys on ollut niin päätä huimaavaa, että jos tässä ikinä tulee mahdollisuus saada omat rahansa järkevästi pois (esim. IPO:n seurauksena), niin lainattomana saa ainakin elää, jos nätisti käyttää rahansa.

Taantuminen_keskiarv · Toukokuu 31, 2021, 9.42pm

Norskioikeustieteilijä arvioi case Shellin seurauksia, investoinnit hiilidioksidin kaappaukseen tai tuotannon alasajo vaihtoehtoina, oikeuden perusteluiden mukaan ei todennäköistä että alasajettua tuotantoa tulisi korvaamaan muut öljyfirmat :

”…the implication of the ruling may well be that Shell needs to cut its production, unless the company plans for extensive carbon removal measures such as tree-planting or carbon capture and storage.

One of Shell’s objections was that requiring it to reduce its emissions would simply mean that other companies would take its place and sell fossil fuels. This ‘perfect substitution’ (or ‘market substitution’) argument, as well as the underlying study that Shell commissioned, were briskly dismissed by the court, drawing among others on the Production Gap Report. Specifically, the court argued that Shell was wrong to assume that others would step in, given that ‘it is necessary to reduce the worldwide oil and gas extraction and to facilitate the curtailment of CO2 emissions that cause dangerous climate change; other companies will also have to make a contribution’. Moreover, efforts by Shell to move away from oil and gas production would likely have other, less tangible, ripple effects that would lead to emission reductions, especially when such efforts are backed by governments.”