Energia-alan teknologinen kehitys ja sijoitusmahdollisuudet

“As of today, there are only 700MW of operating electrolyzers, producing around 110,000 tons of green hydrogen annually. There are still no operating blue hydrogen plants.
Expectations have raced far ahead of reality. Over the past two years, electrolyzer manufacturers have expanded manufacturing capacity from 6.8GW to 33.7GW and by the end of 2024, BloombergNEF is expecting capacity of 52.6GW.

Orders in 2023, by contrast, struggled to hit 2GW. Share prices of electrolyzer manufacturers have plummeted up to 95% from their 2021 peaks, and industry bellwether Plug Power, after 24 years without profits, has warned investors that it may not survive to see its 25th birthday without new funding”

4 tykkäystä

Eiks me tätä käyty jo läpi aikaisemmin? En suostu uskomaan että on vain 700MW.

Tässä alkuvuodesta slide IEA:lta

2023 on toki estimaatti mutta aika rankasti eroaa tuosta esitetystä väitteestä kun jo viime vuoden lopulla oli tuo 700MW taulussa.

6 tykkäystä

Hydrogen Council on joulukuun päivityksessä sanonut, että mentiin just yli 1GW globaalisti kiinalaisten avulla. Ehkä tätä ei nyt juhlittu riittävän näyttävästi, kun ennusteen mukaan piti tulla lähes 3GW ja kiinalaisilla on omat ongelmansa kapasiteetin käytön kanssa. Tölkkiä on potkittu eteenpäin ympäri maailman - FID on pelkkää paperia.

Kyllä tässä vielä kustannuksia katsotaan moneen kertaan ennenkuin pääomat elektrolyysiin laitetaan kiinni. Öljy-yhtiöiden pitäisi nyt näyttää esimerkkiä kuten Dubaissa sovittiin.

3 tykkäystä

Kannattanee ymmärtää mikä kiikastaa noissa FIDeissä.

https://oci-global.com/news-stories/press-releases/oci-announces-agreement-for-the-sale-of-fertiglobe-to-adnoc/ . Tuossa metanoli firma, jolla kehitys ei jää rahasta kiinni.

Ocin pörssiarvo 2,9 mrd ja firma myy Fertigloben osuutensa yli 3 mrd hinnalla. Oci saattaa yrittää myydä myös Usassa olevan uuden typpi tehtaan, jonka arvo vähintään 1,5 mrd. Tarkoituksena olla enempi mukana kehittämässä valtioiden tukemia nestemäisen energian hankkeita.

Oci on maksanut viime vuonna (2022) valtavia pääoman palautuksia muhkeista lannoitebuumin aiheuttamista kassavirroista ja pelko on että myös Fertigloben myynnistä tuloutuvaa rahaa liikkuu osakkeenomistajille. Ocilla on velkaa reilu 2 mrd. Pääoman palautus voi olla verotuksellisesti haastava, yrityksen velan maksu, osakkeiden takaisin osto ja tuloksen maksu vain osinkoina olisi toivottavaa.

Ocin metanolilla liikkuu vasta yksi laiva, mutta tuolla sektorilla vety ja metanoli voisi menestyä ja tosiaan infraa laivojen tankkaamiseen on siis jo muutamassa satamassa ja yrityksellä nyt valtava potentiaali. Minua tässä yrityksessä kiinnosti muutama vuosi sitten pörssiarvon ja firman omistusten välinen ero, nyt tuota arvoa puretaan ja yhtiöstä tulee toivottavasti metanolibisneksen menestyjä. Viime päivinä pörssikurssi on heilunut vallattomasti ja se numero on joka tapauksessa nyt pielessä.

7 tykkäystä
3 tykkäystä

PAHOITTELUT ankeasta stilisoinnista, koitan hieroa vielä…

Tein tälläisen aikamoisen juniortasoisen vertailun pohjoismaisista vetyyn liittyvistä yrityksistä mitä tuli nopeasti mieleen. En ole varma olenko ollut muuta kuin Plugissa joskus mukana vetyyn liittyen, innostuin Sulovileeninä ostamaan Cell impactin merkkareita käytännön nollahintaan ja sitten vielä merkittyjä osakkeita+merkintäoptiota alle antihinnan. Nuo on nyt vaihtuneet osakkeisiin ja pientä nousuakin saatiin jo aikaan. Mielestäni yhtiön liikevaihtopohjainen arvostuskerroin pääsi verrokkeihin verrattuna kohtuuttoman alas, toki se oli ainoa tässä listatuista yrityksistä jonka liikevaihto laski Q1-Q3 välillä. Tosin ilmoitti lokakuussa tehdyistä kaupoista, joka olisi nostanut liikevaihdon kasvu-uralle. Jos ja jos.

Joka tapauksessa kurssi on laskenut aivan holtittomasti, aiemmin hyväksyttiin vastaavat P/S kertoimet kuin NELillä ja Powercellillä, nyt ollaan noin 15-osassa, vaikka juuri kerättiin annista noin 150Mkr. Markkina-arvo siis noin 180Mkr, toki osa rahasta katosi jo siltarahoitukseen mutta silti.

Uskon että tässä on mahdollisuus monikertaistumiseen, jos kauppoja saadaan taas sisään, ja jo ennenkin sitä. Tämä on jonkinlaisen pump/dump porukan suosiossa ainakin kurssiheilunnasta päätellen.
Kurssihan oli siis antikorjattuna 16-kertaa korkeammalla kolme kuukautta sitten.

Huom, jos niitä kauppoja ei sitten tulekaan ja teknologia on “obsolete” niin sitten arvo tietenkin on se 0. No, lokakuussa kelpasi kuitenkin tuotteet, toivottavasti jatkossakin, olen valmis menettämään kaiken tähän sijoitetun rahan.

Tässä tuota vertailua, tietenkään yhtiöt eivät ole samanlaisia. Ei liikevaihdon, ei katteen, ei rahoitusaseman eikä tuotteiden itsessään. P/S luvut nordnetistä-en ole varma perustuuko ennusteeseen vai mihin, mutta sen voi tuosta Q1-Q3 välistä laskea itse.

Itse uskon eniten elektrolyysereihin, vedyn ja myöhemmin prosessiammoniakin valmistukseen.

Sitten myöhemmin energiavarastot ja vasta hyvin paljon myöhemmin ehkä liikennevälineet. Tällä oletuksella lyyserit ja vetytehtaat kiinnostaa tietty enemmän kuin polttokennot. (mutta kun sai halvalla)

Cell Impact - polttokennojen “flow platet”
kurssi 15.12. 0,304
Mcap 180Mkr (juuri päättyneessä annissa kerättiin 154Mkr yhdellä vanhalla 8 uutta ja 2 merkintäoptiota yht 2kr)
P/S 0,5 (2022 lv)
muutos 3kk -93,4% YTD -98,05%
Tuloslaskelma (kSEK)
2022 2021 2020 2019
Liikevaihto 92 130 81 800 29 300 12 000
Hank ja valm kulut 54 580 46 900 10 200 8 800
Bruttokate 37 550 34 900 19 100 3 200
Juoksevat kulut 141 020 112 900 62 200 50 700
Liikevoitto −103 470−78 000 −43 100 −47 500
Tulos ennen ve −104 140−79 700 −44 300 −48 400
Nettotulos −104 220−79 900 −44 300 −48 40

Q1-Q3 rev 46,4 (59,4) oper loss -80 (-74)
Oct order 22M (plug)

Powercell - polttokennot erityisesti liikennevälineet
kurssi 15.12. 48,54kr
P/S 8,89
MCAP 2531MSEK
muutos 3kk -25,80% , YTD -59,23%
2022 2021 2020 2019
Liikevaihto 245 160 104 67
Hankinnan ja va 132 111 78 46
Bruttokate 113 49 26 21
Juoksevat kulut 188 131 129 100
Liikevoitto −75 −82 −103 −80
Tulos ennen ver −58 −75 −117 −90
Nettotulos −58 −75 −117 −90
Q1-Q3 2023 rev 183M (143)oper income -64,4(-77,7)

NEL -production, storage and distribution of Hydrogen
kurssi 15.12. 7,494Nok
P/S 7,83
MCAP 12 525MNOK
muutos 3kk -29,63%, YTD -45,91%

	2022	2021	2020	2019

Liikevaihto 915 753 578 519
Hankinnan ja val506 507 320 292
Bruttokate 409 246 258 227
Juoksevat kulut 1 687 829 672 482
Liikevoitto −1 279 −583 −414 −255
Tulos ennen vero−1 187 −1 684 1 246 −277
Nettotulos −1 171 −1 667 1 262 −277
Q1-Q3 revenue 1239(579) EBITDA -367 (-563) backlog 2854 (2103)

Green Hydrogen Systems A/S -elektrolyyserit
kurssi 15.12. 5,84 DKK
P/S 18,22
MCAP 1096 MDKK
Muutos 3kk -33,49%, YTD +9,44%

	2022	2021	2020

Liikevaihto 13 750 7 550 0
Hankinnan ja val99 554 57 320 361
Bruttokate −85 804 −49 770 −361
Juoksevat kulut 197 166 113 560 1 420
Liikevoitto −282 970−163 330−1 781
Tulos ennen vero−287 820−498 370−1 781
Nettotulos −282 320−492 870−1 561
GUIDANCE 2023 REV 120-160 , EBITDA -280 -240

HYDROGENPRO ASA - dev, design of hydrogen plants. electrolyzers etc
kurssi 15.12. 18,22 NOK
P/S 2,27
MCAP 1153MNOK
muutos 3kk -5,6% YTD -37,06%
2022 2021 2020 2019
Liikevaihto 56 400 20 036 26 694 25 156
Hankinnan ja val 44 360 11 632 6 322 15 452
Bruttokate 12 040 8 404 20 372 9 704
Juoksevat kulut 131 240 61 866 21 226 24 310
Liikevoitto −119 200−53 462 −854 −14 606
Tulos ennen veroja−89 800−51 780−8 234 −16 619
Nettotulos −90 700 −50 549 −15 960 −12 871

Q1-Q3 rev 440M ebitda -52,6M(-73)

E: 20.12. Cell Impactin toimari lähtee. Usko loppui ja kurssi vajoaa…

image

15 tykkäystä

First time for carbonate fuel cell technology to be piloted for carbon capture in an industrial environmentCaptured CO2 will be transported and stored via the …

Fuelcellin ja Exxonin yhteistyö syvenee. Mikäli testi Rotterdamissa onnistuu ja carbon capture teknologia kaupallistuu, niin FuellCellin osake lähtee kyllä siinä vaiheessa jyrkästi koilliseen…(IMO)

5 tykkäystä

Nyt postaus uudesta liiketoiminnasta, menkööt tähän ketjuun, kun ei ole sopivampaa?

Metallurginen teollisuus käyttää fossiilista koksia. Suurin käyttö on masuunissa ja tähän on kehitetty korvaavia prosesseja, näissä pelkistimenä toimii koksin sijasta vihreä vety. Näitä ovat SSABn Hybrit ja Metson Circored.

Masuuni ei kuitenkaan ole ainoa prosessi missä koksia tarvitaan. Nämä muut prosessit kuluttavat vähemmän koksia, mutta sen korvaaminen vedyllä on vaikeampaa (mahdotonta). Syy on se, että kyse on sulametallurgiasta ja korkeissa lämpötiloissa vedyn hallinta on vaikeaa.

Ratkaisua haetaan biokoksista. Biokoksin valmistaminen ei ole ihmeellinen prosessi, mutta koska sen tarve on ollut niin vähäistä ei sen tuottamiseksi ole tarvinnut rakentaa teollisuus-luokan investointeja. Nyt tarvetta on ja ensimmäisenä liikkeelle ovat lähteneet Taaleri ja Outokumpu.
Outokumpu invests in a pelletizing plant for biocoke in Tornio, Finland to accelerate the reduction of direct emissions | Outokumpu

Outokummun ilmoitus on tuore, Taalerin vähän vanhempi, Taalerin projekti on myöhästynyt mutta on nyt rakennusvaiheessa.
Savon Voima ja Taaleri yhteistyöhön – Taalerin ensimmäinen biohiilitehdas suunnitteilla Joensuuhun - Savon Voima

Outokumpu investoi itse ja Taaleri tekee tavaraa myyntiin. Kumpu osti osuuden ruotsalaisesta biohiilivalmistajasta pari viikkoa sitten. Tässä on siis kaksi erilaista lähestymistapaa.

Laitos kannattaa ontegroida olemassa olevaan puunjalostukseen + lämmön tuotantoon. Koksauksessa vapautuu kaasua, jota polttamalla saadaan energiaa.

Kestävyys perustuu siihen että tuotannossa käytetään metsäteollisuuden jäte- ja sivuvirtoja.

Ruotsin ja Suomen yhteenlaskettu biokoksin tarve riippuu siitä, kuinka paljon uutta teräksenvalmistuskapasiteettia rakennetaan. Oma arvioni on 100 – 200 kt/a. Jos hinta olisi 500 – 1000 €/t niin tämä uusi liiketoiminta olisi 50 – 200 M€/a. Metalliteollisuus laskee säästöksi päästöoikeuden. Jos tämä on 100€/t niin tonni hiiltä tuo 300 € säästön (1 t hiiltä → yli 3 t CO2).

No en tiedä miten tähän voi investoida piensijoittajana. Taaleri on kerännyt potin sijoittajilta, mutta heille kelpaa mukaan vaan suuremmat pelurit. Joka tapauksessa tämä on mielenkiintoista käytännön vihreää siirtymää.

6 tykkäystä

Aurinkobisnes näyttää tökkivän entistä pahemmin:

14 tykkäystä
10 tykkäystä

Aika iso on ero kahdella saman alan yhtiöllä. Sunrun rokkaa ja noussut kuukaudessa tuon 65% + analyytikoilta yksiselitteiset “osta”-suositukset. Kuka näistä tietää etukäteen? Toisella pyyhkii lujaa ja toisella loppuu rahat?

Gasgridin toimarin näkemys vetytalouteen.

Olli Sipilä, Gasgridin toimitusjohtaja ja Sami keskustelevat Suomen strategisista kaasuverkoista ja vihreästä vedystä. Jakso on tehty kaupallisessa yhteistyössä Gasgrid Oy:n kansa.

00:00 Olli Sipilä Gasgridin toimitusjohtaja, tausta Vaasasta. Pöyry yhteinen työpaikka Samin kanssa
00:50 Onko Gasgrid kaasun Fingrid? Kaasun myynti ja siirto eriytettiin 2020 ennen venäläisen kaasun draamaa. Balticconnectorin merkitys
02:10 Negatiiviset väärät mielikuvat sähköverkoista, Carunasta, kaasun tarpeesta ja vihreästä vedystä. Suomessa on mailman paras sähköverkko, sama tavoitteena kaasulla
03:50 Tieverkosto kuvaa hyvin erilaisia siirtoverkkoja, myös kaasun siirtoa
05:00 Kemiran ja Ovakon välinen vedyn siirtohanke Imatran seudulla
06:10 Inkoon LNG-terminaalin merkitys Suomen ja Baltian huoltovarmuuden kannallta. Exemplar-laivahanke
08:57 Balticconnector-putken katkaisu ja korjaaminen
09:47 Vihreä vety elektrolyysillä. Energian varastoiminen akkuteknologialla.
11:19 Karo Hämäläisen vieraan Nalle Wahlroosin hyökkäys elektrolyysin ja vihreän vedyn järkevyyttä kohtaan ei ole kohtuullinen
14:40 Verkosto ja markkina luovat arvoa. Vastapuoliriskiä voi pienentää ja aikatauluriskiä poistaa
16:23 Monen kaasulajin kuljettamisen ratkaisuja – vety vs. metaani/maakaasu
17:20 Teslan ja Wärtsilä. Varastointi ja joustavuus. Dieseltalouden korvaaminen vetytaloudella. Suomen kilpailuedut
19:42 Metaanijärjestelmää on Suomessa 1300 kilometria, mutta kevyempi verkosto kuin Iso-Britanniassa ja Keski-Euroopassa
20:35 Vetyä on käytetty turvallisesti 150 vuotta, turvallisuusasiat on ratkaistu. Metaanipuolelta voidaan tuoda ratkaisua.
21:30 Viranomaiset TUKES, Energiavirasto. Hinnoittelu on säänneltyä
22:20 Vetylaaksot ja paikallisuus. Gasgridin strategia
23:15 Vetymolekyylin jalostusarvo
24:25 Kaasuinfrastruktuuri. Nesteyttäminen
27:00 Kaasun loppukäyttöjä. Yhdistäminen hiilidioksiidin poistoon
28:57 Metsäteollisuus on suuri mahdollisuus
30:20 Gasgrid haluaa korkean jalostusasteen ketjuja Suomeen, mutta myös vastapuoliriskin laskua
31:42 Baltian ja pohjoismaiden hyvä yhteistyö
32:51 Vihreän vedyn projektit sopivat EU:n vihreän kasvun Green Dealiin, joka on aikaistunut. Hankkeet ovat monimutkaisia
34:43 Gasgridin strategia ja hallitus
35:51 Biokaasu
37:07 Vetytalous on myös geopoliittisista syistä perusteltua. Itämeren yhteistyö ja sen roolin kasvu
39:55 Sähkön ja lämmön yhteistuotanto CHP palaa vihreän vedyn myötä
42:00 Kaasuautot ja niiden tankkaus
43:10 Steampunk ja vetytalouden neljäs tuleminen
45:20 Miksi vetytalous pelastaa maailman ilmastonmuutokselta?
46:55 Miten kaasumarkkinan aluehinnat muodostuvat. Vertailu ja yhteistyö sähkömarkkinan kanssa
49:45 Jaakko Pöyry Olli Sipilä neuvottelija Sisäpiiri 34

12 tykkäystä

Energy Vault etenee Kiinassa, Energy Vault Wins Big With Gravity Storage In China

NRGV +6% premarketissa.

3 tykkäystä

Voi voi.

9 tykkäystä

Liebreich antoi palaa vastapalloon heti:

3 tykkäystä

Olikin 3,6 mrd USD lannoitetehtaan myyntihinta. Noista kahdesta kaupata tulee 7,2 mrd yhteensä firmalle, jonka pörssiarvo oli sen vajaa 3 mrd ja velkojen määrä 4,3 mrd. Tuohon jää sitten maailmanlaajuinen metanoli ja vety firma, jonka arvoa tietysti ei voi tarkoin määrittää, voihan se olla kohta tappiollinen ja lopulta konkurssissa.

Tästä tullee velkojen lyhennysten jälkeen taas varmaan 20% palautukset osakkeen omistajille ja kun ei voi osinkoina kaikkea maksaa, tulee pääoman palautuksia. Ihmeellinen keskisuuri kasvuyritys, kun muutaman vuoden periodilla maksaa osakkeen omistajille muutaman miljardin.

Henkilökohaisesti en osaa arvata, miten eri tuotantosuunnat menestyvät ja uskon että raakaöljyä pumpataan vielä 2080 luvulla. Silti helmiä löytyy erilaisista yrityksistä. Ne firmat, jotka osaavat teknologian kehittämisen ja tuotteistamisen lisäksi tehdä jakokelpoista voittoa ovat niitä helmiä. Ehkä Oci on vetänyt tuurilla tähän asti ja paljon parempia tekijöitä menee ohi paremmalla johdolla tai ehkä koko toimiala jää ikuiseksi lupaukseksi.

6 tykkäystä

Ranskan vetystrategia on julkaistu ja eri tahoilla on 19. päivä tammikuuta asti on sitä kommentoida. Laitan muutaman oleellisen pointin. Käännetty kooklella. Se on semmoista…

Valkoisen vedyn tutkiminen

Emmanuel Macronin 11. joulukuuta antamien ilmoitusten jälkeen hallitus osoittaa ennennäkemätöntä rahoitusta valkoisen vedyn mahdollisuuksien tutkimiseen.

Osana France 2030 -ohjelmaa hallitus aikoo käynnistää “luonnonvetyä koskevan kartoittavan tutkimuksen”, jonka tarkoituksena on arvioida vuoteen 2025 mennessä Ranskan louhintapotentiaalia, mutta myös taloudellisia etuja ja ympäristövaikutuksia.

Tuontiystävällinen strategia

Agnès Pannier-Runacherin ilmoitusten mukaisesti Ranska aikoo lisätä vihreän vedyn tuotantokapasiteettiaan elektrolyysin avulla 6,5 GW:iin vuonna 2030 ja 10 GW:iin vuonna 2035 useilla peräkkäisillä rahoitusvaroilla.

Vaikka hallitus on toistaiseksi halunnut edistää paikallisesti tuotettua vetyä, se on nyt avautumassa tuonnille.

Liikkuvuus: käyttöön perustuva lähestymistapa

Ensimmäisessä strategiassa keskityttiin pääasiassa vetyyn raskaassa liikenteessä tieliikenteessä, kun taas uudessa strategiassa keskitytään käyttötarkoituksiin. “Tämän ratkaisun merkitystä ei tarvitse mitata segmenteillä (raskas liikkuvuus vs. muut), vaan ennen kaikkea sillä, miten sitä voidaan käyttää muiden moottorien, erityisesti sähköakkujen, tarjoamien mahdollisuuksien edessä”, hallitus sanoo.

Toisin sanoen lähestymistapa on edelleen “akku ensin”. Ajatuksena on siirtyä vetyyn vain silloin, kun vaadittu suorituskyky ei salli akkusähkön käyttöä. Joitakin esimerkkejä ilmoitetaan, kuten “intensiivinen päiväkäyttö” paketti- ja linja-autojen osalta tai erittäin korkea päivittäinen kilometrimäärä raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen ja linja-autojen osalta. Lisäksi on olemassa erityisaloja, kuten rakennus- ja maatalouskoneet sekä maastoajoneuvot.

Kohti alueellisia keskuksia

Alueellisten ekosysteemien kehittämisen tukemiseksi Ranska aikoo kehittää vetykeskusten verkoston. Nämä infrastruktuurikeskukset mahdollistavat vedyn kuljettamisen putkistoja pitkin ensisijaisilla teollisuusalueilla. Näitä ovat Fos-Marseille, Dunkerque, Haver-Estuaire de la Seine ja Vallée de la Chimie. “Lyhyellä aikavälillä tämä tarkoittaa noin 500 km putkilinjoja”, hallitus sanoi.

Omat lisäykset:

  1. Luonnonvety on siirtynyt muutamassa vuodessa urbaanista legendasta osaksi ison valtion vetystrategiaa. Vauhti on kovaa ja potentiaalinen vaikutus valtava.
  2. Akku vs vety ratkaistaan käyttötavan mukaan. Nyt punnitaan sitten jokaisen osapuolen uho oman teknisen toteutuksensa suhteen. Itse kun seuraan omien sijoituksieni kautta vetyvoimalinjojen suoriutumista kentällä, niin olen erittäin luottavainen sen suhteen, että vety tulee viemään useita käyttökohteita suoralta sähköistykseltä.
  3. Ranska voisi olla Suomelle potentiaalinen asiakas tuon vedyn suhteen, koska he ovat lämpenemässä tuonnin suhteen. Uhkakuvana toki tuo luonnon vety, jos se on niin yleistä mille nyt näyttää…
  4. Paikalliset vetyhubit ovat way to go.

Vetystrategia: Ranska tarkentaa uutta etenemissuunnitelmaansa (h2-mobile.fr)

12 tykkäystä

Tässäpä suunnitelmia;

6 tykkäystä

Volkswagen on testannut QuantumSpacen solid-state -akkuja erittäin hyvin tuloksin mm. 1000 latauskerran jälkeen, joka vastaa noin 500 000km, akuissa oli vielä yli 95% kapasiteettia käytettävissä.
QuantumSpacen osake nousi tänään näiden tulosten jälkeen noin 50%.

18 tykkäystä