Oli juttua jo aiemmin tuosta vedyn siirtämisestä kaasuputkissa. Tässä on uusi artikkeli saksanmaalta. Vaatii joko saksan kielen taitoa tai sitten google. Summa summarum, näitä projekteja aikaistettu jopa 5 vuodella ja tavoite on nyt vuosi 2030. Niiden joita asia kiinnostaa niin annattaa lukaista. Itse pidän siis tätä jo varmana asiana, että vetykaasua tullaan siirtämään myös putkistoa pitkin. Ja se taas vaikuttaa positiivisesti aika moneenkin juttuun.
Keijolla on vahva fiilis että tosiaan lyyserikauppiaille hockey stick -teoria tulee tutuksi. Koska aikaa on vähemmän mitä viime vuonna ollaan ajateltu, niin todennäköisesti toi lapa on ennakoitua jyrkempi. Laitan vielä tämän twiitin joka aika hienosti visualisoi kehityksen kulun.
Harjanne on Suomen politiikassa aika harvinainen tapaus näissä asioissa, koska tietää aika hyvin mistä puhuu.
Pari nostoa:
“Ensinnäkin, vedyn tuottaminen tällaisessa mittakaavassa vaatii massiivisesti puhdasta energiaa. Vety ei siis ole oikeastaan energianlähde, vaan energiavarasto – jopa tämä perusasia tuntuu välillä unohtuvan. Energiavarastona vety periaatteessa täydentää hienosti jatkuvasti kasvavaa, vaihtelevaa aurinko- ja tuulivoimaa. Pelkällä näiden “ylijäämällä” ei kuitenkaan tuoteta läheskään riittävää määrää vetyä. Elektrolyyserien taloudellisuus myös kärsii, jos niitä pyöritetään vaihtelevan tuotannon tahdissa eikä jatkuvasti. Vedyn tarve alleviivaakin ydinvoiman roolia osana kestävää energiapalettia.”
“Vetytalouden energiantarvetta korostaa entisestään vääjäämätön perusfysiikka. Kaikki energian konversio ja kuljettaminen hukkaa väistämättä energiaa, ja vetytaloudessa näitä askelia tulee väistämättä monia. Matkalla vedyn tuotannosta loppukäyttöön koko prosessiin käytetystä energiasta saattaa olla käytettävissä enää alle kolmannes. Energiantarpeen ohella tämä alleviivaa vedyn järkevää hyödyntämistä: jos jokin käyttötarve voidaan kattaa suoraan sähköllä, se kannattaa tehdä niin eikä vedyn kautta. Tämä on myös perimmäinen syy sille, että vety jää henkilöautoissa marginaaliseksi käyttövoimaksi. Vetyautoilu on energiataloudeltaan varsin kehnoa.”
“Vetytalouden haasteet eivät tietenkään tarkoita sitä, etteikö vetytaloutta pitäisi rakentaa ja vauhdilla. Fossiilienergiasta on yksinkertaisesti pakko päästä mahdollisimman pian ja kattavasti eroon, ja puhdas vety on tässä tärkeässä roolissa. Jalat ilmassa keuliminen ja perusasioiden ohittaminen voi kuitenkin johtaa kehnoon politiikkaan, pullonkauloihin ja pettymyksiin. Vetytalouden keskeiset haasteet juontuvat perustuvanlaatuisesta fysiikasta. Poliitikot voivat toki säätää kaikenlaisia lakeja, mutta eivät ohittaa fysiikan lakeja. Yrittää toki voi, mutta siinä käy kehnosti.”
Energiateollisuus julkaisi eilen Energiaverkot 2035 tiekartan, Energiaverkot 2035
Projektissa luotiin visio ja tiekartta Suomen sähkö-, kaukolämpö-, kaasu- ja vetyverkoille. Linkin takaa löytyy laaja raportti aiheesta, johon tutustamalla pääsee syventymään aiheeseen. Itselleni nostin pääantina sektori-integraation, että tulevaisuudessa verkot toimisivat tiiviimmin yhteen. Yritysten kannalta se voisi tarkoittaa sitä, ettei kannattaisi erikoistua yhteen energiamuotoon vaan pitää ne rinnakkain.
Toinen kohta, mitä jäin pohtimaan on kaukolämmön merkitys tulevaisuudessa. Viime vuosina kaukolämmön asemaa on tarkoituksellisesti heikennetty ja kannustettu siirtymään muihin lämmitysmuotoihin. Vetytaloudessa ylimääräistä lämpöä syntyy merkittävästi ja vedyn kannattavuus paranee, jos lämpö saadaan hyödyksi. Helpoin tapa siirtää lämpö hyötykäyttöön olisi kaukolämpö, mutta entä jos kaukolämmön markkinat ovat kutistuneet merkittävästi?
Tiekartan osa-alueet
Ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää merkittäviä investointeja nykyisiin ja uusiin energiaverkkoihin
Vahvat sähkö-, lämpö-, kaasu- ja vetyverkot mahdollistavat Suomen vihreän kasvun, uudet teollisuusalat ja kestävän viennin.
Toimivat markkinat ja toimitusvarma energiajärjestelmä tuovat turvaa.
Sähkö-, lämpö-, kaasu- ja vetyverkkojen tiivis yhteistyö lisää energiajärjestelmän joustavuutta ja kustannustehokkuutta.
Energiaverkot palvelevat asiakasta kestävästi, edullisesti ja luotettavasti.
Täällä on varsin mielenkiintoinen webinaari aiheesta vety, energiatehokkuus ja onko sillä minkä verran merkitystä:
Suosittelisin mutta taitaa olla maksun takana. Summa summarum, sen verran voin avata että tavallaan hyötysuhteen merkitystä kuvattiin pyranidilla jossa hyötysuhde oli korkein ja näkyvin osio rakennuksesta ja loput merkitsevät asiat olivat sen pyramidin kivijalka ja ne ovat isommassa roolissa.
Muut tärkeämmät osiot pyramidissa koostui robustness ja productivity. Nämä olivat se juttu.
Sen lisäksi sivuttiin sitä, että miksi vetytalous on nyt uudelleen tulossa. Syy on se, että kun päästöjä on aiemmin aiottu leikata 20-40% niin vetyä ei ole siinä tarvittu mutta net zero tavoite vaatii vedyn käyttöönoton.
Sen lisäksi käsiteltiin cost vs value aspektia. Tämä pätee varsinkin ammattiliikenteessä. Value tärkeämpi.
Yksi tärkeä maininta oli siinä, että efficiencyn maksimointi todennäköisesti kurjistaa elämää ja nostaa muutosvastarintaa pystyyn. Tämän allekirjoitan täysin.
Lopuksi oli pieni katsaus miksi FCEV:t ovat niin monelle punainen vaate. Meni lievästi keittiöpsykologian puolelle, mutta osaa ihmisistä harmittaa että toinen ihminen tekee erilaisen valinnan. Se on muutosvastarintaa. Siinä mielessä tämä esiintyjä on hyvä puhumaan tästä asiasta, sillä hän on ollut cleantechnicalla töissä. Siellä ei paljoa vetyajoneuvoja hyväksytä
Harmittaa kun ei pysty tämän enempää avaamaan koska maksullinen sisältö ja muksukin kohta alkaa huutamaan. Mutta jos jotenkin pääsette katsomaan niin ei ollut ajanhukkaa. Lähdekritiikki tietysti. Itse pidän Matthew Klippensteiniä asiansa osaavana tyyppinä, jolla on pitkä ja monipuolinen ura puhtaamman energian parissa. Nähnyt molemmat puolet showsta.
Tässä epämääräistä listaa sähköbussivalmistajista. Mm Hyundai tekemässä isoa kaksikerroksista bussia. Myös Mitsubishi sekä Mersu omaa omia versioita sähköbussi-kentällä. Voisikohan noita nähdä myös Suomessa joskus? Volvollahan on tämä yksi sähköbussi Tampereen seudulla nysse-termin alla. Scaniallakin oma sähköbussi -suunta. Osa merkeistä on täysin vieraita. Jos noita alkaa näkymään seuraavan 5v sisällä Suomessakin enemmän, niin täytyy tutustua tarkoin.
Mites Tesla, Hyzon jne? Olisivatko he potentiaalisia bussi-infran valmistajia minkälaisella aikavälillä. Ainakin vetybussi voisi olla täysin mahdollista. Mites sitten kaasu? Kaasuhan olisi ilmeisesti luonnollisin energiamuoto.
Jenkkilän ilmastopakettiin mielenkiintoinen lisäkulma. Ehkä Hyzonikin saa ison lainan, jos rahat loppuu kesken.
"The law authorizes as much as $350 billion in additional federal loans and loan guarantees for energy and automotive projects and businesses. The money, which will be disbursed by the Energy Department, is in addition to the better-known provisions of the law that offer incentives for the likes of electric cars, solar panels, batteries and heat pumps.
The aid could breathe life into futuristic technologies that banks might find too risky to lend to or into projects that are just short of the money they need to get going."
Tampereen seudulle Pohjolan Liikenne tuomassa 26 Kiinalaista Yutong merkkistä akkubussia ? Niin ja aikaisemmin ainakin yhdellä linjalla ollut jo käytössä muutaman vuoden.
Taitaa vetybussit tulla pitkille matkoille myöhemmin.
Kun range aina kiinostaa, niin 300 km yhdellä latauksella ja lataus varikolla.
Hinta n. 500000 ja istumapaikkoja 35 kpl
Kehoitan laajentamaan näkökulmaa tässä. Hyötyajoneuvojen sähköistys tulee kaukana perässä henkilöautoista. Pelin voittaja on se tai ne raskaiden ajoneuvojen alustavalmistajat, jotka onnistuvat käyttövoiman muutoksessa muita paremmin - ei pelkästään linja-autoissa. Scania, Volvo, Renault, MAN, DAF, Mercedes jne. Tällä hetkellä on vaikea saada rahalla kaikilta valmistajilta täyssähkökuorma-autoa.
Hän on ollut myös Clean technicalla kirjoittajana. Eli niin pro-Tesla sivustolla kuin olla ja voi. Sivuston nimestä huolimatta siellä on edelleen pääasiassa Teslaan liittyviä juttuja. Ja käsittääkseni siitä sitten palasi takaisin vedyn ja polttokennojen pariin.
Oletan että siihen liittyi hänen kommentti:
Early in my career I was taught that
efficiency was a BIG thing, if not the
BIGGEST thing…
But life later taught me that efficiency
isn’t actually a BIG thing. And it
certainly isn’t the BIGGEST thing
, no työläiskaupunki 