Myöskin tässä on vielä lievä lainsäädännöllinen haaste:
"The European Commission’s proposal for the IED groups electrolysis-based hydrogen production with other polluting chemical production processes. This subjects the technology to burdensome permitting rules without justification, going against the rationale of the agenda of cutting red tape for clean tech.
The Council, on 16 March, recognised that electrolysis-based hydrogen production technologies should be considered separately from other forms of production because electrolysis-based hydrogen production does not produce the emissions that would justify its inclusion in the IED. But the proposed text only excludes electrolysis plants below 60 tonnes per day (tpd), despite the fact that the emissions profile is not affected by size."
Mut nämä on näitä. Japani ja käsittääkseni Korea ovat EU:ta paljon edellä vetyä koskevassa lainsäädännössä. Töitä on vielä vanhalla mantereella tehtävä…
Kaikki noista toimista lisäävät toki Suomen sähkönkulutusta. Suomesta pois vietyä energiaa ei kai Suomen loppukäyttäväksi lasketa. Suomen sähkönkulutus oli kuitenkin 2022 “vain” 82 TWh joka on vain kolmannes tuosta 241 TWh:sta. Iso osa energiankulutusta on lämmittämistä ja mm. metsäteollisuuden prosesseissa käytettävää (ja myös syntyvää). Liikenne vie myös oman siivunsa.
Jos vielä lainsäädännöstä puhutaan, niin on aikamoinen ero siinä miten paljon pienydinvoimaloista on puhuttu ja kuinka vähän niitä koskevaa lainsäädäntöä on saatu aikaiseksi.
Itse asiassa, olen hieman eri mieltä. Koulun fysiikan tunneista on aikaa, joten korjatkaa jos olen aivan metsässä, mutta laskin näin:
Vuonna 2021 Suomen energiankulutus oli 1 358 358 Terajoulea. Se on 1 358 358 TWs, eli terawattisekuntia. Tämän kun jakaa luvulla 3600, saadaan wattitunteja. Eli 1 358 358 TWS / 3600 = 377,3 TWh, eli meidän nykyinen energiankulutus on n. 136 TWH liian suuri ko. direktiivin rajoihin (241TWh) pääsemiseksi. Meidän siis pitäisi vähentää nykyistä energiankulutusta 34% nykyisestä vuoteen 2030 mennessä.
Laitetaanko Suomen suurin sähkösyöppö - Tornion terästehdas - kiinni? Sillä säästetään n. 3,5 TWH. Sitten etsitään vielä 39 muuta samanlaista kohdetta ja ollaan tavoitteessa. Kuulostaa hyvältä, eikös?
Laitetaan sitten tähän perään Janne Korhosen kolumni.
Energiantuotannon ja teollisuuden vihreä siirtymä on nyt käynnissä. Se etenee kiihtyvästi ja yllättää monet nopeudellaan. Suomella ei ehkä koskaan ole jaettu yhtä hyviä kortteja voittaa.
Mikäli tuo direktiivi vaatii Suomen energiantuotantoa aivan oikeasti pienentämään 34% seuraavan 7 vuoden aikana, meidän ei tarvitse huolehtia siitä, että pässi hallitus torpedoi meidän teollisuuden mahdollisuudet, EU tekee sen ja Suomi kuuliaisesti nyökkäilee.
Kertokaa nyt joku asiaa tunteva ihminen, että tämä ei ole noin idioottimainen direktiivi?
Edit: Motiva on päätynyt samoihin energiankulutuslukemiin.
Ihan näin synkkä tilanne ei ole. Vertailet tässä energian kokonaiskulutusta vuodelta 2021 sekä EU:n määrittämää energian loppukulutustavoitetta vuodelle 2030.
Esimerkiksi, kun ydinvoimalaitos tuottaa sähköä, uraanin (polttoaine) sisältämästä kokonaisenergiasta noin kolmannes menee sähköksi (joka loppukäytetään). Kaksi kolmannesta muuntuu hukkalämmöksi, joka menee lauhdeveteen (eli Suomessa mereen Olkiluodon ja Loviisan edustalla). Tuota mereen päätyvää osuutta ei lasketa energian loppukäytöksi (koska kukaan ei hyödynnä sitä) vaan se on muuntohäviö.
Energian loppukäyttö Suomessa on noin 290 TWh, eli vähennystarve olisi 50 TWh (17%), ihan liikaa toki sekin.
Vetyhommien osalta olennaista on, mitä tuotetulle vedylle/sähkölle tehdään.
Jos vedystä tuotetaan polttoaineita jotka viedään vaikka Saksaan, silloin polttoaineen sisältämän energian osalta loppukäyttö tapahtuu Saksassa. Eli tämä direktiivi ei (minun käsittääkseni ja julkisuudessa liikkuneisiin tietoihin perustuen) estä Suomea tuottamasta vetyä tai sähköpolttoaineita vientiin.
Sen sijaan direktiivi saattaa olla ongelma, jos halutaan sähköstä tuottaa esimerkiksi akkuja tai datakeskuspalveluita, koska niissä määritelmällisesti tapahtuu energian loppukäyttöä. Samoin jos energian loppukäyttöä Suomessa haluttaisiin lisätä mistä tahansa muusta syystä. Ja tuo 50 TWh vähennyskin pitäisi jostain repiä.
Vedyn jalostus tuotteiksi, kuten vihreäksi teräkseksi tai lannoitteiksi, on epäselvällä alueella - riippuu siitä, lasketaanko se energian loppukulutukseen vai energiatuotteen käytöksi raaka-aineena. Pitäisi nähdä itse lakiteksti jotta tätä voisi ymmärtää. Ja ylipäätään EU-direktiivien yksityiskohdissa voi asua paljonkin piruja.
Lisäksi oleellinen kysymys on, mitä sitten tapahtuu jos direktiivin tavoitteita ei saavuta. EU:ssa kaikenlaisista tavoitteista jäädään kaiken aikaa. EK oli sitä mieltä, ettei tästä välttämättä tule ongelmaa, jos Suomi ei itse tee siitä ongelmaa. Toisaalta TEMin virkamiesten huoli on ymmärrettävää. Jos tavoitteen missaamisen seuraus voi olla mitä tahansa viinerikahvipalaverin ja uhkasakon väliltä, riskit pitää nostaa esiin mielummin liian aikaisin kuin liian myöhään.
Itsekin haluaisin kuulla edes yhden hyvän syyn miksi tällainen direktiivi ylipäätään pitää olla olemassa. Kukaan ei vastusta aitoa energiatehokkuutta, mutta siihen on jo kannustin - se, että energiasta pitää maksaa. Direktiivi ei ole vain Suomen ongelma, vaan koko EU:n. Pitäisi vähentää riippuvuutta Kiinasta ja muista autokratioista, mutta samalla suoraan häiritään/blokataan energiaintensiivisen teollisuuden investointeja EU-alueelle eli käytännössä kannustetaan ulkoistamaan yhteiskunnallisesti kriittisten tuotteiden kuten ruoan, akkujen, metallien, datakeskuspalveluiden yms tuotantoa Unionin ulkopuolelle. Tällainen lainsäädäntö tekee EU:sta heikomman, köyhemmän ja tuontiriippuvaisemman eikä auta ilmastoa saati heikommassa asemassa olevaa eurooppalaista millään lailla.
Tuo akkutehdas Kotkaan on periaatteessa hyvä juttu, mutta maailmanpolitiikka kun on mitä on, niin mikä todennäköisyys on sille, että jos sitä alkaa rakentamaan Kiinalainen taho ja Xi tekee invaasion Taiwaniin, ollaan taas samassa tilanteessa kuin vuosi sitten Rosatomin kanssa?
Runsaat kaksi vuotta sitten kerrottiin myös, että Suomen Malminjalostus suunnittelee varsinaista katodimateriaalia tekevää tehdasta Kotkaan niin ikään kiinalaisen Beijing Easpring Material Technologyn kanssa.
Tämäkin hanke on viivästynyt, mutta nyt ollaan Hietasen mukaan taas edetty. Suomessa oli vastikään käymässä suuri kiinalaisdelegaatio.
Kennotehtaan kumppanin maantieteelliseen sijaintiinkaan Hietanen ei suostu ottamaan kantaa, koska alan toimijoita on sen verran vähän maailmassa. Kiinan ja teknologiariippuvuuden suhteen Euroopassa ja Suomessa on kuultu viime aikoina paljon kriittisiäkin äänensävyjä.
Olen yrittänyt hakea jonkun Teslasta riippumattoman tutkimuslaitoksen raporttia megapackin ominaisuuksista ja toiminnasta käytännössä, mutta olen vissiin laiska, kun ei löydy. NREL:stä ei löytynyt chatGPT:n antamaa linkkiä eikä sen hakukoneella löytynyt oikein mitään.
Onko kenelläkään muulla ollut parempi hakuonni? En hae mitään aihetta sivuavia uutisartikkeleita, vaan enemmän tutkimusta toiminnasta eri tilanteissa, kustannukset, tuotot, toimintavarmuus jne.
chatGPT:
Yes, there is independent research available on the Tesla Megapack solution. Tesla has published white papers and case studies on their website, and independent research firms and news outlets have also analyzed the technology and its performance.
For example, a study by the National Renewable Energy Laboratory (NREL) analyzed the performance of a 1.1 MW/4.2 MWh Megapack installation in Colorado and found that it demonstrated excellent performance and reliability.
Additionally, news outlets such as Greentech Media and Utility Dive have covered Megapack installations and analyzed their performance and economics.
Overall, while Tesla is a relatively new player in the energy storage market, there is a growing body of independent research and analysis available on their products, including the Megapack solution.
Once on the page, you can scroll down to the “Tesla Megapack Technical and Economic Analysis in Grid Applications” section, where you’ll find the report and supporting documents available for download.
Tässäpä USGOVin jämäkkä tietopaketti geologic hydrogenista, tai luonnollisesta vedystä tai miten se nyt sanotaankaan. Tämä on eilisellä päiväyksellä, eli melkoisen tuore… Asiat etenee tällä rintamalla. Seuraavaksi odotellaan, että jenkit saisi aikaiseksi kartan, joka sisältää USA:n paikat jossa mahdollisesti vetyä olisi. Se on työn alla ja hauskaa kyllä, öljynporauksesta opittuja keinoja käytetään tässä hyväkseen.
Lukemisen arvoinen paketti. Itse pidän sitä melko todennäköisenä että tämä tulee kaupallistumaan. Tätä pitäisi alkaa virittelemään täällä pohjolassakin, koska jos kaupallistuminen iskee läpi niin silloinhan se suoraan vaikuttaa meidänkin tulevaisuuden suunnitelmiin. Syy on se, että Espanjalaiset häärää jo asian kimpussa, eikä siitä ole pitkä matka toimittaa vetyä Saksaan…
Sanoisin näin. Energia(sähkö), teräs ( jälleenrakennus, aseteollisuus). Muodostavat hyvän sijoituskohteen näinä aikoina. Suuressa mittakaavassa sähkön tarve tulee autoilun sähköistymisen myötä lisääntymään. Fortum on Pohjoismaiden suurin sähköntuottaja.Olen sijottanut Fortumiin ja nyt on salkku siltä osin miinuksella. Osinko on kuitenkin hyvä ja tulevaisuus lupailee vaikeuksien väistyvän. Fortum on ainoa salkussani oleva reilu riskiosake, mutta rytmissä lyö sydän tämän hemmon. Sateen jälkeen on poutasää
A well in Nebraska is the first in the world to have been drilled in search of naturally occurring geologic hydrogen, but tests to determine how much of the gas it might supply are on hold because of a broken pump
Liekkö sama toimittaja kuin olkiluodossa… Jokatapauksessa tuloksia joudutaan vielä odottelemaan. Jänniä aikoja elelemme!
Hyterra on natural hydrogenia etsivä firma ja se löytyy börsästä, jos lisäturskaa etsitte. Firma on nyt kuitenkin saanut naarattua melko ison kalan Shelliltä. Miehen vastuualueeseen kuuluu mm. firman kasvattaminen.
Ja vedynkuljetusinfran pykäämistä aloitettu selvittelemään vähän isommalla porukalla.
OX2 AB (publ) reports its result for the first quarter of 2023
January-March 2023
· Net sales amounted to SEK 1,463 million (1,621)
· Operating income amounted to SEK 102 million (105)
· Operating margin amounted to 7.0% (6.5)
· Profit for the period totaled SEK 89 million (111)
· Earnings per share before and after dilution totaled SEK 0.32 (0.41)
· Cash flow from operating activities amounted to SEK 878 million (-182)
CEO comments
“During the first quarter, we continued to expand our project development portfolio, including two new offshore projects in Sweden and Finland, as well as onshore wind projects in Estonia. The construction portfolio performed well with good profitability and we handed over three wind farms in Finland to our customer. We took a key step in our geographical expansion strategy in late March when we signed an agreement to acquire a leading renewable energy developer in the Australian market.”
Webcast and telephone conference
A presentation of the company’s interim report for the first quarter 2023 will be held today at 10.00 (CEST). If you wish to participate via webcast please use the link below. Via the webcast, there is an opportunity to ask written questions.
Hyvä kirjoitus lämpöpumpuista seuraavana puolen biljoonan dollarin markkinana. Sitten vaan pitäisi poimia isoimmat voittajat.
Nostona esim: “If you exclude the use of natural gas as a feedstock or reducing agent – an astonishing 78% of Europe’s industrial energy demand could be electrified using technologies described as “fully developed and established in industry”. When [the research] added technologies that were at lower stages of development at the time of the research [2019], the figure increased to 99%.”
Onko kukaan perehtynyt muuten tuohon ESCO pasificin kauppaan OX2 toimesta tarkemmin?
Kuulostaa ihan järkevältä diililtä pikaisesti luettuna mutta saa nähdä. Australiassa aurinko paistaa hyvin ja yrityksessä omistaja Shell, mutta silti onko maksettu liikaa liiketoiminnoista?
OX2 has signed an agreement to acquire ESCO Pacific, a leading renewable developer in Australia, for AUD 126 million (SEK 872 million). The transaction is subject to the fulfilment of certain conditions and is expected to close by the end of April.*
It is estimated that ESCO Pacific will contribute positively to OX2’s results in 2024 and beyond. ESCO Pacific is currently owned by Shell (49 percent), the founder Steve Rademaker and private investors. OX2 has agreed with Steve Rademaker to stay with the company for two years, initially as Managing Director and thereafter as an advisor to management. OX2 and Shell will maintain a partnership dialogue regarding future collaboration, including PPA offtake opportunities.
Mietin itse että jos Shell on nähnyt tilaisuuden tehdä rahaa ja ostanut tämän, miksi myy?
Ihan hyvä artikkeli. Antaa varsin hyvän kuvan aikajanasta, milloin mikäkin virstanpylväs saavutetaan. Vaatii sijoittajilta pitkää pinnaa ja kauaskatsoisuutta.
