“Using hydrogen in the home would be about four times more dangerous than natural gas, according to a safety assessment conducted on behalf of the UK government.”
En usko, etteikö vedyn jakelu koteihin olisi mahdollista järjestää nykytekniikalla, ja nämä Glass Onion jutut on liioittelua.
Tämä tehokkuuskysymys se ratkaiseva asia on, ei mikään muu. Meillä ei ole uusiutuvaa energiaa tuhlattavaksi, se mikä menee yli varastoidaan.
Edit. @Virtuaali Tuo heikentäisi hyötysuhteita edelleen. Kaikki nuo linkkaamani jutut käsittelevät vedyn käyttöä suoraan, onko sinulla jotain projektia tms. tiedossa missä tehdään tuota RNG:llä? En ole moiseen törmännyt.
Olen ollut käsityksessä, että jos vetyyn siirrytään kotitalousjakelussa, niin se sekoitettaisiin hiilidioksiidiin ja saataisiin ominaisuuksiltaan samaa tavaraa kuin maakaasu nyt on eikä suinkaan puhdasta vetyä jaettaisi putkistoissa.
E: Ei sinänsä ole. Olen seurannut vetytalousjuttuja melko hajanaisesti, mutta mieleeni on jäänyt, että ensimmäisessä vaiheessa käytettäisiin vanhaa infraa, jonka hyödyntämiseksi ensin sekoittamalla ja lopuksi vety+c02 aloitettaisiin. En muista lähdettä, mutta analogia olisi kuten polttonesteissä, että aletaan sekoittamaan fossiilista ja vetyä.
Kuvan alemmassa skenaariossa lämmitetään vain kun lähialueilla tuulee. Miltäs kuva näyttääkään kun lisätään esim parin viikon energiavarasto brittikaupungin lämmitysenergian tarpeelle? Luulen että aika moni maksaa mielellään esim 10x / kk jotta saavat lämpöä myös silloin kun ei tuule.
Kirjoitin näin tuossa tovi sitten: “Olen myös itse siinä käsityksessä, että vetyä tulevaisuuden energiajärjestelmän säätövoimana ei tulla käyttämään muutamien päivien kestoisiin tuulettomiin hetkiin, vaan niitä paikkailtaisiin juuri vaikka muiden maiden (uusiutuvalla) sähköllä ja lyhyemmän aikavälin varastoilla. Pitkäkäaikaisia vetyvarastoja aletaan ajamaan sähköksi vasta, kun uusiutuvien tuotannon vaisu kausi kestää viikkoja laajalla (esim. koko Skandinavia) alueella. Tästä ovat Nobel-fyysikot tehneet jo mallinnuksia kuten jokunen tovi sitten linkitinkin.”
Tuo kommenttisi ei tuonut tähän “mitä tehdään kun ei tuule?” keskusteluun mielestäni yhtään mitään lisää. Boilerit eivät ole se paikka, mihin sitä energiaa varastoidaan. Vai onko sinulla jotain linkkiä, missä sellaista olisi laskettu? (ei tähän mitään laskelmia tarvita - jos lämmitys tapahtuu vedyllä, se ei ole energiavarasto vaan lämmitysmuoto)
On siinä kaupunginlaauisessa tiheässä metaaninjakeluverkostossakin kyllä aikamoisia riskejä. En osaa yhtään arvioida, että miten vedyn ja metaanin riskit täytyisi numeerisesti toisiinsa suhteuttaa, muuta kuin että vedyn pitäminen putkessa on vaikeampaa.
Kaasuvuoto Itäkeskuksessa Jos täällä olisi ollut putkessa vetyä, olisi pamahdus käynyt ja uutiset paljon ikävämpiä. Metaani eli maakaasuputkia Suomessa on jonkin verran ja vaikka keski-Euroopassa huomattavasti enemmän.
Vetyatomit ovat metaanimolekyylejä huomattavasti pienempiä eli vety vuotaa helpommin. Syttymisraja metaanille on 4,4-17% ja vedylle 4-75,6%. Syttymisenergia metaanille on 0,2 mJ ja vedylle 0,02 mJ. Ei ole kovin väärin, jos sanoo vedyn olevan yli 10 kertaa maakaasua vaarallisempaa.
Et ota huomioon että vety on niin kevyttä että se katoaa (haihtuu) vuotokohdasta todella nopeasti jolloin syttymisrajan ylittyminen on epätodennäköistä. Tämä tarkoittaa myös että mahdollinen räjähdys suuntautuu pääasiassa ylöspäin, mikä on yleensä se turvallisin suunta. Lisäksi koska vety karkaa pienistäkin rei’istä niin suuren räjähdyksen vaatiman määrän kertyminen johonkin tilaan vuodon seurauksena on epätodennäköistä.
Joo, kyllä minä pidän kymmenien miljoonien talojen jälkikäteen eristämistä ongelmallisena. Se on kallis remontti ja se pitäisi tehdä oikein, että vältyttäisiin sisäilma - ja kosteusongelmilta. Suomessakin on monta taloa pilattu lisäeristämisellä ja meillä pitäisi periaatteessa olla tietotaitoa kuinka se toteutetaan onnistuneesti. Vaan ei.
Asiasta kukkaruukkuun, taas uusi artikkeli tuosta luonnon vedystä:
“Sectors expected to benefit from EIB support for state-of-the-art manufacturing include solar photovoltaic and solar thermal technologies, onshore and offshore wind, battery and storage, heat pumps and geothermal technologies, electrolysers and fuel cells, sustainable biogas, carbon capture and storage, and grid technologies. Also eligible are investments related to the extraction, processing and recycling of related critical raw materials.”
“The ordering spree comes as a tremendous vote of confidence in methanol as a future-proof fuel for the shipping industry at a time when orders in the sector have exceeded 100 ships featuring methanol-powered engines.”
Sellainen yleishuomio, että noita elektrolyyseritilauksia on nyt tullut ihan oikeasti paljon. 100MW luokan laitteisto on tilattu sekä Plugilta että ITM:ltä ja Nel on tainnut saada parikin kymmenien megawattien tilausta. Kaikki tämä on tullut alle viikossa.
(Oslo, 18 July 2022) Nel Hydrogen Electrolyser AS, a subsidiary of Nel ASA (Nel,
OSE:NEL), has received its largest ever purchase order from an undisclosed US
customer for 200 MW of alkaline electrolyser equipment for industrial
application.
“We are truly excited to announce Nel’s largest purchase order to date. This
project will showcase Nel’s large-scale delivery and execution capabilities and
become a valuable reference for future large-scale contracts. It will have a
substantial, positive impact on Nel’s financials, electrolyser product and
production cost, technology development and scale-up plans,” says Nel’s CEO
Håkon Volldal.
Hyviä uutisia siis vetyfirmoille. Mistäköhän johtuu, että vetyfirmojen kurssit ovat kuitenkin laskeneet aika reilusti viimeisen vuoden aikana? Itse olen ulkoistanut vetysijoitukset L&G hydrogen economy UCITS ETF:lle, jonka kurssi on lasketellut Plugin, Fuelcell, Ballard ja Orstedin vetäminä. Onko nyt pääsyynä ollut korkojen nousu ja kannattavuushaasteet vai mikä kursseja vetää? Miten näette kehityksen, luotatteko käänteen tulevan pian?
Oikeastaan yhtään keskustelua ei ollu norjalaisesta energia-alan yhtiö Cambista. Firma kehittää teknologisia järjestelmiä, prosesseja ja palveluita, joita käytetään jätevesien ja -lietteiden käsittelyssä. Käytännössä siis lämpöhydrolyysiä, jolla saadaan biokaasua.
Q1 liikevaihto oli 210 miljoonaa, käyttökate 57 miljoonaa, bruttomarginaali 61 %. Kassavirta oli 34 miljoonaa positiivinen. Uusia tilauksia tuli 333 miljoonan edestä ja backlogia on 1 079 miljoonaa, josta vajaa puolet toimitetaan tämän vuoden loppuun mennessä ja 2025 ja siitä eteenpäin häntää on n. 25 %.
Yhtiö maksoi keväällä 0,15 NOK osingon ja sai jokin aika sitten päätökseen omien osakkeiden hankintaohjelman.
Tämän vuoden ennusteilla liikevaihto on 748 miljoonaa, EBITDA 135 miljoonaa, P/E n. 23 ja EV/EBITDA n. 15x. Nykyinen markkina-arvo on n. 2,3 miljardia. Lafka on nettovelaton.
Cambi itse pitää ennallaan ohjeistuksen yhteensä 1,2 miljardin määrästä laitesopimuksia vuosille 2023-2024. Fokus on orgaanisessa kasvussa, mutta myöskään täydentävät yritysostot eivät ole poissuljettu.
Mielenkiintoinen kommentti UPM:n Saksan tehtaan sulkemista koskeneessa tiedotteessa.
Kielii mielestäni hyvin siitä millaiseen ympäristöön halutaan nykyään investoida. Suomella voisi olla nyt saumaa profiloitua luotettavan ja puhtaan energian tarjoajana.
Cambille sataa koko ajan uusia sopimuksia. Pari päivää sitten julkaistiin iso sopimus Uuteen-Seelantiin, jonka mukaan paikalliselle vedenpuhdistamolle toimitetaan kaksi lämpöhydrolyysilaitteistoa. Näiden kokonaisarvo on 100-200 miljoonaa ja laitosten pitäisi olla toiminnassa vuonna 2026.
Pari viikkoa aikaisemmin julkaistiin 50-100 miljoonan kokoinen diili Israeliin. Lisäksi heinäkuussa tuli yli 200 miljoonan tilaus Singaporeen ja sitä ennen 100-200 miljoonan tilaus Norjaan.
Q2 puolella toukokuussa perustettiin sisäinen advisory board, jossa nopealla silmäyksellä on pätevän oloista porukkaa.
Q1 tilauskertymä oli 326 miljoonaa. Pörssitiedotteista en löytänyt merkittäviä tilauksia Q2 aikana, mutta Q3 niitä on julkaistu edellä luetellulla tavalla.
Vaikuttaisi, että yhtiö on hyvässä vauhdissa kohti 1,2 miljardin tavoitetta vuosille 2023-2024.
No, ehkä @viljo tai @Pohjolan_Eka palauttaa minut maanpinnalle. tai jos jollain muulla on sanottavaa yhtiöön, niin mielelläni kuulisin.
tai jos jollain muulla on sanottavaa yhtiöön, niin mielelläni kuulisin.