Oslo, January 28, 2022: Today, Yara announces the signing of a contract with Linde Engineering for the construction and delivery of a green hydrogen demonstration plant at Yara’s ammonia production facility at Herøya Industripark in Porsgrunn, Norway. The project, which is supported by a NOK 283 million grant from Enova (announced in December 2021), will demonstrate that ammonia produced using renewable energy can reduce the impact of carbon dioxide in fertilizer production.
Unilever Plc is starting tests on switching one of its U.K. facilities to using hydrogen, as industries eye moving away from using fossil fuels.
The trial is part of an initiative known as HyNet North West, which aims to deliver hydrogen to some homes and businesses in northern England from 2026, with the carbon emissions moved by pipeline for storage in depleted oil and gas fields.
"team of more than 100 scientists published the results of four experiments that achieved what is known as a burning plasma in Wednesday’s journal Nature. With those results, along with preliminary results announced last August from follow-up experiments, scientists say they are on the threshold of an even bigger advance: ignition. That’s when the fuel can continue to “burn” on its own and produce more energy than what’s needed to spark the initial reaction. "
“Mikkeliin suunnitellaan yli 100 miljoonan auron vetylaitosta”
Vähän harkintaa saisi olla näissä suunnitelmissa. Vedyn tuotanto on ihan ok jos sille on käyttöä. Metaanin “tuotanto” on todellakin paikallaan jos se otetaan talteen jätevirtojen käsittelyssä. Metaanin talteenotto vähentää tehokkaasti kasvihuonekaasuja. Mutta metaani on paha kasvihuonekaasu. “Metaania vuotaa lähes joka kohdassa maakaasun tuotantoketjussa - jopa kaasuautosta vuotaa ilmastoa lämmittävää metaatia” kirjoitetettiin TM:ssakin taannoin. Mitä järkeä tuottaa hiilidioksidista noin 20 kertaa pahempaa kasvihuonekaasua vaikka siitä vain pieni osa vuotaisikin.
Tuotetaan sähköä, tehdään vetyä ja käytetään vety vetynä.
Maakaasu, diesel- ja ottomoottorit ovat joka tapauksessa väistyviksi suunniteltuja liikennepolttoaineita. Ylimenokauteen riittää perinteisiä polttoaineita. Jos taas polttokennoihin uskoo niin vety on parempi vaihtoehto kuin maakaasu.
Kärjistäen voisi kysyä onko suunitelmissa ikiliikkuja: sähköstä metaania joka palaa turbiineissa ja pakokaasukattillasta saadaan sitten kaukolämpöä. Ikiliikkujiin ei kannata investoida.
No väärässä vai ei jääköön muiden arvioitavaksi. Pari asiaa kuitenkin.
Miten se vetykaasu pysyisi siellä järjestelmissä paremmin tallessa kuin metaani? Jos taas tarkoitat että vetyä on turvallisempaa päästää ilmakehään kuin metaania niin voi olla.
Sitten on hyvä tietää että mädätysprosessissa syntyy hiilidioksidia mädätysjätteestä riippuen pahimmillaan jopa sama määrä kuin metaania, yleensä kuitenkin vähemmän. Kerätäänkö tämä hiilidioksidi talteen ja muunnetaan sähkön avulla metaaniksi, vai päästetäänkö ilmakehään?
Ongelmanahan on se että joka tapauksessa biologinen aine hajoaa ja siitä syntyy metaani ja hiilidioksidipäästöjä. Se että kerätäänkö ne talteen vai päästetäänkö ilmakehään on hyvä kysymys.
Voitaisiinko luopua ajatuksesta että tulevaisuudessaon yksi “oikeaa” energialähde, vaan sen sijaan eri energialähteet läytävät omat käyttökohteensa, ja jos eivät niin poistuvat markkinoilta…
Totuutta ei välttämättä näissä asioissa aivan heti löydy, jos koskaan
Vety pysyy kaikissa järjestelmissä erittäin huonosti mutta nousee aivan pystysuoraan ilmaan olematta kasvihuonekaasu. Kaikki mätäneminen tuottaa tosiaan hiilidioksia. En kehota mädättämään sellaista joka voisi sitoa hiiltä pitkäaikaisesti. Kun puhutaan materiaalista joka mätänisi niin silloin metaanin talteenotto on paikallaan. Se on 20 kertaa parempi ekoteko kuin sivussa syntyvän hiilidioksidin talteenotto. Salkkuuni kuuluu SSAB ja Neste joilla on luontainen tarve vedylle, jos vähän katselee ympärilleen niin varmaan löytyy muitakin yrityksiä. Voisi myös kysyä että onko Mikkelin metsissä paljon tuulivoiman tuotantoa. Sähkön siirrossa on myös tehohäviöitä. Onko Mikkeli jotenkin erityisen hyvä kohde tällaiselle tuotannolle muuten kuin että sen ohi kulkee paljon raskasta liikennettä. En usko myöskään P2X teknologiaan (ainkaan vielä) mutta sekin olisi parempi kuin metaani.
Kärjistäen voisi epäillä että sähkölaitokset etsivät ratkaisua päästä eroon halvan tuulisähkön aiheuttamasta paineesta muulle sähköntuotannolle. Ratkaisemmalla tuulisähkön aiheuttaman hintapaineen muun tuotannon kannattavuus pysyy ennustettavana. Ja tämä on todellinen investointiperuste. Koska omistan myös Fortumia niin teoriassa voisin ajatella tämän positiivisestikin.
Ehkä siitä hiilidioksidista kannatta kuitenkin olla huolissaan paristakin syystä.
Ensinnäkin hiilidioksidia ei ole nähty niin “vaarallisena” kasvihuonekaasuna kuin metaania, mutta viimeisten näkemysten mukaan hiilidioksidin vaarallisuus ilmakehässä johtuu siitä että se häviää ilmakehästä hitaasti,
Toinen syy on hiilineutraalisuuden tavoite, jossa hiilidioksidipäästöt ovat keskiössä.
Mätänemistä tapahtuu väistämättä kun orgaaninen aines hajoaa, sitä ei sinänsä tarvitse mädättää.
Olet oikeassa että raakaraudan tuotannossa ollaan ottamassa käyttöön vetyyn perustuvaa uutta raudan jalostuksen teknologiaa ja toivon että se onnistuu. Onhan myös metalliteollisuuden tarpeisiin tehty “orgaanista” hiiltä jo jonkin aikaa. Siinäkin lopulliset tulokset antavat vielä odottaa itseään.
Sitten noista tehohäviöistä sen verran että luulen että sähkön siirtohäviö on paljon pienempi kuin hävikki joka syntyy sähkön muuntamiseksi vedyksi tai vain vedyn valmistusta.
A new report from Guidehouse Insights examines the strategy and execution of 16 leading electrolyzer vendors, with Plug Power, ITM Power, Nel Hydrogen, and Joh…
Sektorikytkentä on se avainsana tässä ja järki avautuu vasta systeemitasolla tarkasteltuna.
Eli metaani menee liikennepolttoaineeksi, ei kaasuturbiiniin. Tasemielessä päädytään toki plusmiinus nollaan, kun metanoinnissa sidottu hiilidioksidi vapautuu rekan putkesta taivaalle, mutta onhan siinä sitten silti vältetty fossiilisesta lähteestä napattu metaani (eli maakaasu) tai diesel, joka muuten käytettäisiin rekan liikuttamiseen.
Ja joo, vetyä rekkoihin (t: ex- hyzonisti), mutta eipä täällä meillä vaan ole sitä varten minkäänlaista jakeluinfraa tässä ja nyt. Metaanille sentään on, joten ilmastomielessä päästään nopeammin plussalle ja ehkä sitten aikanaan 2040 tietämissä se metanointi voidaankin lopettaa ja käyttää pelkästään lyysereitä. Se siirtymäkausi tulee kuitenkin kestämään 2050 tietämille, niin isoista asioista vain on kyse.
Ja käsittääkseni ajatus on, että tarvittava sähkö tehdään nimenomaan uusilla tuulimyllyillä, joten niitäkin saadaan sivussa lisää. Ja vaikka tehdään PPA jossain pohjanmaan perukoilla olevan tuulivoimalan kanssa, niin kyllä se elektroni sinne Mikkeliin saapuu siitä lähimmästä generaattorista kuitenkin, ei sinne mitään erillisiä suoria linjoja rakenneta. Sertifikaattikauppaa se vaan on.
Näinä aikona voi kuitenkin myös miettiä tällaisten järjestelmien vaikutusta huoltovarmuusasioihin, jotka eivät toki parilla laitoksella vielä kokonaan ratkea. Mutta kuitenkin…
Veikkaan myös, että kohtuullinen määrä harkintaa käytetään kun 100-500M€ investoidaan, siinä pitää jonkun jo käyttää ihan omaakin rahaa… Tuskin noilla summilla kuitenkaan kovin moni kuntatason toimija lähtee hedgaamaan omaa nykyistä tuotantoaan, ei riitä paukut monellakaan.
EV-sektorilla on sijoittajan riskit korkeat. Myöskin todella paljon vilunkia harrastellaan niissä piireissä. Tässä on viimeisin oman lukujen kaunistelija, joka narahti ns housut kintussa:
Liikevaihto 77miljardia DKK, konsensus taisi olla 58.
EPS reilu 24 ja konsensus vähän alle 28.
“Gross investments for 2022 are expected to
amount to DKK 38-42 billion. The outlook
reflects a high level of activity in Offshore
(Hornsea 2, Greater Changhua 1 & 2a, Borkum
Riffgrund 3, Gode Wind 3, Ocean Wind 1,
and our US North East cluster projects) and in
Onshore (Helena Energy Center, Old 300, and
projects from our substantiated pipeline)”
Ruotsalaisen Innencon suunnalta ollut hiljaista, viimeisin osakkaille suunnattu uutiskirje tuli lokakuussa.
Heillä on tulossa jo kolmas ilmoitettu yhtiötapaaminen tälle vuodelle 14.2 klo 11.00 suomen aikaa.
Jospa sen jälkeen olisi vähän viisaampi yhtiön suhteen.
Laitoin viestiä, että haluan seurata tapahtumaa elektroonisesti :] tietokoneen välityksellä
Vinkkinä jos muita osakkeen omistajaa täällä kiinnostaa seurata yhtiökokousta niin kutsu/seurantalinkki tulenee seuraavanlaisella viestillä, laita omat tiedot, osakemäärä.
"Hej,
Vill anmäla mej till som deltagande av extra bolagsstämma den 14 februari 2022 kl. 10.00.
Jag vill följa bolagsstämman elektroniskt.
