Bloom Energy julkaisi eilen elektrolyyserinsä. Uutisessa myös muistutuksena joitakin tapahtumia liittyen yhtiön liiketoiminnan etenemiseen.
Bloom Energy (NYSE: BE) today unveiled the Bloom Electrolyzer; the most energy-efficient electrolyzer to produce clean hydrogen to date and 15 to 45 percent more efficient than any other product on the market today.
The Bloom Electrolyzer relies on the same, commercially proven and proprietary solid oxide technology platform used by Bloom Energy Servers to provide on-site electricity at high fuel efficiency. Highly flexible, it offers unique advantages for deployment across a broad variety of hydrogen applications, using multiple energy sources including intermittent renewable energy and excess heat.
“The launch of the Bloom Electrolyzer is a big leap forward in our mission to enable and empower the global hydrogen economy and a decarbonized society,” said KR Sridhar, founder, chairman, and CEO, Bloom Energy. “Hydrogen enables us to leverage abundant and inexpensive renewable energy to provide zero-carbon power, reliably—instead of intermittently. Given its efficiency and input options to make hydrogen, Bloom Energy’s electrolyzer is expected to produce hydrogen at a lower price than any alternative on the market today.”
Orders are being accepted for the Bloom Electrolyzer, with commercial shipments expected to begin in fall 2022.
Nyt käynnistynyt Towards Fossil-free Steel -tutkimushanke tukee SSAB:n strategista tavoitetta siirtyä vaiheittain kohti fossiilivapaata teräksentuotantoa kartoittamalla ratkaisuja ja vaihtoehtoja terästuotannon fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi uusiutuvalla energialla
… ja tavoitteena on selvittää uusien vihreiden energiamuotojen eli vedyn, biohiilen ja biokaasun tuotannollisia ratkaisuja terästeollisuudelle. Lisäksi tutkitaan vetypelkistetyn rautasienen sulattamista valokaariuunissa, fossiilivapaan kalkin valmistusta sekä uusia ratkaisuja teräksenvalmistusprosesseissa syntyvien sivutuotteiden hyödyntämiselle.
”FFS-hankkeessa korostuu tutkimusyhteistyön rakentaminen merkittävien kotimaisten energiasektorilla toimivien yritysten kanssa muun muassa niin sanotun vihreän vedyn alueella. Hankkeen haasteena on yhdistää uusi tuotantoteknologia, uudet energiamuodot ja vaativien lujien terästen valmistus taloudelliseksi kokonaisuudeksi huomioiden kestävä kehitys”, kertoo hanketta SSAB:llä johtava prosessikehityspäällikkö Jarmo Lilja SSAB:n Raahen tehtaalta.
Pohjois-Amerikalla ei oo keskitettyä isoa projektia, mutta esim Linde on kaikessa hiljaisuudessa rakentanut jonkun 600km vetyputkistoa meksikonlahden seutuville, jonka tarkoitus on tarjota yhteys itsenäisille vedyntuottajille. Tällä hetkellä Linde vetää sieltä itse vetyä, tekee siitä superpuhdasta ja myy eteenpäin puhdasta vetyä tarvitseville.
Alueelta ei tule isoja uutisia, mutta se on silti näitä megaprojekteja edellä kun putki-infraa ja tankkausasemia rakennetaan ja jossain vaiheessa verkkoon alka ilmestyä vihreitä lyysiasemia.
@ 72min 2,6% Vedyn käyttö vuoteen 2030 liikenteessä.
Haastateltavan mukaan olisi noin 200 terawatti tuntia. Lisäksi ehdotetaan että 50% teollisuuden vedyn käytöstä olisi uusiutuvaa. Tämä olisi lähteestä riippuen 300-400 terawatti tuntia (tästä 50% uusiutuvaa)
"Johannes Trüby, Director Economic Advisor at Deloitte, briefly presented the study, its context, main results and conclusions for policy makers and company leaders. The moderator turned to him throughout the event for data-based comments on the ongoing debate, providing a scientific angle widely appreciated.
He explained that the current investment pipeline is not sufficient: even if all hydrogen projects announced to date were to be fully online by 2030, they would only produce about a third of what is set by the EU’s goal . This means that there is no time to waste to sort out the regulatory framework and attract investors."
Tähän itsekin kiinnitin huomiota. Vedyn tuottamiseen tarvittava sähkömäärä vastaisi suuruusluokaltaan koko pohjoismaiden sähkönkäyttöä.
Uusiutuvista tuuli ja aurinkovoimaa rakennetaan tällä hetkellä suuruusluokkaa puolta hitaampaa tahtia mitä tavoite. Erityisesti suurissa jäsenmaissa rakentaminen hidasta kun parhaat paikat jo rakennettu ja vähemmän soveliailla alueilla erityisesti kaavoitus hidastaa.
Omasta eneegiasalkustani olen muutama kk aiemmin myynyt mcphy ja nel pois. Jäljellä rippeitä plugista, hieman aker tuulihommaa ja powercelliä. Vähän reilummin jinkoa, canadian solaria, siemens energyä, fortumia ja shelliä.
Vetypuolta voisi hieman harkita lisäävänsä kun osakkeista lähtenyt “ilmaa pois” ja vetyhankkeille olisi painetta. Tietäs vaa mitä ostelis.
Tästähän se uusiutuvien rakentaminen vasta alkaa. Rannikoissa on paljon potentiaalia jota ei vielä ole käytetty. Mutta vauhtia pitää kiristää ja siitä ne ongelmat tavallaan alkaa. Aurinkovoiman hinta on kiipeämässä ylöspäin ja materiaalipulaa alkaa ilmaantua. Ydinvoimalla joutunee paikkaamaan.
Vetytalous on kyllä tosiasia. Ei vaan missään nimessä ole lyhyen ajan lappuja, vaan juuri nämä on niitä 10v hodl lappuja.
Omakotitaloluokkaa olevissa järjestelmissä paneelin hinta saattaa olla kolmanneksen luokkaa, vähän isommissa kattoasennuksissa puolet ja isoissa maa-asennuksissa vähemmän. Paneeleiden hintamuutoksilla on siten vain rajallinen vaikutus voimalan kokonaiskustannuksiin. Samaan aikaan on toki noussut telineissä käytettävän alumiinin hinta, kaapeleiden metallien hinnat ja ehkäpä työn hinta. Inverterivalmistajillakin varmaankin komponettipulaa.
Toisaalta paneeleiden ja invertereiden tehot ovat kokoajan nousussa mikä pienentää muiden komponettien tarvetta ja nopeuttaa asennusta.
Näinhän se taitaa mennä ja tätä joidenkin energialappujen kanssa harmitellut kun potentiaalisia tulevaisuuden yhtiöitä ostettu sellaisiin hype hintoihin että ollut “pakko” myydä pois.
Mielestäni oikean suuntainen tämä EU:n ilmastopaketti, mutta mitä se mahtaa tarkoittaa EU:n jalostavan vientiteollisuuden kilpailukyvylle? Mitä pakettia ymmärrän, niin se tulee tarkoittamaan täällä esim. teräksen hinnan nousua, mikä tulee näkymään kasvavina materiaalikustannuksina esim. auto ja tuulivoimateollisuudessa. Noita kasvavia kustannuksia ei voida siirtää hintoihin kotimarkkinoiden ulkopuolella, kun myydään esim. USA:n ja Etelä-Amerikkaan ja kilpaillaan Aasialaisia tuottajia vastaan. Näillä teollisuusaloilla mistä puhuin marginaalit on todella pieniä, ja jo prosenttiyksiköiden muutokset riittää olennaisesti muuttamaan tilannetta.
IMO äärimmäisen olennaista tulee olemaan mitä USA tekee seuraavaksi. Jos USA & co lähtee tähän mukaan, niin suunnitelmat voi onnistuakin, mutta jos ilmastopaketti jää vain EU:n tasolle, niin meidän vientiteollisuus tulee pahasti kärsimään, jos vain täällä maksetaan päästöistä ja muualla toimitaan eri pelisäännöillä.
Tässä on täyden pommin ainekset. Auto on järjettömän kallis vailla merkin tuomaa historiaa. Muotoilu on myös hankalaa, takapyörien kotelot ei toimi huonostikkaan lumisissa olosuhteissa ja takatilat oletettavasti on olemattomat. Hankala uskoa menestykseen.
Vetyautopuolella on Hopium Machina vähän samanlainen tapaus, joskin se viehättää itseäni valtavasti. Hopiumilla on paremmat speksit. Sen lisäksi muotoilu mahdollistaa kunnolliset takapenkkitilat ja on muutenkin normaali auto - joskin todella tyylikäs sellainen. Hopium Machina tiivistettynä: 500+hp, 1000+km range ja huippunopeus 230km/h. Hopium - Home
Bloom Energy (NYSE: BE) today announced it will release its second quarter fiscal year 2021 financial results on August 4, 2021 after market close.
Ei voi muuta sanoa kuin hyvin lähtenyt SOFC-teknologia myymään. Suuret odotukset q2: tuloksen suhteen ja toistavatko liikevaihtoennusteen sekä odotuksen positiivisesta kassavirrasta
For the first time in the history of the Games, hydrogen is fuelling both the Olympic and Paralympic Cauldrons in Tokyo and the Olympic Torch during part of its journey through Japan. Electricity used to create the hydrogen comes from a solar array located in the Fukushima prefecture.
Already dubbed the “Hydrogen Olympics”, Tokyo 2020 is a showcase for the fuel of the future.
Embodying the spirit of ‘tradition meets innovation’, the village uses hydrogen to provide heat, hot water and light in dormitories, cafeterias and training facilities for 11,000 athletes. Electricity used by the facility is generated with hydrogen using pure-hydrogen fuel cells.
The Tokyo 2020 Olympic Village is Japan’s first full-scale hydrogen infrastructure. After the Games, it will be turned into hydrogen powered flats, a school, shops and other facilities. It’s been designed to demonstrate an urban lifestyle that is environmentally friendly, socially inclusive and technologically advanced.
Harmi ettei ole yleisöä näissä karkeloissa paikalla
Olen samaa mieltä. Alkuperäinen ajatus olisi ollut demota suurelle yleisölle co2 päästötöntä yhteiskuntaa. Varsinkin vetyapplikaatiot tarvitsevat huomiota, jotta ne nousevat suuren yleisön tietoisuuteen. Käsitys missä mennään näissä asioissa on vähän kehnoa kun isoa yleisöä ajatellaan. Varsinkin liikenne mietityttää.
Tämä tosiaan olisi ollut oiva tilaisuus saada näkyvyyttä, mutta nyt on pärjättävä ilman. Tärkeintähän alussa on se, että tutkijat+bisnismiehet ja poliitikot on näistä asioista kartalla. Ja ainakin EUssa tuntuu suunta olevan oikea päästöjen vähentämisen suhteen ja keinotkin moninaiset.
Maailmanlaajuinen vertailu polttomoottoreiden ja sähköisten henkilöautojen elinkaaren kasvihuonekaasupäästöistä.
Tulokset osoittavat, että jopa tänään rekisteröidyissä autoissa akkukäyttöisten sähköajoneuvojen (BEV) elinkaaren aikana aiheutetut kasvihuonepäästöt ovat selvästi pienemmät, kuin vertailukohtana käytettyjen ICEV autojen.
Täysin uusiutuvalla energialähteillä ladatut BEV:t vastaavat 81% alempia elinkaaren aikana aiheutettuja kasvihuonepäästöjä kuin vertaillut bensiiniautot.
Vertailussa sivutaan myös aiheita:
PHEV, jolla todetaan nykyisellään Euroopassa olevan 42-46% pienemmät kasvihuonepäästöt vertailukohtana käytettyihin bensiini/diesel ajoneuvoihin. Vihreämmät tuotantotavat tulevat jatkossa tietysti parantamaan näitä lukuja.
FCEV, vetykäyttöisten ajoneuvojen todetaan päästöt 26-40% vähemmän, kuin vertailukelpoisten ICEV ajoneuvojen. Huonohko luku johtuu pääosin suuresta “ruskean” vedyn tuotantosuhteesta. Täysin uusiutuvilla energiamuodoilla tuotetun vedyn todetaan antavan 76-80% pienemmät elinkaaren aikana aiheutetut kasvihuonepäästöt vetyajoneuvoille.
Biopolttoaineseosten tulevien muutosten vaikutus nykyisen politiikan ohjaamana vaihtelevat merkityksettömästä vaikutuksesta yhdeksään prosenttiin.
Aika vapaata ja nopeaa suomentamista, joten suosittelen lukemaan itse artikkelin linkistä ihan itse
