Energia-alan teknologinen kehitys ja sijoitusmahdollisuudet

"The German government will provide a total of EUR 350 million (USD 406.07m) by the end of 2024 to finance projects for the production, transport, storage and use of green hydrogen in countries outside the European Union as part of the National Hydrogen Strategy.

The purpose of the financing, to be extended in the form of grants, is to advance the use of German technologies abroad, take part in the building of a global market for green hydrogen and lay the foundations for structures for the import of green hydrogen, the Federal Ministry for Economics Affairs and Energy said on Tuesday."

11 tykkäystä

Ajankohtaista Suomessa. Tuulivoimarintamalla on jo pitkälle yli 100 000 MW edestä liitäntäkyselyä tullut. Vauhti on huima ja nyt joudutaan jo priorisoimaan hankkeita, koska yksinkertaisesti resurssit koko maan tasolla ei vain riitä kaiken toteuttamiseen. Vauhti olisi siis kovempikin, jos resursseja löytyisi koko toimintaketjun läpi. Investoinnnit on lähtenyt kavuun myös ulkomaisen rahan osalta.

image

Toimintaympäristö muuttuu nopealla tahdilla. Onneksi Suomessa pyritään nyt vastaamaan kysyntään raskaalla toiminnalla ja investoimalla esimerkiksi infrastruktuuriin, jolloin tämä ilmastoneutraaliustavoite olisi edes teoriassa mahdollista. Tällä myös pyritään pitämään jatkossakin Suomi yhtenä hinta-alueena sähkömarkkinarintamalla.
Lähivuosien uudet tuulivoimahankkeet ja Olkiluodon uusi vanha yksikkö tasapainottava Suomen sähkötaseen arviolta 2023-24 tienoilla, jolloin tuotetaan yhtä paljon kuin kulutetaan. Seuraava steppi on sitten vienti.

Vaihtelevan tuotannon lisääntyessä myös varastointitarve aiheuttaa paineita. Tällä rintamalla vauhti saisi olla nopeampi, jotta kysyntään vastattaisiin. Suomessa oli syyskuun alkuun mennessä liittyneenä noin 50 MW akkuteknologiaan perustuvaa sähkövarastokapasiteettia. Tästä iso osa on yhdessä kohtessa, Yllikkälässä Neoenin akkupuistossa (30 MW). Projekteja ja suunnitelmia kyllä löytyy ja tahti on onneksi kasvussa, tulossa on mm. Olkiluodon 90 MW:n akkuenergiavarasto ensi vuonna (Euroopan suurimpia varastoja), Sinebrychoffin 20 MW:n sähkövarasto Keravalle, Pohjolan Voiman 35 MW:n akkuratkaisut ja lisäksi suurien verkkoyhtiöiden (Elenia, Caruna) rakentavat kymmeniä 0,5-1 MW sähkövarastoja haja-asutusalueille.

20 tykkäystä

Eli siis tuulivoima menee ydinvoiman edelle tuotannossa 2030 mennessä.

Sähköinen liikenne näyttäisi silmämittarilla tuplaantuvan 10v? Joku tässä ei nyt punaisella katselmuksella omaan ideaan täsmää.

Elämme jännittäviä aikoja jännä nähdä!

Edit: Autoala odottaa, että ladattavien autojen osuus nousee hieman yli 40 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Tärkeimpänä kehitystä voimistavana tekijänä on EU:n autonvalmistajille asettamat keskimääräisiä hiilidioksidipäästöjä koskevat tavoitearvot, jotka edellyttävät sähköautojen osuuden kasvua.

Vauhti kohti sähköomavaraisuutta on kova ja maali ilahduttavan lähellä. Nythän tuulisähkön tuotantokapasiteettia on rakennettu vasta ~3000MW, joten 100 000MW on mieletön lukema! Toki kyse vasta tiedusteluista eikä kaikki tule toteutumaan mutta silti…

Tuotannon ja kysynnän tasapainottamisesta markkina-alueen laajuus ja siirtoyhteydet tulevat myös olemaan arvossaan, kun siirrytään (maa)tuulivoiman siivittämänä tilanteeseen, jossa Suomessa olisi huomattavaa sähkön ylituotantokapasiteettia. Tällöinhän voitaisiin ajatella, että oma tuotanto täyttäisi kotimaisen tarpeen myös heikompituulisina hetkinä emmekä edes silloin olisi ainakaan merkittävässä määrin tuonnin tai kotimaisen varastoinnin varassa. Ja kun taas tuulisi navakasti, sähköä riittäisi vientiin. Keski-Eurooppassa kysyntä tulee suurella todennäköisyydellä kasvamaan esim. siirryttäessä kotien lämmityksessä maakaasusta lämpöpumppuihin ja liikenteessä sähköautoihin.

Punaisena lankana tässä on siis ajatus, että tuulivoimaloita on kannattavinta ajaa täydellä kapasiteetilla aina kun mahdollista. Sähkön varastointi akkuihin tai vetyyn on toistaiseksi kallista, joten vienti hyvällä hinnalla voisi yllä kuvatussa skenaariossa olla yksi palanen uudessa energiajärjestelmässä. Siirtoyhteydet Ruotsiin, Norjaan ja Viroon ovat runsaat 5 000 megawattia eli rajalliset nekin toki. Nykyisellään käytetään tuontiin mutta uskoisin sähkön kulkevan sujuvasti toiseenkin suuntaan :smiley:

1 tykkäys

Teknologinen kehitys energia-alalla on ollut lähes hämmästyttävän nopeaa edellisiin vuosikymmeniin verrattuna. Mutta pysyykö päättäjät ja lainsäädäntö mukana ?

Minusta alkaa näyttämään siltä, että etenkin tuulivoimapuolella mopo on Suomessa päässyt karkaamaan käsistä ja itseasiassa aika pahastikin. Heti alkuun hieman kärjistävä kirjoitus aiheesta, niin pääsette jyvälle:

Olisi kiva nähdä, jos jollakulla olisi uudempaa tilastointia aiheesta: paljonko rakennetaan ulkomaisella rahalla ja paljonko päätyy ulkomaiseen omistukseen. Tekniikkahan on jo käytännössä muilta mailta.

Asia ei varmaan vielä juuri kosketa eteläisempää Suomea mutta täällä Pohjanmaan rannikkoseuduilla vispilöitä pyörii jo nyt lähes kaikkialla. Laitoksia on runnottu väkisin myös alueille, jotka ovat olleet tärkeitä virkistäytymis- ja retkeilyseutuja. Lapissa ja Kainuussa joitain hankkeita on onnistuttu torppaamaan mutta nyt paine alkaa kasvaa entistä suuremmaksi sielläkin. Köyhät kunnat haluavat edes jotain vahvistusta taseisiinsa ja valtion puolesta ollaan vain tyytyväisiä, kun alueet tulevat toimeen pienemmillä tukiaisilla.
Näen tässä analogiaa muinaiseen koskien rakentamiseen. Paitsi, että nyt laitoksia rakentavat paljolti ulkomaalaiset ja siksi, että Suomeen saa suht vapaasti rakentaa, kunhan muodolliset selvitykset on kasassa. Monissa muissa maissa suuntaus on vahvasti kohti merituulivoimaa, jolloin haitat lähiasutukselle ja lähiluonnolle on minimissään.
Ahvenanmaalla on vireillä mielenkiintoisia merituuli- sekä vetyyn liittyviä hankkeita. Jostain syystä niistä ei juuri laajemmin puhuta. Tähän suuntaan pitäisi kuitenkin pyrkiä muuallakin Suomessa mutta niinhän ei tule tapahtumaan, elleivät poliitikot tee jotain edistääkseen kehitystä.

Myös tuo ylläoleva vertaus kaivostoimintaan on aika osuva. Kyllä tuulivoima on tavallaan vastaava resurssi, kuten mineraalit tai tuo vesivoima. Miksi annamme tällaisen rajallisen resurssin ulkomaiseen käyttöön ja vielä niin, että hyödyt pääosin heille, haitat vain meille. Olisihan se kiva, jos Ikeat, Googlet jne ostaisivat edullisen työvoiman lisäksi myös energian kotimaiselta toimijalta.

Näen tässä siis kaksi suurta ongelmaa: suuri ulkomainen omistus sekä erityisesti rakentamisen maa-alueille. Mielestäni nyt pitäisi erittäin kiireellisesti alkaa suojelemaan muutenkin kuormitettua maaluontoa ja siirtää tuulivoimahankkeet pääosin merelle. Muuten seuraavat sukupolvet kiroavat nykypäättäjämme tarpoessaan tuulimyllyviidakossa.

En kuitenkaan halua tänne palstalle mitään juupas eipäs väittelyä, ainoastaan herättää ajatuksia ja kannustaa toimintaan (esim ottamaan yhteyttä omaan kansanedustajaan) jos näkee tarvetta asioiden muuttamiseksi. Se on täysin päivänselvää, että tuulivoimaa tullaan rakentamaan massiivisesti. Kaivoslakiinkin on tulossa muutoksia, joten eiköhän se onnistu myös tuulivoiman rakentamisessa, jos niin halutaan.

Kirjoittaja omistaa AOWn osakkeita, koska uskoo merituulivoiman lyövän isosti läpi tällä vuosikymmenellä ; )

18 tykkäystä

Maksumuurin takana, mut lyhyesti vapaasti suomennettuna: LKAB:n suunnitelmana rakentaa Jällivaaraan maailman suurin vetyvarasto

Hybrit aloittaa pian testit vetykaasun laajamittaisella varastoinnilla Luulajassa. Jos kaikki menee hyvin, LKAB aikoo rakentaa maailman suurimman vedyn varastointilaitoksen Gällivareen.

“Meidän on rakennettava tuhat kertaa suurempi kuin täällä”, sanoo Susanne Rostmark, LKAB: n tutkimusjohtaja.

6 tykkäystä

Liikenteen sähköistäminen vähentää liikenteen kokonaisenergiankulutusta merkittävästi. Vuonna 2020 tieliikenteen energiankulutus oli yhteensä luokkaa 153 000 TJ/v, tästä sähkön osuus luokkaa 0,3%, kun taas diesel ja bensiini luokkaa 98%.

Selvityksien mukaan Suomen koko henkilöautokannan sähköistäminen tarkoittaisi sähköenergian kokonaiskulutuksessa n. 9-10 TWh, joka vastaa noin 10 prosentin sähkönkulutuksen lisäystä.
Suomessa on tavoitteeksi asetettu 2020 mappien mukaan 250 000 sähköautoa vuoteen
2030 kuluessa, joka vataisi n. 0,8-1,2 TWh energiakulutusta (luokkaa alle 1 prosentin lisäystä sähkön
kulutuksessa vuodessa). Nuo sähköautotavoitteet lyödään, mutta vaikka se painettaisi 2x, niin siltikin tuo liikenne ei välttämättä olisi se isoin murhe.

6 tykkäystä

Vauhti kohti sähköomavaraisuutta on kova ja maali ilahduttavan lähellä. Nythän tuulisähkön tuotantokapasiteettia on rakennettu vasta ~3000MW, joten 100 000MW on mieletön lukema!

Hmm, kulutus on 66 000 000 MW, eli 66 terawattia. Laskinko oikein?

Vuonna 2020 tuulivoimakapasiteetti ja tuotettu sähkö olivat 2586MW ja 7788 GWh, “respectively”. Lähde Wikipedia. Tämä vastasi noin 10% sähkönkulutuksestamme. Eli ei varmaankaan ihan heti toteudu tuo 100 000MW lisärakentamista!

https://webtools.bequoted.com/news/post?key=cell-impact-brings-forward-publication-of-third-interim-repo-90001&channel=1369&ecss=https://www.cellimpact.com/wp-content/themes/cell-impact/css/cpm-style.css?ver=1.0.1

Cell impact aikaistanut q3 tuloksen julkaisua:

Cell Impact AB (Nasdaq First North GM: CI B) announces that the company is bringing forward the publication of its interim report for the third quarter of 2021 to Friday, October 22, 2021, instead of as previously announced on November 5.

Yhtiöllähän ollut aika hiljaista tilausten suhteen ja joku aika sitten hallitushan hankki ylimääräisessä yhtiökokouksessa valtuudet osakeantiin, mikä oli hylätty keväällä varsinaisessa yhtiökokouksessa. Olen hieman odotellut, että koskakohan hakevat markkinoilta lisää rahaa ja millä hinnalla tuotannon kasvun nopeuttamiseksi. Ei kai tämä aikaistaminen voi tuohon liittyä? :thinking:

7 tykkäystä

Tämä oli hyvä selvennys, olisin uskonut että vaikutus olisi isompi. :v:
Hyvä että täällä on tietäjiä!

Suomen vuosikulutus 2019 oli 81 TWh. Eli keskikulutus 81 TWh / 8 760 h = 9 250 MW

100 000 MW kuulostaa aika kovalta maksimitehonakin. Tuskin kokonaisuudessaan toteutuu. Sähköä kun ei oikein voi Suomesta Keski-Eurooppaankaan viedä kun siirtoyhteydet on rajalliset. Vetyputkessa energia siirtyisi johtoja halvemmalla ja kysyntää vedylle varmasti olisi.

2 tykkäystä

Ja that’s the key part käsittääkseni. Juuri sitähän esimerkiksi se h2 botniakin ajaa. Meillä on nyt lähivuosikymmenien tsäänsi ja nyt se pitää käyttää.

Onko kenelläkään hippaa käytännön sijoitusmahdollisuuksista näihin projekteihin liityen?

3 tykkäystä

Tuon 100 GW voi ajatella ennemminkin “pipeline” tai “backlogina”. Kertoo lähinnä, että kysyntää on paljon, toteutukseen ei tuosta kaikki pääse. Tällä hetkellä muistaakseni on noin 34GW julkisia hankkeita, eli jotka jo päässeet pidemmälle. Tuokin siis vieelä teoreettista lukemaa, sillä puistot voidaan myydä tietylle kapasiteetille, mutta se minkä verran toteutuu milloinkin on oma lukunsa.

Tällä hetkellä on käsitys, että muutamissa vuosissa saadaan tuulivoimakapasiteettia Suomeen noin 10 000MW (vuosi sitten ennustettiin rakennettavan noin 1 000 MW vuodessa ja siitä suuri osa sijoittunee länsirannikon pohjoisiin osiin, nämäkin skenaariot uhkaa jäädä jo jälkeen…)

edit.

Kyllä, osa toimii molempiin suuntiin, ohessa tämänhetkinen tilanne (vienti/tuonti-kapasiteetti): Ruotsi 2300 / 2700 MW, Viro 1016 / 1016 MW, Venäjä 320 / 1300 MW. Lähiaikoina Aurora tuo lisäkapasiteettia Ruotsista Suomeen 800 MW / Suomesta Ruotsiin 900 MW, eli noin 30% nykyiseen. Lisäksi on jo visiointi kapasiteetin kasvattamisesta 2035 mennessä, vaihtoehtoina esim neljäs AC-yhteys.

3 tykkäystä

VANCOUVER, CANADA and BORDEAUX, FRANCE – Ballard Power Systems (NASDAQ: BLDP; TSX: BLDP) today announced that its partner, Hydrogene de France (“HDF Energy”; EURONEXT: HDF; www.hdf-energy.com), an Independent Power Producer dedicated to renewable power generation, commenced construction of the CEOG Renewstable® Power Plant (“CEOG”) in French Guiana. CEOG is the world’s first multi-megawatt, baseload hydrogen power plant, and the largest green hydrogen storage of intermittent renewable electricity sources. Also, CEOG is the first order for a new generation of megawatt power fuel cell systems dedicated to stationary applications, which will be mass produced in the HDF facility in Bordeaux.

8 tykkäystä

Miten arvioit tällaisten hankkeiden merkityksen säätövoimana isossa kuvassa (koko Suomen energiankäyttö ja tuotanto) pitkällä aikavälillä? Entäpä vaikutukset vesivoiman rooliin säätövoimana?

Tämä on sinänsä vaikeahko arvioida nopean kehityksen vuoksi. Sähkön varastointi on osa isompaa kokonaisuutta, joustolähteiden kanssa, ja se mihin tarkoitukseen esim. sähköakkuvarastoja rakennutetaan määrittää myös kehityspolkua jatkossa. Tällä hetkellä näyttää tällaisten akkuteknologiaan perustuvien sähkövarastojen kysyntä olevan kasvussa ja teknologia melko kypsää. Toisaalta paljon puhuttu mineraalimarkkina voi lyödä jarrua, kuinka nopeasti jos lyö, niin paha sanoa.
Kokonaisuutena määrän arvioidaan kasvavan merkittävästi. Säätövoimaksihan (nopea taajuussäätö) akkuvarastot sopivat erinomaisesti etenkin nopean vasteen tarkoitukseen.

Vesivoiman saralla ei tämän hetken vision mukaan odoteta tapahtuvan merkittäviä asioita tällä vuosikymmenellä, eikä välttämättä seuraavallakaan. Sillä on tärkeä rooli säädettävyyden ja varastointikyvyn ansiosta, mutta muutoksia tuotantomäärissä suuntaan tai toiseen ei ole odotettavissa merkittävissä määrin.

6 tykkäystä
9 tykkäystä

Näyttää Koreassa olevan kova kilpailu päällä nyt että kuka saa sen ”ison” firman maineen, kun Plug ja SK juuri ilmoittivat oman gigafactorynsa rakentamisesta tuonne pari päivää sitten. Lisäksi Hyundai ilmoitti aikeensa tulla trukki, maansiirtokone yms markkinoille. Suuruuden ekonomialla valmistuskustannukset alas.

5 tykkäystä

Kanadassa kehittelevät tapaa varastoida vetyä magnesium- pohjaiseen metalliseokseen.
En ole ihan varma pääseekö tuohon jopa kyytiin SNC Lavalinin kautta (SNC). Toki ovat suht alkuvaiheessa, eikä kaupallistamisesta ole vielä puhettakaan

3 tykkäystä