Vesihöyry ei voi olla jäässä, koska se on kaasu. Pisarat ovat nestemäisessä olomuodossa. Jääkiteet kiinteässä olomuodossa.
1 tykkäys
Ei tuohon liikenteeseen ajoon kyllä enään 10 vuotta mene… tuossa vähän aiheesta.
Tuo lentää vielä todennäköisesti tämän vuoden puolella… uutinen tältä päivältä.
20 tykkäystä
Tänä vuonna on rakennettu n. 500 vetytankkausasemaa…kasvua viime vuoden tasoon 70 % (units in operation…UIO). Kertonee siitä, että turvallisuus alkaa olla kohdallaan.
Jokainen teknologia vaatii aikansa ja kehityskaarensa, johon liittyvät myöskin virheet ja vahingot.
Niistä opitaan.
7 tykkäystä
tämä on jo pitkään tunnettu asia. varsin tuore linkki:
5 tykkäystä
On tullut nämä turvallisuus kyssärit muutamaan otteeseen vastaan firmoja tutkiessa.
Lyhyesti:
Type 4 composite pressure vessels to a new major aerospace customer for its launch vehicle.
Hexagon MasterWorks, a unit within Hexagon Purus, has over 20 years of experience with new composite product design, process development, and production supporting aerospace, automotive, energy, and manufacturing markets.
Together with our sister Hexagon facilities worldwide, there is over 50 years of experience designing, developing, qualifying, and producing both commercial and aerospace pressure vessels
Uutinen 2 vuoden takaa, mutta edelleen samat liirumlaarumit.
Mitä pullojen testaamiseen tulee niin firman sivuilla:
Profound safety & quality culture
Our in-house test capabilities for most relevant requirements (hydraulic, leak, burst testing, bonfire, penetration, permeation) ensure highest safety and quality standards.
Tässä vähän tietoa: https://s3.eu-central-1.amazonaws.com/hexagonpurus-website/HexagonPurus_Broschüre_HighPressureType4.pdf
Pulloja saa 250, 300, 500, 700 ja 950 barin paineeseen joten, eiköhän ne kestä!
Jos ei 950 bar riitä niin I’m out!
Puruksen Q&A osoissa investor presentationeissa aika usein tulee nämä samat kysymykset esille, ja osassa käyty läpi aina yksityiskohtaisesti minkälaiset turvatestit nämä säiliöt käyvät läpi.
Edelleen, kyllä vetyä paineistettuna lentää ja kulkee ilmassa maalla ja merellä. Myös cryogenic tankeissa nesteenä.
Tulevaisuus näyttää miten homma pelaa kustannusten puolesta, mutta aika monelta kantilta katsottuna tuohonkin firmat saa jonkunlaisen järjen tuotua.
7 tykkäystä
Avasin ketjun ruotsalaisesta ilmavesilämöpumppumenetelmien suunnittelijasta nimeltään Energy Save. Tässä ketjussa on varmaankin paljon alan asiantuntijoita, joten toivotan teidät tervelleeksi keskustelemaan sekä sivistämään.
9 tykkäystä
10 tykkäystä
Ei oikein nyt riitä. Aika monta viestiä tuli tuohon turvallisuuteen liittyen, niin en jatka siitä. Murphyn laista olet kyllä oikessa, jos joku voi mennä vituix niin niinhän se menee.
Mielestäni merkille pantavaa on se, että kuinka moni toimija lentoliikennealalla puhuu vedyn puolesta, Airbus nyt isoimpana. Tästä pääsee katsomaan heidän tekemisiään ja mielestäni on tutustumisen arvoinen newsroom:
Tässä on artikkeli pienemmän toimijan etenemisestä asian suhteen. Artikkeli on vilkaisemisen arvoinen, sillä siinä sivutaan vähän muutenkin vedyn käyttöä lentämisessä. Napsaisen tästä pari pätkää.
H3 debuts all-in-one hydrogen powertrain pods for long-range flight
“To illustrate, back in 2020, we compared the world record endurance flights of multicopter drones running on pure battery power (1 hour, 51 minutes), a 16-liter gasoline-electric hybrid system (10 hours, 14 minutes), and a hideously ugly hydrogen fuel cell system fed by 6 liters of gas (12 hours, 7 minutes). If range and endurance are your priority, batteries don’t come close to hydrogen.”
“Right now, it’s sized to be relevant to the commercial fixed-wing drone market; inspection, reconnaissance, scientific and emergency-zone aircraft. It’s been tested on a 25-kg (55-lb) fixed-wing cargo drone using two pods, and H3 Dynamics estimates a whopping 350-km (217-mile) range running on gaseous hydrogen, or an outlandish 900 km (560 miles) using a more complex cryogenic liquid hydrogen fuel system closer to what Airbus is working on”
Tuossa on varmasti se syy, miksi lentokonevalmistajat ovat vedystä kiinnostuneita. Pitkä toiminta-aika ja matka.
Tankeista vielä tämän verran:
“The BHL Cryotank pictured here measures 2.4 meters long with a 1.2-meter diameter and weighs 12 kilograms (roughly 26 pounds). With the addition of a skirt and vacuum dewar shell, the total system weight is 67 kilograms. This particular tank system can hold over 150 kilograms of liquid hydrogen, giving it a hydrogen storage ratio of at least 50% (the weight of stored hydrogen fuel relative to total system weight), which is as much as 10 times greater than current state-of-the-art fuel tanks. HyPoint estimated that an aircraft equipped with GTL dewar tank technology could achieve as much as four times the range of a conventional aircraft using aviation fuel, cutting aircraft operating costs by an estimated 50% on a dollar-per-passenger-mile basis.”
Eihän sitä pysty sanomaan että yltääkö noihin lupauksiin, mutta oleellisempi pointti on se että säiliöteknoloia kehittyy koko noissa säiliöissä. Heittosi siitä, että vedyn energiatiheys on erittäin huono on vain osatotuus. Tosiasiassa myös maaliikenteessä FCEV:t tarjoavat lähes samat käyttöominaisuudet mitä fossiiliset ICE:t eikä ne ole olleet tien päällä kuin vasta muutaman vuoden. Erittäin lupaavaa kehitystä.
Mielestäni syy sille, miksi vety on niin pinnalla tällä hetkellä on se, että monet eri sektorit ovat nostneet sen esille. Ei voi välttyä siltä ajatukselta, että vety suattaapi sopia monen eri sektorin käyttöön…
Toivottavasti et ottanut pahalla. Nyt ollaan ison murroksen äärellä ja mitä ladukkampaa keskustelu sitä parempi juttu.
18 tykkäystä
Norja aikoo ottaa käyttöön 70 % (40 + 30 %) verotuksen tuulivoimalle. Astuu voimaan vuodenvaihteessa. Jos laki ei läpäise stortingetiä ajoissa, niin joka tapauksessa se astuisi voimaa takautuvasti vuodenvaihteesta.
Syyt: korkea sähkönhinta ja se seikka, että ulkomaiset yhtiöt omistavat suuren osan Norjan tuulivoimaloista.
Mm. Taalerilla tuulivoimaa Norjassa ja sen edustaja kuvaa kaavailuja absurdiksi. Norjalainen asiantuntija arvioi tuulivoimainvestointien Norjassa päättyvän tähän.
13 tykkäystä
Tämä on mun mielestä sellainen heikko signaali, mistä puhuin @everlaastia kanssa tossa jokunen viikko sitten liittyen ennustamiseen ja ennakointiin. Sen sijaan, että linkataan iltapäivälehtien lööpeistä litiumin tai sähkön hintanousuja, kannattaa katsoa sinne, minne pallo on menossa. Hiilitullit on juuri niitä asioita, joita tarvitaan, jotta matalista päästöistä tulee oikeasti matalien kustannusten kaltainen kilpailuetu.
Nuo on vaan poliittisesti suht hankalia kysymyksiä, koska hiilitulleilla on tietenkin hintoja nostava vaikutus. Kuka haluaisi äänestää poliitikkoa, joka nostaa tuotteiden hintoja? Oma salkku on kuitenkin rakennettu ihan täysin sen varaan, että hiilitullit ja -verot ja kaikki nuo ovat pakollinen paha matkalla net-zeroon. Joten keskustelisin mieluummin tästä, enkä vetylentokoneesta 
5 tykkäystä
@Ripetirip Nehän eivät ole toisiaan poissulkevia keskusteluja tai sijoitustapoja.
Nähdäkseni näin.
1 tykkäys
Onko tuo siis tarkoitettu pysyvämpiluonteiseksi veroksi?
Mutta joo, on tämä aika sairasta, miten poliitikot ovat nyt innoissaan verottamassa kaiken pois. Tällä poukkoilulla ja epävarmuudella ei kohta kukaan uskalla investoida missään energiaan.
Poliitikot ovat munanneet euroopan pahan kerran ja nyt samat poliitikot koittavat korjata jälkiä. Lopputulos on epäilemättä tiedossa.
Niin nuo hiilitullit ym ovat juurikin sitä millä varmistetaan että investoinnit mitä euroopassa tehdään vihreään siirtymään eivät valu hukkaan. Kun joku EUn ulkopuolinen örkki yrittää dumpata fossiilipaskasta valmistettua esim vetyä ja sen johdannaisia markkinoille se tyssää juurikin noihin maksuihin… ja noin sen pitää mennäkkin. Eri asia on sitten ne maat ja valmistajat jotka tuovat EU aluelle samoilla ehdoilla valmistettua vihreää energiaa niitä tullit ym ylimääräiset maksut eivät koske. No mutta kuitenkin iso kuva on kyllä aika selkeä ja vahvistuu vain päivittäin… Tehkää hyviä sijoitus päätöksiä ja valmistautukaa tulevaan nousuun 
20 tykkäystä
@Meri Niin, eikös tähän sovi kaksi ääripään esimerkkiä:
Esimerkki A: Kiinassa tehdyt akut. Hiilitulli.
Esimerkki B. Marokossa tehty vihreä vety. Ei hiilitullia.
Suojellaan Eurooppalaisten toimijoiden kilpailukykyä vs vähemmän kehittyneet maat. Itse olen tänne linkittänyt muutaman kerran artikkeleita EU:n koventuneista asenteista Kiinaa kohtaan. Ei pitäisi tulla suoranaisena yllätyksenä tällaiset toimet.
Hyvä juttu kokonaisuutena.
8 tykkäystä
@everlaastia juurikin noin…Olen tässä parin kuukauden aikana linkittänyt esim Kanadan touhuista tänne ja sieltä tuodaan esim saksaan vihreää siirtymää oikein isolla kädellä.
6 tykkäystä
Tarkoitatko että Kanada on kuten Australia:
Myydään puhdasta ulos. Itse käytetään se mistä tulee päästöt. Ja net zero CO2 2050.
Edit: Ettei totuus unohtuisi niin Australia kyllä myy isosti hiiltä ulos myös. Taitaa Kadakin myydä Syncrude öljyä?
Gasgrid Finland on solminut tällä viikolla kaksi merkittävää sopimusta uuden vetyinfrastruktuurin kehittämiseksi Itämeren alueella. Kehityshankkeiden kautta Itämeren alueen vetyverkko voi kasvaa 5 000 kilometriin jo vuoteen 2030 mennessä. Hankkeiden ja Itämeren alueen uusiutuvan energian resurssien avulla voidaan saavuttaa EU:n sisäisen puhtaan vedyn tuotantotavoitteista jopa 90 prosenttia.
22 tykkäystä
Aiheeseen liittyen muutama ketju twitteristä
Tässä vielä viime keväältä esaimaan juttu, mikä on tosin maksumuurin takana.
Nostan vielä tämän vanhan viestin vuodelta 2021 tästä ketjusta
20 tykkäystä
Jälleen suuri projekti. Vedyn hinta alle kaksi taalaa/kg by 2026;
13 tykkäystä
Liittyen tähän:
Hankkeiden ja Itämeren alueen uusiutuvan energian resurssien avulla voidaan saavuttaa EU:n sisäisen puhtaan vedyn tuotantotavoitteista jopa 90 prosenttia.
Ilmeisesti kyse näistä tavoitteista:
Accelerator
1.Scaling up the production and import of renewable hydrogen to 20 Mt by 2030
Demand side
The European Commission has already proposed minimum levels of renewable hydrogen uptake in industrial applications and the transport sector in the Renewable Energy Directive (amounting to 5,6 Mt renewable hydrogen by 2030). In view of moving away from the use of Russian fossil fuel imports in the EU, the EU needs to accelerate ramping up both demand and supply of renewable hydrogen. The focus of hydrogen demand should primarily remain on applications in hard-to-decarbonise sectors in industry and transport. European Commission modelling (PRIMES) results show that the scaling up of renewable hydrogen use in the EU to 20 Mt in 2030 creates opportunities for the uptake of higher volumes in certain industry and transport sectors. According to this modelling, upscaling the use of renewable hydrogen, ammonia and other derivatives would accelerate decarbonisation and greatly reduce the EU’s dependence on natural gas (by approximately 27 bcm), oil (by approximately 3.9 Mtoe) and coking coal imports (approximately 156 Kt) from Russia 42 43 .
Lähde: EUR-Lex - 52022SC0230 - EN - EUR-Lex
Kohdasta 4. Hydrogen accelerator, alakohta 1.
Julkaisussa kerrotaan 10MT tuotanto ja 10MT tuontia.
Setting a target of 10 million tonnes of domestic renewable hydrogen production and 10 million tonnes of imports by 2030, to replace natural gas, coal and oil in hard-to-decarbonise industries and transport sectors. To accelerate the hydrogen market increased sub-targets for specific sectors would need to be agreed by the co-legislators.
Lähde: Press corner | European Commission
2020 läsyssä haualla ei löydy kun tuotanto 10MT mutta tuonnista ei puhuta joten oletan että tuo 10MT tuonti on lisätty tänä vuonna. Parissa vanhassa jutussa puhutaan jostain 5-6MT tuotannosta. Tiedä näistä.
Miten tuon nyt sitten tulkitsee, lähtötilanne on ollut mikä?
Jokatapauksessa 10MT kuulostaa paljolta mutta asiasta tietämätön ei lähde kommentoimaan määrää.
Joka tapauksessa paljon on tuntu 2021 vuodesta ja taas ensi vuosi näyttää paljon miten projektit ja luvitukset etenee. Venäjä laittoi pikkuisen öljyä rattaisiin joten luulisi 2030 olevan jo aika erilainen tilanne.
Noissa EU dokkareissa on tiedon janoisille törkeä määrä tietoa.
BHC tulee yhdistämään Manner-Suomen ja Ruotsin Ahvenanmaahan ja Saksaan vuoteen 2030 mennessä. Offshore-hanke voidaan liittää myös alueen muihin energiasaariin, kuten Gotlantiin ja Bornholmiin Ruotsissa ja Tanskassa.
Mukana Gasgrid - Nordion energi - OX2 - Copenhagen infrastructure
Loppuun tuo @jaska10 jakama suunnitelma keväältä 2021
15 tykkäystä