Kyllähän sitä suomalaisetkin koittaa kehittää. Nämä ei ainakaan pilaa maisemaa toisin kuin tuulivoimalat.
4 tykkäystä
Aaltovoiman haasteena taitaa olla aaltojen mataluus mikä edellyttäisi laitteilta hirmuista kokoa. Mitä isommat aallot niin luultavasti sitä hankalampaan energiankaappaus ja siirtäminen mantereelle.
Vuorovesivoimaloissa lienee enempi potentiaalia ja ne on helpompia hallita, mutta sopivia rakennuspaikkoja marginaalisesti. Esim norjan vuonojen padottaminen voisi vaatia melkoiset lupaprosessit luonnon monimuotoisuuden, laivareittien yms takia. Ranskassa ihan ok kokoinen vuoroesivoimala käytössä: Rance Tidal Power Station - Wikipedia
2 tykkäystä
5 tykkäystä
Vetyverkostoa pukkaa.
19 tykkäystä
Fingrid asettaa ehtoja sähkönsiirolle mm. OL3
Testikäyttöjen ajaksi.
1 tykkäys
20 tykkäystä
https://web-eur.cvent.com/event/00bc7f3f-476c-4a79-a62f-ba5b01fa9502/summary
Innovate UK and Innovate UK KTN will be hosting an online competition briefing webinar on behalf of the Department for Business, Energy and Industrial Strategy (BEIS) on the 26th April 2022 to share details of strands 1 and 2 of the Net Zero Hydrogen Fund (NZHF). The aim of the NZHF is to support the commercial deployment of new low carbon hydrogen production projects during the 2020s, ensuring the UK has a diverse and secure decarbonised energy system fit for meeting our increased ambition of up to 10GW low carbon hydrogen production by 2030.
This event is to brief potential applicants on strands 1 and 2 of the NZHF, which cover development expenditure (DEVEX) and capital expenditure (CAPEX) support.
About Event
The NZHF, worth up to £240m, will fund the development and deployment of new low carbon hydrogen production to de-risk investment and reduce lifetime costs. Both strands will support multiple hydrogen production technologies.
Strand 1 will provide development expenditure (DEVEX) for front end engineering design (FEED) and post-FEED activities, aiming to build the pipeline of hydrogen production projects to measurably move these closer to deployment.
Strand 2 will provide capital expenditure (CAPEX) support for hydrogen production projects that do not require revenue support through the Hydrogen Business Model (HBM). Applicants for strand 2 must demonstrate how they will develop a credible project that will contribute to the at-scale production of low-carbon hydrogen by 2025.
4 tykkäystä
2 tykkäystä
Indian state-owned power giant seeks 1GW of electrolysers for upcoming green hydrogen tender bids
NTPC Renewable Energy issues notice for bids from domestic or international partners to provide turnkey electrolyser services and auction application support
NTPC Renewable Energy Ltd yesterday said it would hold a tender for prospective partners, with the winning bidder or bidders supplying, installing, commissioning and maintaining 400MW of proton-exchange membrane (PEM) electrolysers and 600MW of non-PEM electrolysers, as well as the balance of plant.
Only companies of a certain size will be allowed to bid into NTPC’s electrolyser-provider tender — those with a total annual production capacity of 50MW, an average annual turnover of more than $64m over the past three years, and a line of credit from a bank of at least $21m. The document adds that “the bidder should have positive net-worth as on the last day of the preceding financial year” — meaning that its assets are worth more than its debts.
3 tykkäystä
Tä? Suomi mainittu?
Finland could hold the answer to generating the required amounts of green hydrogen for Europe to achieve its net zero emission by 2050 goals.
24 tykkäystä
Olin just tulossa linkittämään tätä. Tuossa artikkelissa heitetyt lukemat eivät ole kovin pieniä… Lukusuositus.
Mut hyvä bongaus sinulta.
4 tykkäystä
Pidetään sormet ristissä Bloomin puolesta:
Uutinen joulukuulta 2021
Bloom Energy today announced that NTPC Limited, India’s largest energy conglomerate under the jurisdiction of the Ministry of Power, has selected Bloom’s electrolyzer and hydrogen-powered fuel cell technologies for the country’s first green hydrogen-based energy storage deployment.
Bloom Energy (India) Private Limited, a wholly owned subsidiary of Bloom Energy, was selected for its holistic, comprehensive and efficient technology ecosystem spanning green hydrogen production and carbon-free power. The initial collaboration between NTPC and Bloom Energy India is expected to serve as a foundation for expanded future cooperation.
10 tykkäystä
Tämä H2-view tuo luvut turhan vetykirkkaasti esille. Kyseessä kuitenkin “vain” mahdollisuudesta, joista on spekuloitu ja spekuloidaan ympäri eurooppaa jatkuvasti.
Minusta tuossa jopa hieman harhaanjohtavasti yhdistetään tuulivoiman 150 GW liityntäkysyntä suoraan vedyntuotantoon, kun kyseessä on kuitenkin tuulivoimaliityntöjen tiedusteluista (lähes koinaan maatuulivoimaa). Samoin mainitaan jo sovituista 5000 MW edestä tuulivoiman liittymissopimuksista (2022-2024 valmistuvat), jotka ei suinkaan ole vedyntuotantoa varten, vaan kaikki sovitut hankkeet.
Mutta potentiaalia toki on, jos vetyä kysytään, niin tuulivoimalla sitä meillä saadaan tuotettua, sen siirtäminen sinne kysyntäkohteille vaatiikin sitten omat temput (sähkön ja vedyn siirtoinfrastruktuuri). Esim. tuollaisen 300TWh energian mahdollistava siirtoinfrastruktuuri ei ole halpa toteuttaa. Vertailukuvauksena se DN1200 vetyputki vastaisi 15kpl 400kV sähkönsiirtoyhteyksiä, kumpi tulee halvemmaksi ja järjevämmäksi maankäyttöä nähden, toteutuuko tuulivoimahankkeista riittävä määrä ja sijoittuuko ne järkevästi uutta infrastruktuuria ajatellen…
8 tykkäystä
Vesalta hyvä ketju
9 tykkäystä
Iso vihreän vedyn keskittymä tulee Australiaan:
Isoja on nuo uusien työpaikkojen määrät mitä tuon kokoluokan projektit synnyttää.
14 tykkäystä
Fiidiltä tuli Ramez Naamin haastattelu liittyen Venäjä-Ukraina sotaan.
Jos muuten aurinkoenergia kiinnostaa, niin kannattaa lukea kyseisen herran kirjoitus vuodelta 2020. Solar’s Future is Insanely Cheap (2020) – Ramez Naam
9 tykkäystä
Tässä on yksi kiinnostavimmistä vetyuutisista pitkään aikaan… Solid-State Hydrogen. Halvempi, pienempi ja kevyempi kuin litium-akut ja vetysäiliöihin verrattuna täytön yhteydessä ei ole tarvetta pumpuille, kompressoreille eikä jäähdyttimille.
5 tykkäystä
Tuleeko yhteiskäyttöisiä sähköautoja? Tulee taajamiin ja paikkoihin, jossa käyttötarpeet ovat satunnaisia, lyhyitä ja tilaa vähän. Yhteisöt ja yhtiöt (jopa asunto-osakeyhtiöt) omistavat ja jakavat. Vrt. kaupunkipyörät ja sähköpotkulaudat. Mutta yhteiskäyttö ei sovi kaikkialle, ihmiset haluavat omistaa. Asuminen myös hajaantuu entistä enemmän. On tilaa (sähkö)autoille. Autoista tulee puoliautomaattisia, personoituja henkilökohtaisia kulkuvälineitä, vastaavasti kuin puhelin tuli jokaisen taskuun. Poikkeuksellisille matkoille ja erikoistarkoituksiin vuokrataan kätevästi erikoisauto.
Tuleeko robotakseja? Tulee määrätyille kiinteille linjoille, ei kaikkialle. Epätasaisessa kuormituksessa ei enää ajeta tyhjillä busseilla vaan tarpeen mukaan tilauksesta. Tasaisen kuormituksen linjoilla ajavat hop-on/hop-off tyyppiset pienoisbussit. Tieinfra suunnitellaan kommunikoimaan kulkuvälineiden kanssa.
Täysin itsestään ajava auto? Vrt robotaksi. Ei tule koskaan kaikkialle.
Lataaminen? Aurinkokennoista tulee pakollisia katoille ja lähes kaikille pinnoille. Akkujärjestelmien avulla katto ottaa sähköä talteen ja lataa sen yöllä sähköautoon. Kännykän lataaminen onnistuu bussipysäkillä ja bussissa. Aurinkokennojen merkitys kasvaa, mutta lisäksi sähköä tuottaa aurinkokeräimet, vuorovesi, tuuli ja monet muut uusiutuvat energialähteet yhä laajemmin ja hajautetummin.
Mihin sijoittaa: Tämä ala on vasta alussa. Voittajia tulee ja haastajia kaatuu. Autot, akut, infra, käyttöliittymät jne jne tarjoaa huikeita mahdollisuuksia. Onko myös suomalaisia voittajien joukossa? Jää nähtäväksi, kandeja on. Osa voittajista on vielä piirustuspöydällä ja osa häviäjistä käy läpi kuuman hypen.
6 tykkäystä
Näihin voi kommentoida, että yhtiöhallinnollisesti aivan karmeita gryndaajan näkökulmasta. Ei ainakaan oman työnantajan osalta pidätä hengitystä, että näitä uudiskohteisiin hirveästi tulisi 
Tämä toki koskee Suomea.
Edit: @Ripetirip Siis varmasti näitä tulee myös jatkossakin, mutta aika iso homma tuota on järjestellä eikä käyttökään ole ollut ihan ongelmatonta. Tosin osa tästä varmasti sellaistakin kun ei ole selkeitä pelisääntöjä vielä tuon osalta luotu.
1 tykkäys
@Ripetirip Skaalautuu stanan huonosti. Työssäkäyvät ihmiset jotka omistavat lapsia elävät about samaa rytmiä. Eli autojen käyttöaste on tiettyinä vuorokauden aikoina erittäin iso, joten myös yhteiskäyttöautoja tarvitsee olla paljon. Tyyliin 1:1 käyttäjien kanssa.
Sama sitten loma-aikoina. Hiihtämään on mentävä hiihtolomalla, joten kaikilla on taas tarve autoille yms.
Pienessä mittakaavassa toimii kyllä. Esimerkiksi kimppakyydit työpaikoilla.
5 tykkäystä