US and Europe will lead global clean hydrogen production in 2030, with little supply from exporting nations: BNEF
The many nations around the world that are planning to become exporters of clean hydrogen will be left disappointed at the end of the decade as the global demand for imported H2 will be far less than they hope, according to a new report from research house BloombergNEF (BNEF).
This is mainly because the US and Europe will be the world’s largest producers of clean hydrogen, with blue H2 making up most of the total in America.
The report adds that the US, Europe and China will dominate global clean hydrogen supply by the end of the decade due to strong governmental financial support, while “most other markets [will] fall behind in their ambitions
Voisi olettaa alan tekijöiden seuraavat tätä palstaa ja muille tiedoksi, että myös Suomessa tapahtuu:
Gasgrid hakee tekijöitä otsikoilla kehityspäällikkö, Vetylaaksot ja asiakashankkeiden kehityspäällikkö, Vetylaaksot.
Siitä voi päästä sisäpiiriläiseksi
Tässä on monta hyvää pointtia…mm. mittakaava ja työpaikkoja Afrikan mantereelle;
TotalEnergies on sopinut yhteistyöstä suuren vihreän vetyprojektin kehittämiseksi, jonka on määrä tuottaa Tunisiassa miljoona tonnia vetyä vuodessa.
Tunisian tasavallan kanssa allekirjoitettiin yhteisymmärryspöytäkirja (MOU) TE H2:n muodostamiseksi. Yhteisyritys TotalEnergiesin ja EREN Groupen välillä Verbundin rinnalla. Alkuvaiheessaan “H2 Notos” tuottaa 200 000 tonnia vihreää vetyä vuodessa.
Aloite tuottaa vetyä elektrolyysaattoreilla, jotka toimivat suurilla maalla sijaitsevilla tuuli- ja aurinkohankkeilla, ja siihen toimitetaan suolatonta merivettä. H2 Notos vie vetyä putkistoja pitkin Euroopan markkinoille hyödyntäen SouthH2 Corridoria, joka yhdistää Pohjois-Afrikan Italiaan, Itävaltaan ja Saksaan ja jonka odotetaan valmistuvan noin 2030.
TE H2 johtaa Verbundin rinnalla H2 Notoksen kehitystä, rahoitusta, rakentamista ja toimintaa. Verbund, Itävallan johtava sähköyhtiö, koordinoi tuotetun vedyn kuljetuksia Keski-Eurooppaan.
David Corchia on nimitetty TE H2:n toimitusjohtajaksi. Hän sanoi: "H2 Notosilla on potentiaalia tulla merkittäväksi vihreän vedyn toimittajaksi Euroopalle.
“Olemme siirtymässä vihreän kentän kehitysvaiheeseen ja suureen tekniseen työhön päästäksemme käsiksi hankkeen toteutettavuuteen, ja meidän on edelleen syvennettävä erittäin rakentavaa ja hedelmällistä yhteistyötä kansallisten ja paikallisten viranomaisten kanssa H2 Notoksen kautta.”
Verbundin toimitusjohtaja Michael Strugl lisäsi: "Tunisia on erityisen tärkeä yläjuoksualue skaalautuvuuden ja kilpailukyvyn kannalta ja merkittävä osa Verbundin vetysuunnitelmia.
“Yhdistämällä kilpailukykyisen vedyn tuotannon Tunisiassa ja putkistoon perustuvan kuljetuksen voimme varmistaa mittakaavan pitkän aikavälin toimitukset, jotka tukevat asiakkaidemme kestävää siirtymistä vihreään vetyyn sekä kestävää talouskehitystä Tunisiassa.”
Sieltähän pamahti joku 1200 sivuinen eepos täynnä kapulakieltä. Noh, onneksi asiantuntijat ja toimittajat tekevät työnsä, niin ei itse tarvitse lukea kuin tiivistelmät.
Most of America’s lines are wired with a technology that has been around since the early 1900s — a core steel wire surrounded by strands of aluminum. When those old wires heat up — whether from power passing through them or warm outdoor temperatures — they sag. Too much sag in a transmission line can be dangerous, causing fires or outages. As a result, grid operators have to be careful not to allow too much power through the lines.
But a couple of decades ago, engineers designed a new type of wire: a core made of carbon fiber, surrounded by trapezoidal pieces of aluminum. Those new, carbon-fiber wires don’t sag as much in the heat. That means that they can take up to double the amount of power as the old lines.
According to the recent study from researchers at UC-Berkeley and GridLab, replacing these older steel wires could provide up to 80 percent of the new transmission needed on the electricity grid — without building anything new. It could also cost half as much as building an entirely new line and avoid the headaches of trying to get every state, city and even landowner along the route to agree to a new project.
Siirsin tämän Kempower-ketjusta tänne yleiselle Energia-alueelle, kun yleinen argumentti on niin kummallinen. Missä Helen ja asiantuntijat ovat tällaista väittäneet, kun juuri vähän aikaa sitten Helen julkaisi ison akkuhankkeen Nurmijärvelle? Onko Helen investoinut isompiin sähkövarastoihin muualla vai onko kyse siis vertailusta lämpövarastointiin? Pumppuvoimala voi olla halpa, kun löytyy sopiva kohde, mutta Suomessa nämä eivät ole kovinkaan halpoja.
Trendi on tässä aivan selvä. ESS-kennot ovat Kiinassa halventuneet EV-kennojen tasolle ja aurinkovoiman massiivinen vyöry tuottaa erikokoisia akkuhankkeita ympäri maailmaa. Halpuutus tulee jatkumaan ja EV-akkujen 2nd life-markkina on vasta tulossa. Kynnys investoida on pieni ja skaalaus toimii helposti molempiin suuntiin. Pinta-alaa akkuvarastointiin tarvitaan vähän, joten ympäristöarvioinnit eivät tätä kehitystä hidasta. Ainoa haaste on verkkoliitynnät.
Fingridillä ja TVOlla on omat akkuhankkeensa ja nämäkin ovat isoja verrattuna mihin tahansa muuhun sähkövarastointiin Suomessa. Jenkeissä odotetaan tänä vuonna tuplausta ja Kiinassa on CAGR-ennuste 44% seuraavalle kolmelle vuodelle.
Käsittääkseni noilla Helenin, Fingridin ja TVOn akkuhankkeilla ei haeta energian varastointia vaan verkon ja toimittajan kykyä vastata nopeaan energian tarjonnan vaihteluihin, esimerkiksi voimalaitoksen tripin tapauksessa. Käsittääkseni tähän on sähköntuottajilla ja verkon omistajalla jokin velvoitekin. Eli jos voimalaitos joutuu lopettamaan yhtäkkiä sähkön tuotannon esimerkiksi laitevian takia, täytyy olla nopeasti kytkettävää lisävoimaa tarjolla. Akkuvoimaloiden kytkentäaika on käsittääkseni alle 20 sekuntia. Tähän liittyy käsittääkseni myös induktiivisen kuorman väheneminen sähköverkossa, jolloin verkkon hitaus on pienentynyt ja kyky kompensoida häiriöitä huonompi.
Energiaa ja sähköä reservimarkkinoillakin myydään. On monta eri markkinapaikkaa ja yli 1MW tarjonnalla pääsee kauppoihin reagointinopeudesta riippuen. Hinta vaikuttaa tietysti, millä markkinalla kannattaa olla ja akkuvarasto teknisesti sopii kaikkeen, säätösähköön asti. Akkuvaraston bisnestä tuskin kannattaa perustaa pelkkään spottivaihteluun ja vuorokausimarkkinaan, mutta siinäkin voi olla mukana, kun vuorokauden sisällä hinta elää tarpeeksi. Se on selvää, ettei mitään akkuvarastoa eikä muutakaan varastobisnestä nykyään pystytetä siihen, että kesällä ladataan ja talvella puretaan.
Muna kana asetelma alkaa pikkuhiljaa avautumaan. Isoja vetyyn liittyviä investointeja saadaan mikäli meillä on tarjolla riittävästi uusiutuvaa energiaa.
Nyt pitää siis panostaa tuuli-ja aurinkovoimaloiden suunnitteluun ja luvitukseen jotta meillä on riittävä hankekanta rakennusvalmiina. Tämän jälkeen voidaan saada jättimäisiä investointeja maahan.
Itä- ja kaakkoisosa maastamme tarjoaa suurimmat hiilidioksidin päästölähteet ja samalla suuren potentiaalin. Tuulivoiman suhteen on perustettu työryhmä tutkaongelman ratkaisemiseksi. Valitettavasti työryhmän tulos lienee jälleen kerran se, että ainoastaan aikaa paloi ja jonkinmoinen raportti saatiin aikaiseksi. Aurinkovoiman esteeksi on nousemassa sekoilu metsäkadon suhteen. Suomen yli 20 miljoonan metsähehtaarin sisälle ei tunnu mahtuvan yhtään aurinkovoimalaa. Hyödyt ovat jättimäisiä ja vaikutukset kokonaipinta-alaan ovat käytännössä nolla. Siitä huolimatta viranomaisten päätökset perustuvat ideologiaan.
Onneksi osaan maata on saatu tuulivoimaa ja sinne syntyy uutta teollisuutta. Siitä huolimatta isoin kakku taitaa syntyä muualle.
Fortumin Loviisan projektiin lyyserit toimittaa virolainen Stargate. Kokoluokka on pieni, 1MW mutta se on alku. Muutaman MW:n lyyserit näyttäisi muutenkin olevan fiksu tapa polkaista projekteja pystyyn tällä hetkellä.
"Fortum has agreed to utilise Stargate Hydrogen’s alkaline electrolyser system at its planned production plant in Loviisa, Finland.
Located 90km east of Helsinki at Fortum’s nuclear power plant at the Kalla test centre, the 1MW system, Gateway200, will use electricity from the main grid and the household water source.
In addition to the production plant, a hydrogen refuelling station will be built to deliver hydrogen to industrial customers. H2 View understands the plant will serve as a blueprint for larger projects in the company’s pipeline. Fortum has plans to explore small-scale projects throughout the Nordics."
@Glarin Ei suomalaiset tuon parempaan tällä hetkellä pysty. Ei tässä mitään edelläkävijöitä olla. Toisaalta ei tuo 1MW lyyseri nyt ihan mitätön ole, kyllä sillä paikallisesti tekee asioita.
Juu, näinhän se asia varmasti on. Onhan tässä projektissa sekin, että Stargate ei käsittääkseni ole kovin meritoitunut toimittaja, ainakaan vielä. Pienestä aloitellaan.
A Maryland county just north of Washington, D.C., is embarking on an ambitious effort to provide clean, sustainable public transit — even to the point of installing a microgrid for its own electricity and hydrogen fuel production.
Under Montgomery County’s plan, an existing transit center near Rockville will become the nation’s largest self-sustaining bus depot.
It will have on-site green hydrogen production powered by solar energy, plus battery energy storage.
By 2035, the depot is expected to accommodate 200 zero-emissions buses, most of which will be powered by hydrogen fuel cells.
The depot’s solar panels will also support electric-bus charging
Eikö tuo lyyserin tuotanto tule paljolti käytettyä omassa käytössä ja myyntinä riittäisi Porvoon jalostamon tarve (jos etes riittäisi siihen). Mutta olettaisin sen pääpainon olevan kuitenkin toimia demolaitteena jatkosuunnitelmille.
