Saksan rakennuskannasta suuri osa käyttää maakaasua lämmittämiseen ja ruuanlaittoon. Saksalla on myös koko maan kattava maakaasuputkistojärjestelmä. Koska tietämykseni mukaan maakaasuputkia ei voi suoraan käyttää vedyn kuljetukseen, niin vedystä tulee ensin CO2:sen kanssa tehdä maakaasua. Samaan putkistojärjestelmään syötetään myös biokaasut.
Rakennusten lämmityksen infrastruktuuri on niin iso, että sen muuttamiseen menee vuosia, eikä se ole tarpeellistakaan, koska on vihreää maakaasua.
Talokohtaisilla aurinkokennoilla hoidetaan sitten tulevaisuuden lisääntyvä jäähdytystarve, niin ei tarvitse rakentaa suurempikapasiteettisiä sähköjohtoja.
2 tykkäystä
Nyt on potentiaalisen oloinen vetyjauhekeksintö. Kustannus- ja energiatehokkuusluvut tosin vielä puuttuu.
This will be much, much easier to transport than pure hydrogen. EAT gives the example of the world’s first hydrogen-shipping ship, the Suiso Frontier, a 116-meter (381-ft) cargo ship that can carry 88.5 tonnes of hydrogen, cryogenically cooled into a liquid state at great expense. The Si+ powder will weigh more, but it’ll also take up a ton less space. The same amount of hydrogen can effectively be carried in about 33 shipping containers full of Si+ powder, so a standard cargo ship’s ~10,000 container capacity represents the ability to carry ~30,000 tonnes of hydrogen – or 339 times more than the Suiso Frontier.
4 tykkäystä
Ei suoraan, mutta sekaan voi hieman blendata vetyä. Samanlaisia 20% sekotuksia on tehty muistaakseni myös UKn suunnalla.
7 tykkäystä
Summa summarum:
sähköllä ajaminen tulee olemaan talvella tod näk perkeleellisen kallista ja kaikkiin taloihin asennettavat ILPU:t taitaa olla mahdoton tehtävä
Näitä voi heitellä, mutta mielestäni tuossa ei ajatella sitä isoa kuvaa vaan putkimaisesti nykytilannetta ja fossiilitalouden näkökulmaa. Ei tästä helppoa urakkaa tule, varsinkaan kaasuun lukittautuneissa maissa.
Vedylle on niin paljon käyttöä, että menee kymmeniä vuosia ennen kuin kaikki ne kohteet, joita on mahdoton sähköistää, on saatu vihreiksi. Sementin valmistus, teräksen valmistus, kaikki mihin nykyään käytetään harmaata vetyä. Miksi haihatella jostain vetylämmityksestä ja vetyhenkilöautoilusta, joihin on toimivia sähkövaihtoehtoja?
@Samsam Totta kai asia on näin. En epäile lainkaan, että vielä 2040-luvullakin pieni osa ihmisistä niche-tarpeillaan päätyy hankkimaan (käytetyn?) polttomoottoriauton. Yritän kuitenkin keskittyä isoon kuvaan ja pitkän tähtäimen voittajaratkaisuihin omissa pohdinnoissani ja sijoituksissani.
6 tykkäystä
Koska sähköautot eivät tule koskaan olemaan ratkaisu kaikille henkilöautoilijoille. Se ei ole yksinkertaisesti mahdollista. Sähköautot tulevat toki olemaan yksi olennainen ratkaisu, mutta yhtä varmasti se ei tule olemaan ainoa. Ja niin kauan kuin tätä ei ymmärretä, niin kauan (fossiiliset) polttomoottorit pysyvät liikenteessä.
Rinnalle tarvitaan muitakin vaihtoehtoja, kuten vety tai biokaasu tai joku muu. On teknisestikin mahdotonta sähköistää koko henkilöautokantaa. Sähköverkot eivät riitä. Kaikilla ei myöskään ole mahdollisuutta hankkia omaa latauspistettä. Ilman tätä, sähköauto on täysin järjetön näillä latausajoilla sekä toimintamatkoilla.
15 tykkäystä
Samoilla linjoilla. Pointtini vain oli, että.tuo n. 20% blendaus voinee onnistua ilman suurempia muutoksia. Siihen en ota kantaa mikä on järkevää 
. Mielestäni olisi sulaa hulluutta olla tutkimatta/selvittämättä miten nykyistä olemassaolevaa kaasuverkostoa voisi hyödyntää tulevaisuuden vetyinfraan.
"While current data indicates that existing pipelines and appliances can only handle a mix containing up to about 20 percent hydrogen before requiring major upgrades, Southern California Gas wants to find out if that proportion could be increased. “We and others, including the DOE, are very interested in learning what those limits are.”
Edit: mitä nopeaa katselin linkit/tutkimukset löpi niin kaikissa näissä taisi olla lähtökohtana se, että putkistossa käytettävää vetyä ei tehtäisi vihreänä? Siinä en mitään järkeä näekkään.
5 tykkäystä
Jos haluat saada käsityksen isosta kuvasta, niin hylkää yksioikoinen ajatus pelkästä energiatehokkuudesta. Se ei ole ainoa ratkaiseva tekijä. On olemassa muita, jopa ratkaisevampia tekijöitä. Esimerkiksi FCEV:n tietyt käyttö-ominaisuudet ovat BEVin vastaavia huomattavasti parempia. Ja näillä on iso painoarvo.
Tämä kuva avaa hyvin mitä ajan takaa miksi FCEV:t eivät ole haihattelua:
https://twitter.com/HyEconomy/status/1550975987176951809?s=20&t=pX8i3ZL1_Tzyrt7F7rG7vA
Googlekääntäjällä:
Polttokennoautot, jotka käyttävät vetyä suotuisista paikoista, voivat saavuttaa korkeamman EE-käytön tehokkuuden (17-19 %) kuin akkuajoneuvot (12 %), jotka on ladattu vihreällä sähköllä Saksan EE-järjestelmästä. Ajoneuvoissa, joissa on huippupaikoista peräisin olevia e-polttoaineita (11–13 %), tämä arvo on samanlainen kuin Saksasta uusiutuvaa sähköä käyttävillä BEV-autoilla.
4 tykkäystä
Hollantikin on asiasta kiinnostunut:
Ei nuo lämmitysjutut ole minulle niin tuttuja enkä ole niihin perehtynyt. Pöhinää on paljon tuossa vedyn tunkemisessa kaasuverkostoon keski-euroopassa. Olemassa olevan infran uusiokäyttö on selkeästi tavoitetila.
Itsekkin tunnistan että vihreälle vedylle on enemmän kysyntää kuin tarjontaa seuraavan 15 vuoden ajan. Niin moneen paikkaan se soveltuu hyvin tai erittäin hyvin.
2 tykkäystä
Millä perusteella juuri 15 vuotta? Minkä uskot olevan ratkaisu (tai tärkeimmät osa-alueet) joiden avulla vihreää vetyä saadaan tuotettua tarpeeksi?
Tässä vähän vanhemmssa tekniikan maailman artikkelissa valotetaan hyvin kuinka paljon sähköä tarvittaisiin vedyn tuottamiseen elektrolyysillä Tekniikan Maailma
Itseäni epäilyttää että onko mahdollista rakentaa riittävä määrä uusiutuvia energianlähteitä vetytalouden tarpeisiin, kun otetaan huomioon että samaan aikaan noiden uusiutuvien lähteiden sähköä tarvitaan myös korvaamaan fossiilistin lähteiden sulkemisesta johtuva vaje.
Palstalla ei ole kovin paljoa ollut keskustelua ”vaihtoehtoisista” ratkisuista vedyn tuotantoon. Kiinnostaisikin löytyykö mitään lupaavia yrityksiä vai ollaanko tässä vielä perustutlkimuksen tasolla kaukana kannattavasti liiketoimminnasta?
1 tykkäys
Keskusteluun lisäten, mitä sijoituskohteita raati näkisi potentiaalisina kun uusiutuvat nousevat taas uudelleen keskusteluun?
Vanhat elementit: varastointi ja jakelu ovat keskiössä itse tekniikan, hinnan ja tuotannon lisäksi.
NEL, Plug, Aker ja Siemens lähinnä mielessä. Ehkä Shell ja BP ns. perinteisistä?
Uusiutuvat eivät pysty (täysin) korvaamaan fossiilisten lähteiden sulkemisesta johtuvaa vajetta. Tämä johtuu siitä että niistä ei tule luotettavasti sähköä. Sopii seurata Fingridin statistiikkaa tuulivoiman osalta niin alkaa ymmärtää mikä se ongelma on (alla esimerkki, jolloin tuulivoima tuotti 110 MW asennetun kapasiteetin ollessa 3257 MW, aurinkovoima ei-yllättäen helmikuussa nollassa).
Toisin päin, tulee olemaan tilanteita jolloin samat myllyt tuottavat sähköä merkittävästi yli tarpeen. Tämä vaihtelu voidaan tasoittaa varastoimalla sähkö vedyksi voimalan kyljessä käyttäen elektrolyysereitä. Tästä esimerkkinä maailman suurin lyyseridiili, 1 GW Plugin ja H2 Energy Europen kanssa, Plug Lands 1 GW Electrolyzer Order with H2 Energy Europe
16 tykkäystä
Vielä itselleni jatkaen. Tämä on sama kuin kolmasosa Suomen tuulivoimaloista saisi lyyserin kylkeen joka imee sen kaiken tuotannon. Wow.
13 tykkäystä
Itse lähdin tätä alaa sijoitusmielessä opiskelemaan menemällä yksitellen läpi cleantech-etf:ien ja rahastojen sisältösivuja. Parempaa paikkaa en ole keksinyt.
Eli siis ”full holdings” -kohta auki ja aina kun tulee tuntematon nimi vastaan niin googlesta tutustumaan. Saa loistavan kuvan melko nopeasti, että mitä ratkaisuja markkinalla on toistaiseksi. Tietty niihin sijoittaminen sitten on ihan oma taiteenlajinsa, pitää olla rautainen luotto omiin kykyihin kun lähtee siitä voittajafirmoja valitsemaan 
Mutta onneksi ei itseluottamusta puutu meiltä!
Keskustelua eri firmoista löytyy täältä foorumilta joistakin, erityisesti länsimaissa listatuista, ihan hyvin. Aurinkoenergialle on ketju, lyyserivalmistajilla on ketjuja, jne. Tässä ketjussa on käyty ylötasoisemmin energia-alaa, haulla voi löytyä aika hyvin juttuja monista firmoista. Akkupuolen kehitykselle ei omaa ketjua ole, joten siitä varmaan parhaat kirjoitukset löytyy muualta. Esim Intercalation Station twitterissa on ihan hyvä.
9 tykkäystä
Huomenna on sähkö halpaa. Voisiko olla 12 kuukauden pohjat melkein?
Tuulivoiman tuotanto nousee huomenna Suomessa 2000 megawatin yläpuolelle. Liene voi olettaa, että Ruotsissakin on yltäkylläisesti kapasiteettia tarjolla ja sähkö pitää vain dumpata jonnekin. Kunhan Olkiluoto starttailee niin tuo kuluttajalle toivoa, että ehkäpä se hinta ei karkaa taivaisiin. Ehkäpä energian varastointikin ottaa askeleita eteenpäin, kun nämä ns ilmaisen sähkön päivät yleistyvät
6 tykkäystä
Häätyy sanoa että itsellänikin käynyt mielessä alan vaihto.
4 tykkäystä
Olisiko kuitenkin siten, että osakeoptioiden ym. huippupalkkojen jälkeen on varaa olla idealisti ja puhdistaa omaatuntoa ottamalla hivenen huonommin palkattu työ oikealta toimialalta? Tuskinpa noissakaan työtehtävissä köyhtymään pääsee riippuen toki siitä mitä tekee.
Suurimmalle osaa amerikkalaisista tuskin realismia
3 tykkäystä
Goldman Sachsin arvioita Euroopan energiamarkkinoiden kehityksestä,
jopa 10.000 miljardin investoinnit edessä 2050 mennessä, huippu 2035.
Sähköistymistä ja vetyä tukee mm kallis energia…
12 tykkäystä
Onko Euroopassa Enphasen kaltaisia toimijoita (kokonaisvaltaisia järjestelmätoimittajia), jotka voisivat nousta samaan liittoon?
Olisi hyvä saada tähän pohdintaa kun markkina vetää eli löytää hyviä sijoituskohteita kun palstalla on niin älyttömästi tämänkin alan osaajia 
.
2 tykkäystä
Omalla kohdallani kyllä ihan puhtaasti siitä kyse että mihin haluaa sen oman panoksen antaa. Big tech alkaa olla nähty…
1 tykkäys
Huutelin jo toisessakin langassa, mutta osaisiko foorumi auttaa: mitä listattuja (pohjois)eurooppalaisia firmoja on, joilla olisi mieluusti päästötöntä tuotantoa (tuuli, ydinvoima)?
Erityisesti kiinnostavat sähköyhtiöt, mutta muistelin, että joku fiksu oli hoksannut, että jollain (oliko ruotsalainen tai norjalainen) firmalla oli rutosti tuulivoimakapasiteettia, vaikkaei se pääbisnes ollutkaan.