Energia-alan teknologinen kehitys ja sijoitusmahdollisuudet

Ja ainahan siihen voi pykätä lyyserin viereen ja pitää tuulivoimapuiston irti kantaverkosta. En usko, että Suomessa kaikkea tuulivoimaa on alunperinkään tarkoitettu liittää verkkoon, vai olenko tässä väärässä?

7 tykkäystä

En tiedä näistä tulevista voimaloista mutta kyllä kaikki nykyiset on tarkoitettu verkkoon, on olemassa konsepteja joissa tuulivoimalat syöttäisivät suoraan lyysereitä jotka syöttävät vetyä putkia pitkin mutta ei tietääkseni ole vielä yhtään Suomessa rakennusvaiheessa.

3 tykkäystä

Aiemmin ansiokkaasti hyvin sivuttiinkin asiaa, että mitään sähkön ylituotantoa ei edes pitäisi olla mahdollista syntyä, koska kaikki ylijäämä olisi hyvä ajaa vedyksi, ammoniakiksi, metaaniksi tai muuksi varastoitavaksi hyödykkeeksi, jota sitten voidaan käyttää mahdollisten kulutuspiikkien aikana. Tuulivoimainvestoinnit näyttää olevan aivan erinomaisella mallilla ja ollaan varmasti hyvin lähellä tilannetta, jossa omavaraisuus on yli 100% kulutuksesta riippumatta kunhan se varastoidun energian käyttö säätövoimaan saadaan hoidettua kuntoon.

5 tykkäystä

Tietääkseni kokkolaan tulevasta tuulipuistosta osa liitetään kantaverkkoon ja osasta tehdään suoraan vetyä.

5 tykkäystä

Yritykset ja yrittäjät olkaahan nyt aktiivisia;

600x336

Tuen hakijoita pyydetään huomioimaan, että kilpailutus päättyy maanantaina 27.3.2023 kello 18:00. Viimeinen hetki jättää tarjous on kello 17:59. Vain tarjoukset, joiden tilaksi on merkitty ”tarjous on jätetty” huomioidaan tarjouskilpailun ratkaisussa. Tarjoukset, joiden tilaksi on merkitty ”kesken” tai ”ei aloitettu” ei huomioida lainkaan.

Stödsökande ombeds notera att anbudsutsättningen tar slut idag på måndagen 27 mars 2023 klockan 18:00. Sista möjligheten att lämna in ett anbud är klockan 17:59. Endast anbud vars status är markerad som "anbudet har lämnats in” kommer att beaktas vid beviljande av stöd. Anbud som är markerad som “pågår” eller “ej påbörjad” kan inte beviljas stöd.

Energiavirasto kilpailuttaa 27.02.-27.03.2023 tukea liikenteen vaihtoehtoisen polttoaineiden jakeluinfrastruktuurille. Suuritehoisille latauspisteille on haettavissa tukea 8,3 miljoonaa euroa ja uusiutuvan vedyn tankkauspisteille on haettavissa tukea 1,6 miljoonaa euroa.

10 tykkäystä

https://www.ox2.com/newsroom/press-releases-news/2023/ox2-to-develop-an-offshore-energy-hub-outside-the-coast-of-southern-sweden/

8 tykkäystä

Paljonkohan näistä energiamarkkinoista oikeasti jää hyötyjä Suomalaisille kun niin monessa on ulkomaalaiset firmat ja sijoittajat takana omistamassa ja rahoittamassa.Tuleeko tässä tilanne eteen että rusinat pullasta viedään ulkomaille ja haitat suomalaisille,vai miten tuossa mahtanee olla tilanne.

10 tykkäystä

Pääomaköyhä maa ja sellaisena se pysyykin kun meillä on vuodesta toiseen eritasoisest sosiaalidemokraatit vallassa. Ruotsissa on pääomia niin paljon enemmän että näitä hankkeita saadaan pystyyn paljon isommin.

Noh, parempi että joku edes tekee mutta kyllä tässäkin olisi joku suomalainen taho voinut ottaa näkemystä

15 tykkäystä

Kyllä ne hyödyt meille on huomattavat. Otetaan tuulivoima esimerkiksi, aurinkovoimassa toki paljon samoja hyötyjä.

  • Kiinteistöverot. Isosta puistosta voi tulla kunnan kassaan miljoonia vuodessa. Iso raha etenkin vähäväkisille maaseutukunnille.
  • Maanvuokratuotot. Voivat olla kymmeniä tuhansia euroja vuodessa per turbiini, jopa yli 50 000 euroa per turbiini raportoitiin viime vuoden lopulla. Isoissa puistoissa kymmeniä tai jopa sata turbiinia. Jos miettii että yhden turbiinin vuodessa tuottama liikevaihto on tyypillisesti puolesta miljoonasta miljoonaan, niin vuokrat ja kiinteistöverot on absoluuttisestikin aika iso osuus liikevaihdosta.
  • Rakentamisen aikaisista investoinneista jää merkittävästi talousalueelle infra, perustus ym. rakentamisurakoiden ja muiden palveluiden käytön muodossa, vaikka itse voimalakomponentit kait valtaosin tulevatkin muualta.
  • Maayhtiön henkilöstön palkat ja huoltojen tarvitsemat ostopalvelut jäävät meille. Ei tietoa missä kansainväliset konsernit näyttävät yhteisöveroja, mutta Suomen verokanta taitaa Euroopan mittakaavassa olla ihan kilpailukykyinen?
  • Jokainen sähköntuotantoinvestointi laskee sähkön hintaa Suomessa, mikä hyödyttää sähkön käyttäjiä. Samoin kauppatase paranee, kun energian ja energiasta tehtyjen tuotteiden tuonti vähenee ja vienti kasvaa.
  • Sähkön halpa hinta mahdollistaa muut energiaintensiiviset investoinnit Suomeen: teräs, sähköpolttoaineet, lannoitteet (ammoniakki), akkuvalmistus, datakeskukset ym. Ja näistä sitten pyörä lähtee pyörimään alusta uudelleen: kiinteistöverot, vuokratuotot, rakentaminen, huolto, palkat… ja Oy Suomi Ab:n kassa kilisee. :moneybag:
  • Geopoliittinen vaikutuskaan ei ole merkityksetön: jos tuotamme hyödykkeitä, jotka ovat muille välttämättömiä (kuten terästä rakentamiseen, lannoitteita ruoantuotantoon, polttoaineita ja akkuja liikkumiseen, datakeskuskapasiteettia tekoälyl… tai no kissavideoihin se menee mutta kuvitellaan että menee tulevaisuudessa tekoälylle) niin se lisää meidän sanan painoa kansainvälisillä areenoilla.

TLDR: Ajan hengen mukaisesti esitetään tiivistelmä vielä meemimuodossa.

27 tykkäystä

Heh! Viimeisen sadan vuoden aikana Ruotsissa on noin 80 % ajasta ollut sosiaalidemokraattinen hallitus ja vielä yleensä yksinvaltaisena puolueena. Pääomapuolta kuvaa hyvin Volvon entisen pääjohtajan, sittemmin pääomasijoittaja Per Gyllenhammarin irvailu: “Kun Ruotsissa porvarit voittavat vaalit, nousee pörssi päivän lähteäkseen sitten luisuun. Kun demarit voittavat, tulee päivän lasku, jota seuraa pörssikurssien kolmen vuoden nousu”.

Ruotsi, jossa olen asunut ja työskennellyt, on Euroopan kansankapitalistisimpia maita ja tämä on pitkälti tehty demarien suojeluksessa, kun siellä sd tajunnut kapitalismin roolin hyvinvointivaltion pönkittäjänä. Eli markkinatalous valjastettu hyötykäyttöön.

Jatkaisin @Observer yllä olevaa mainiota listaa vielä tällä: Investoinnit vihreään siirtymään voisivat luoda 200 000 työpaikkaa Suomeen - McKinsey & Co Finland

16 tykkäystä

Tällainen kuvio lähinnä kiinnostaa että rakennusajan töiden ja kiinteistöverojen lisäksi varmaan Fingrid saa jotain siirtomaksua mutta jauhaako nuo myllyt enää sijoitusyhtiölle tuottoa kun Googlen datakeskukseen ilmeisesti menee kaikki sähkö,tuleeko tuosta jotain tuloa veron muodossa suomalaisille.Teoriassa tuo sähkö ei kuulu ilmeisesti suomalaisen kuluttajan kapasiteettiin vaikka eipä se sähkö tieten tiedä kelle menee kun johdoissa liikkuu.

1 tykkäys

Toivon että pieni avautuminen sallitaan tässä kohtaan, oli kyllä niin yltiöbiasoitunut postaus.

Haitat on ehkä vielä huomattavammat. Asian ymmärtäminen riippuu tietysti allekirjoittajan suhteesta myllyihin. Helppoa on jostain Kalliosta kirjoittaa miten mahtavaa on kun tyhjän panttina oleva maaseutu saadaan hyötykäyttöön. Itse satun olemaan maanomistaja yhdellä tuulivoimahankealueella, ja voin kyllä omakohtaisesta kokemuksesta sanoa, että kyseessä on massiivinen vihreän kolonialismin kupru, missä muutetaan luonto teollisuusalueeksi, sekä siirretään paikallinen varallisuus ja omaisuus yleensä ulkomaisen toimijan taskuun. Tämä valitettavasti ei ole vielä kaikille selvää. Ja politiikkojen korruptio rehottaa.

Italiassa mafia vahvasti mukana tuulivoimabisneksessä.

Liian anteliata tukia on hyväksikäytetty myös koti-Suomessa, ja maanomistajia pissitty silmään vuokrasopimuksissa:

Suomessa on toistaiseksi rakennettu eniten tuulivoimaa Kalajoelle. Mielenkiintoista on, miksi kunnanhallitus ei suostu avaamaan verotietoja, eikö tullutkaan toivottua boostia tuloihin?

Paikalliset asukkaat sen sijaan ottavat takkiin jopa sähkön hinnassa:

Eniten asumismenot ovat kasvaneet Pohjois-Pohjanmaalla Kalajoella, jossa nousua on tullut vuodessa 3 673 euroa. Keskimäärin asumismenot ovat nousseet viime vuodesta 1 671 euroa. Luvussa ovat mukana sähkö-, vesi- ja jätemaksut sekä kiinteistövero.

Asumismenojen kallistuminen ja suuret erot kuntien välillä johtuvat etenkin sähköenergian hinnan noususta

Luulisi myös että kunnallisveroa olisi voitu laskea tässä tuulivoimaparatiisissa, vaan sitä sen sijaan nostettiin 21%:iin eli reilusti yli maan keskiarvon 20,2%.

Ei paljon lämmitä jos mahdollisten kiinteistöjen arvo alueella romahtaa. Samoin siirtolinjojen alle jäävä maa käytännössä pakkolunastetaan ilman järkevää korvausta.

Suomalainen selvitys on tuulivoimalobbaajien tilaama, joten sen tulokset saa ottaa kyllä suolakilon kanssa.

Ainakaan kohteena oleva kunta ei tästä rakentamisesta juuri mitään tienaa. Ehkä joku Antin Aurauspalvelu saa tästä pitkäaikaisen jobin, mutta se on sitten aika pitkälle siinä.

Nämä on erittäin minimalistisia satelliittitoimistoja, joiden palkoilla ei ole mitään merkitystä. Voit todeta itse yritysrekisteristä. Esim. Pohjan Voima työntekijöitä 2 kpl, Prokon 8 kpl, wpd 12 kpl, jne.

Ja lähde tälle totuudelle?

En vastusta tuulivoiman lisäämistä, kunhan sitä ei tehdä paikallisten asukkaiden ja luonnon varansiirtona. Helsingin edustallahan olisi hyvää tuulista rantaa vaikka ja kuinka, ja kulutuskin lähellä niin ei tarvitsisi siirtää sähköä kauas.

Juuri tästä on pitkälti kysymys, valitettavasti.

14 tykkäystä

Lisätään vielä tämä hauska info viime viikolta, jolloin myllyjen pyöritys kävi työstä:

1 tykkäys

Erilaisia selvityksiä voisi vertailla loputtomiin, mutta koska ne menevät ohi ketjun aiheen, niin tiivistän tähän: yhden tuulivoimalan tuottamasta vuosiliikevaihdosta noin 10 prosenttia menee suoraan joko kuntaan kiinteistöverona tai maanomistajalle vuokratuottona. Nimeä yksikin toinen teollinen investointi, jossa tulovirta paikallisille asukkaille on yhtä voimakas? Jos kriteeristö on tämä, enempi tai vähempi kaikki ulkomaiset teolliset investoinnit taitavat olla kolonialismia…

Kunnilla toki on ja pitää olla oikeus päättää siitä, haluavatko alueelleen voimaloita vai eivät. Ja niin kunnat tänä päivänä tekevätkin.

En ole Kalliosta. Sen sijaan sinä muistaakseni aiemmin tänä vuonna julistit olevasi ohjelmistoinsinööri Kaliforniasta :grinning: joten jätetään nämä henkilökohtaiset vihjailut muille palstoille ja muihin keskusteluihin, kiitos.

10 tykkäystä

Juu eli sinä esität tukun väitteitä faktoina vailla perusteluja, ja kun minä esitän perusteltuja vasta-argumentteja niin vetoat ketjuun.

En tarkoittanut vihjailla yhtään mitään, pointti oli että vastaavassa paikassa (kaukana voimaloista) asuvalla voi olla hyvinkin erilainen näkemys kuin ihmisellä jota asia suoraan koskee ja on asioiden oikeaan laitaan joutunut tahtomattaan perehtymään.

Edelleen, jos tämän tulovirtaolettaman hintana on omaisuutesi arvon ja luonnon tuhoutuminen, sekä ikuiset melu-, välke- ja maisemavaikutukset, onko se sen arvoista? Jääkö joku tässä oikeasti plussalle? Olisipa hienoa jos joku henkilö vaikkapa Kalajoelta voisi kommentoida muuttuiko parempaan suuntaan elämä. Katso se linkkaamani MOT:n dokumentti niin saat vähän paremman käsityksen asiasta, jos minun sanaan et luota.

[voidaan jatkaa keskustelua esim. kahvihuoneen puolella]

3 tykkäystä

Tuulessa on tulevaisuus. :+1:

11 tykkäystä

Fortum investoi;

9 tykkäystä

Olen pari viestiä tuosta kultaisesta vedystä laittanut tänne. Tiesin että koeporaukset ovat menossa ausseissa ja espanjassa - ja tiesin että spaniaareilla on lainsaadäntö tukkeena. En vaan tiennyt että hommat on Espanjassa näin isollaan. Lainasin pari pätkää

Two subsurface reservoirs in Monzón and Barbastro are where Helios Aragón PTE, a subsidiary of the international oil corporation British Petroleum and Axion in Spain, plans to harvest natural hydrogen and helium, two gases with a very restricted presence on the earth’s surface. In order to start extracting these highly sought-after elements in 2028 and so establish the first natural hydrogen hub in Europe, the company suggests investing 900 million euros. This would result in the creation of 300 direct, highly qualified employment as well as 1,500 indirect jobs.

The project is currently in its second phase, which will last from 2023 to 2024 and entails resource scope verification, well approval, drilling of the exploratory well, and environmental evaluation of the project. only if the legislation permits the plan to be carried out will the significant investments of roughly 900 million euros start.

Also, once the hydrogen from the reserve is taken, it might be utilized as a storage facility for green hydrogen, which is produced using excess renewable energy sources but whose competitiveness is hampered by both its high cost and extraordinarily difficult conservation. It could only be used for that in 2048 when exploitation reached its port.

Itse seuraan tätä aika tiiviisti, koska tässä on tosiaan potentiaalia mullistaa koko energiajärjestelmä. Lainsäädäntö vaan on solmussa, koska ei tunnisteta sellaista vetyä joka pumpataan maasta…

8 tykkäystä

Nikolalla hattu kourassa

-5% afterissa. Ja merkillisen vähän ottavat lisärahaa kun vertaa mitä on kassassa ja millä tahdilla sitä poltetaan. Käänne näkyvissä?

Nikola had $233.4 million in cash and equivalents available as of Dec. 31, down from $315.7 million at the end of September. The company lost $222.1 million in the fourth quarter of 2022.

12 tykkäystä

OX 2 laajenee Australian uusiutuvan energian markkinoille tekemällä yritysoston. Tavoitteena tiedotteen mukaan laajeta sikäläisillä markkinoilla mm uusien yritysostojen avulla. Sillanpääaseman hankinta siis.

https://www.ox2.com/newsroom/press-releases-news/2023/ox2-to-acquire-esco-pacific-a-leading-renewable-developer-in-australia/

8 tykkäystä