Energia-alan teknologinen kehitys ja sijoitusmahdollisuudet

World's largest renewable energy project proposed for north-west Australia ditches electricity in favour of ammonia exports - ABC News Aiheeseen liittyen nostetaan vanha juttu viime vuoden lopulta. Tämäkin oli mielenkiintoinen

https://www.energiauutiset.fi/uutiset/saksan-sahkoautokannassa-vahvaa-kasvua#.X_1UWylxx5o.twitter

Laitetaan nyt myös tännekkin.

2 tykkäystä

Nämä “uudet ja uusiutuvat” energia muodot ovat kyllä hyvä lisä ns base load verkkoon. Itseä mietityttää tässä energia murroksessa se että kun sähkön ja energian tarve kasvaa niin silloin kasvaa myös valtakunnan verkossa kulutuspiikit.

Tuuli ja muilla uusiutuvilla ei ole vielä löydetty käsittääkseni mahdollisuutta ajaa verkon piikki hetkinä.

Edit: On lukihäröä niin yhdyssanat hieman hankalia

3 tykkäystä

Ja sitten päästäänkin vetyyn :slight_smile:

Kannattaa lueskella aiheeseen liittyen vaikka ketjun tiivistelmä, jos et aikaisemmin ketjua ole lueskellut kun huomasin, että olet uusi kirjoittaja.

PS. Tervetuloa foorumille!

6 tykkäystä

Vety siis liittyy juurikin tähän

2 tykkäystä

Haluatko avata hiukan. Minkälaista säätövoimaa vedyllä on tarjolla… Tarkoitan sitä että jos on vaikkapa powerbank tyylinen ratkaisu niin kapasiteetti on kovin rajallinen.

Hiukan off-topic vetyteknologian perusteista. Osaako joku vastata, mihin vedyn tuotannossa happi lähtökohtaisesti käytetään?

Kahvipöytäkeskustelussa asia nousi esille, eikä vastausta löytynyt…

Ok, hapelle on oma rajallinen tarve olemassa, ja jossakin tarve hapelle voi olla suurikin, kuten jonkun jutun mukaan taitaa olla tilanne esim. Japanissa. Mut jos tuotanto räjähtää, niin mitä tehdään hapelle, jolle ei ole ostajaa? Voiko sen vain vapauttaa, vai liittyykö tähän ongelmia? Google ei helposti auttanut paikkaamaan kesken jääneitä kemian kursseja…

1 tykkäys

Mikä ettei liity? Kai muidenkin energiantuotantotapojen hyötysuhteet kannattaa vertailupohjaksi esiin tuoda jos vedyn/polttokennon hyötysuhde esiin otetaan.

Sinänsä mielenkiintoista miten se hyötysuhde nostetaan aina merkittäväksi uusiutuvien ja vedyn kanssa, fossiilisilla kun on pari sataa vuotta surutta polteltu energia hukkalämmöksi vähintään samalla ja yleensä jopa isommalla suhteella.

Poistin kuitenkin linkin.

Huomioi myös, että energian säilöminen vetyyn mahdollistaa sen tuonnin sieltä mistä verkkoyhteyttä ei ole samoin kuin sinne viennin. Parantaa hyötysuhdetta kummasti käyttää joko olemassaolevaa kaasuputkistoa kuljetukseen tai vaikka sitten tankeilla kuljettaa, kuin rakentaa sähkösiirtoverkko. Esim tulevat kelluvat avomerituulipuistot

Käsittääkseni voi vapauttaa. Toinen vaihtoehto voisi olla että tehostettaisiin jo olemassa olevaa prosessia kuten metalliteollisuuden emäshappimellotus, tosin hapen puhtaus asteen pitää olla korkea

1 tykkäys

Riippuu kovasti powerbankin koosta😋

Ja tervetuloa omastakin puolestani

1 tykkäys

Siemens Gamesa closes two factories

After months of disturbances and a month facing labor strikes, the OEM pulls the plug on two further facilities as a part of its onshore wind segment overhaul that’s also led to a factory closure in India.

En osaa sanoa miten happi hyödynnetään. Osa siitä varmasti kaupataan kaasuna. Ilmakehään sen kuitenkin voi ihan vapaasti päästää.
Vedyn palamisreaktio on 2H2 + O2 => 2 H2O. Moottoreissa käytettäessä vety yhtyy hapen kanssa muodostaen jälleen vettä (jos vety on tuotettu vettä hajottamalla). Vedestä vety tuotetaan tuolla samalla reaktiolla toisinpäin. Vety voidaan tietenkin tuottaa myös hiilivedyistä.

Joka tapauksessa vedyn “palamistuote” on aina vesi.

1 tykkäys

Pari poimintaa artikkelista.
“The Deep Purple project is focused on developing solutions that allow energy from offshore wind farms to be converted to hydrogen and stored on the seabed, then enabling the supply of renewable electricity to oil and gas platforms”

Nuo porauslautat eivät heiluta valtakunnan verkkoa niin paljon että olisi merkitystä.

“According to HYON Managing Director Tomas Tronstad, besides powering offshore oil and gas installations, the hydrogen produced can be used for zero-emission power onboard ships.”

Alukset eivät liity valtakunnan verkkoon mitenkään, tuottavat seilatessaan oman energiansa joko akseligeneraattorilla tai sitten “apukoneilla”.

Ideani oli lähinnä että kuinka vetyä voidaan hyödyntää isossa mittakaavassa kun puhutaan verkon säätövoimasta.

En halua olla vastarannankiiski mutta energia on lähellä omaa alaani. Loistavaa keskustelua tässä ketjussa kyllä

1 tykkäys

Vety on lähinnä yksi ratkaisu energian varastointiin. Verkoissa tämä tarkoittaisi sitä, että kun tuotanto on suurta ja kysyntä pienempää, voidaan esimerkiksi tuulivoimaloiden energia varastoida vetyyn, tai aurinkoisena päivänä ylituotanto vstaavalla tavalla varastoida vedyksi. Tässä tietenkin tulee häviöitä, mutta vaihtoehtona parempi kuin taittaa lavat suoriksi tai irrottaa aurinkovoimala verkosta.
Vedyn voi sitten vastaavasti muuttaa takaisin sähköksi, kun kysyntä kasvaa, esimerkiksi jos ei tuule, tai kun ei ole aurinkoa. Energian varastoinnissa tarvitaan lyhyen-, keskipitkän ja pitkän purkausajan varastoja. Vety soveltuu näihin hyvin yhtenä muotona.

8 tykkäystä

Ja eiköhän kaikkia erilaisia varastointimuotoja tarvita riippuen aikaskaalasta! Ei yksi ratkaisy x koko palettia tule missään nimessä ratkaisemaan.

Tätä ollaan ketjussa useampaan otteeseen taidettu mainita/keskustella.

Edit: Tässä n. kk takaperin aiheesta keskusteltiin.

1 tykkäys

Kun vertaillaan siirron kustannustehokkuutta ei tähän soppaan kannata sotkea siihen liittymättömiä asioita. Tuotantotapojen hyötysuhde pysyy samana riippumatta siirretäänkö energiaa sähkönä tai vetynä. Ei ole mitään hyötyä säästää vähän siirrossa jos konversiossa menetetään huomattavasti enemmän.
Kukaan ei ole sanonut että vedyllä ei olisi etuja mutta se ei poista sitä tosiasiaa että sillä on myös haittoja. Hyötysuhde on yksi näistä. Jos hyötysuhde olisi lähellä sataa niin kaikki energia kannattaisi siirtää vetynä. Todellisuus ei ole vain näin yksinkertaista.

kuuntele se energia podi. Eiköhän tuota tuulta ja aurinkoa ole tarkoitus tehdä niin massiivisesti, että sillä voidaan kokoajan tuottaa vetyä ja samalla verkkoihin sähköäkin. Vedyä taas voidaan kaiketi käyttää maakaasun tavoin. tai polttokennossa, mutta on päästötöntä.

Vetyähän on tarkoitus käyttää liikenteen tarpeisiin polttomoottorin sijaan ensi sijaisesti raskaassa liikenteessä (rekat, bussit, laivat, junat). rekoille ja busseille on helppo rakentaa tankausinfra varikoille / logistiikkakeskuksiin.

Vetyä siis voidaan varastoida pitkään ja vapauttaa siitä sitten energiaksi. Varmasti tullaan käyttämän myös akkuja ja vesivoimaa säätämiseen ja maakaasua (toivottavasti hiilidioksidin talteenoton kanssa).

Uusiutuvien tulevat hankkeet ovat hillittömän massiivisia :smiley:

5 tykkäystä

Kyllä, Deep purplen otsikkona on lähinnä öljy- ja kaasuteollisuuden käyttökohteet. Pointtinani siinä olikin mainitsemasi powerbank- henkisyys ja kokoluokka. Ylläolevassa sama ajatus, käyttötarkoitus suoremmin mainittuna

Vety- ja EV osakkeet on kyllä (minun nähdäkseni) niin klassisessa uuden teknologian “inflated expectations” kuplassa kuin olla ja voi. Energiasektori ei ylipäätänsä ole mikään rahasampo, mutta yhtäkkiä vetyfirmat tulee vuolemaan kultaa kuin ei koskaan ennen. Samoin autoteollisuus, äärimmäisen kilpailtua bisnestä jossa kourallinen isoja pärjää kohtuullisesti mutta kun vaihdetaan autojen voimanlähteet polttomoottoreista sähköön tai vetyyn, onkin tuotot yhtäkkiä satumaisia.

Pidän hyvin todennäköisenä, että vihreä vety tulee olemaan iso juttu tulevaisuuden energiantuotannossa. Mutta se ei tarkoita, että siinä olisi sijoittajille pihviä tarjolla. Mitä todennäköisemmin sektorin tuottoja tulevat ohjailemaan poliittiset kepit ja porkkanat, tuet ja päästömaksut. Näistä ei ole vielä mitään mustaa valkoisella.

Tarkoitus ei ole nyt pelkästään maalailla piruja seinille vaan aidosta mielenkiinnosta: mitkä on ne vetyfirmojen tulevaisuuden ansaintamallit ja kestävät kilpailuedut? Itse varmaan bettaisin infran rakentajia ja siinäkin täytyy näillä arvostuskertoimilla olla hyvät vallihaudat, kun massavalmistus kuitenkin jossain Kiinassa taas alkaa, kuten aurinkopaneelienkin kohdalla kävi.

15 tykkäystä

Vaikka Tesla saisi 100% markkinaosuuden uusien myytyjen autojen kaupasta, niin arvostuskertoimet olisivat silti taivaissa. Toki markkinoilla on odotuksia itseohjautuvia autoja kohtaan ja on Teslalla software-puolella kilpailijoihin nähden monen vuoden etumatka. Lisäksi Tesla ei omaa samanlaisia soppareita autonvälittäjien kanssa, ainakaan toistaiseksi kuin muut autonvalmistajat. Mutta innostus uutta kohtaan on nyt sumentanut todellisuuden rajat. Kuplat toki aina ruokkivat itseään ja vauhti kiihtyy aina vain hurjemmaksi ennen bileiden päättymistä.