Energia-alan teknologinen kehitys ja sijoitusmahdollisuudet

Hienosti kaivettu! Olen niin paljon keskittynyt Hyzonin osakkeeseen että olen unohtanut aika hyvin noita Plugin yhteistyökumppaneita. En muistanut tätäkään. Kyllä, vety ja siihen liittyvä teknologia on on se juttu. Monet firmat näkevät juurikin vedyssä mahdollisuuden bisneksen tekemiseen.

Itse olen äärioikeistolainen vety-talebani joka uskoo että lähitulevaisuudessa vedyllä liikkuu myös henkilöautot. Koska se käy järkeen.

Parhaat treidilaput kuitenkin löytyvät BEV-puolelta. Ei epäilystäkään että kaikki kolme, Tesla, Lucid ja Rivian on aivan jäätävässä kuplassa. Niiden lapuilla kuitenkin pystyy pelaamaan tällä hetkellä. Jos sellaista haluaa tehdä. Mutta tuhat autoa ja 100mrd mcappi on kupla.

15 tykkäystä

Löytyyhän näitä sijoitusmahdollisuuksia kotimaastakin näihin puhtaan energian hankkeisiin,tähänkin ehtii mukaan,pitkissä kantimissa vain saattaa olla tuotto https://lampinvoima.fi/

1 tykkäys

Avaatko vähän, että miten henkilöautojen kohdalla vety käy järkeen. Minusta se on juuri toisinpäin, eli siinä ei vaan ole mitään järkeä. Itse en haluaisi ostaa autoa jonka polttoaine kustannukset ovat kolme kertaa korkeammat, huoltoväli kolme kertaa tiuhempi, samankokoisessa autossa tilat paljon pienemmät, auto pitää tankkaamista varten ajaa jollekin huoltoasemalle, monimutkaista polttokenno tekniikkaa, vedyn hankala käsiteltävyys jne. Kuinka vetyauton pieni akku kestää jatkuvaa kovaa rasitusta jos epäillään että sähköautojen suuret akutkaan ei kestäisi. Lisäksi pitäisi rakentaa alusta koko järjettömän kallis vedynjakelu infra. Ei mitään järkeä.

4 tykkäystä

Avaisitko hiukan myös omia toteamuksiasi? Ihan vain esimerkkinä Toyota Mirain huoltoväli on sama kuin perinteisellä Toyotan autolla - What is the recommended maintenance schedule for my Mirai?

Eikä tuota infraa tankkaukseen/lataukseen ole kuin bensiinille ja dieselille. Harvalla on Suomessa mahdollisuutta ladata autoaan kotona tai töissä, vielä vähemmän infraa löytyy kun siirrytään Keski-Eurooppaan.

9 tykkäystä

Vastasin Liikenteen voimalinja-ketjuun.

Asiasta kukkaruukkuun:

Ei käynyt selväksi kuka bussit toimittaa, mutta itse epäilen että Wrightbus:
Wrightbus | World’s first hydrogen double decker bus

4 tykkäystä

Norjassa puuhaillaan valtion vety-yhtiötä

"Valtionyhtiö ei ole meille tavoite, vaan väline. Käytämme sitä vain niin kauan kuin se on mielekästä, ympäristöministeri Eide korostaa.

  • Olipa kyseessä uusi yritys tai jo olemassa olevista - voin sanoa, että sekä Equinor että Statkraft ovat mahdollisia ehdokkaita, hän sanoo.

Valtio omistaa 100 prosenttia Statkraftista ja 67 prosenttia Equinorista."

7 tykkäystä

(The Mirai has regular 5,000-mile maintenance intervals just like a traditional vehicle;) eli 8046,72 km huoltoväli. Onko se sinusta nykyaikaisen auton huoltoväli?

37% suomalaisista asuu omakotitaloissa, jolloin heillä on latausinfra valmiina omasta takaa. Rivitaloissa joihin latauspisteet on rakennettavissa helpohkosti asuu noin 13%. Tuo kattaa jo puolet suomalaisista. Uusi energiatehokkuusdirektiivi edellyttää rakentamaan uusiin kerrostaloihin latauspaikkoja ja kyllä niitä vanhoihinkin alkaa tulemaan.

Ajattelitko että vetytankkausasemat ovat kaupunkialueella helpommin järjestettävissä kuin sähkölatauspisteet?

4 tykkäystä

Riippuu monesta asiasta.

Voit miettiä tulevaisuudessa kun rivissä on joku 20 HPC laturia 300kw-tehoilla että millaiset kaapelit sinne pitää vetää. Vetyasemille tavara tuodaan säiliöautoilla kuten nykyäänkin.

6 tykkäystä

Määrittele tuo helpohkosti osuus

Jos rivitalossa on lämmitystopat, niin todennäköisesti ne riittävät vähintään kuormantasauksella myös sähköautoille. Huonoimmassa tapauksessa joudutaan kaapelointia uusimaan, silloinkaan jos tolpille on vedetty putket, niin pihaa ei tarvitse edes välttämättä avata. Rivitalon pääsulakkeet kyllä riittävät koska joka asunnossa on käsittääkseni sauna.

1 tykkäys

Miksi pitäisi olla 20 kpl HPC latureita? Ihan riittää 20 kpl 3kW latureitakin

Meinaat sitten, että vastaavaan riittää yksi vetytankkausasema. Minkälainen vetytankkausasema on jossa on 20 tankkauspistoolia yhtä aikaa käytettävissä? Olen ymmärtänyt että tankkausaseman uudelleen paineistus ottaa useita minuutteja ennen kuin seuraava voi tulla tankkaamaan.

Meinaat että 3KW latureilla ladataan 30h 90kwh akkua? Mikäpä siinä jos aikaa on noin paljon.

Muistelisin että NELin asemayksikkö hanskaisi karkeasti 7 autoa per tunti, eli vähän alta 10min per auto jos ladataan tyhjästä täyteen eli n. 5kg.

1 tykkäys

Nykyaikainen sähköauto n.20 minuuttia, 10-80%, 180kW teholla, n. 400km.

Sinä puhuit 3KWn latureista aikaisemmin, nyt ei ihan pysy perässä?

7 tykkäystä

PowerCell Sweden AB grew its sales by 171 percent during the third quarter 2021, from MSEK 17 to MSEK 45. Operating income improved to MSEK -12 (-28) due to increased sales and strengthened gross margin. Growth was driven by increased demand in all segments.

https://powercell.se/en/press-releases/E8FDF21B758E24B9/strong-sales-growth-with-a-significant-improvement-in-operating-income/

13 tykkäystä

Ne 3 kW laturit riittävät kaupungissa kerrostalojen parkkipaikkojen lataustehoiksi, jolloin niistä voidaan yön aikana ladata seuraavan päivän ajoon tarvittava energia. (keskimäärin ajosuorite 50km / vrk. n. 10kWh).
Jos halutaan pikalatureita keskustoihin, niin pari HPC laturia vastaa yhtä vetytankkausasemaa (mikähän mahtaa olla asemien rakentamisen ja ylläpidon hintaero, ja puhumattakaan rekkarallin aiheuttamista kustannuksista vetyasemille. )

2 tykkäystä

Todella ”jos” faktaa, jotain ihan konkreettisia summia heittää?

0-5000 € / latauspiste

1 tykkäys

Tarkkuutta, puhuin aikaisemmin asemayksiköstä, niitä voi olla asemalla useampia. Yhden auton tankkaus kestää noin 5min, tällä hetkellä rajoitteet vety-yksikön tuotossa ja nämä nousevat koko ajan kovaa tahtia.

Rekkarallista en tiedä, yksi säiliöauto pystyy nykyään parhaimmillaan tuomaan sen 1200-1300kg vetyä kerralla, siitä kun jakaa 5:llä niin saadaan sellainen 200-250 autoa päivässä tankattua täyteen.

2 tykkäystä

Voihan niitä latauspisteitäkin olla useampia? Skaalautuu vähintään yhtä helposti kuin “vetyasemayksiköt”. Latausasemienkin tehot nousevan jatkuvasti. En vaan ymmärrä miksi se energia pitää väkisin muuttaa ensin kalliisti vedyksi ja takaisin sähköksi? Sähkön siirtäminenkin on niin paljon yksinkertaisempaa kuin vedyn.

2 tykkäystä